Porotalouden aiheuttamat vahingot yksityistä ihmistä kohtaan tulee saada loppumaan!

"Tiina, sinulla on hyvää ainesta porovahinkolautakunnan puheemjohtajaksi."

Kiitos kunniasta, mutta en ole kiinnostunut pestistä.

"-Mitätöit jopa lehmien kuolemat antibioottikuureista puhumattakaan"

En mitätöi mitään, vaan kysyin onko näin käynyt ja jos on, niin mitä todisteita siitä on esittää (eläinlääkärin lausunto). Tottakai kaikki voidaan pistää porojen syyksi aina ilmastomuutoksesta lähtien, mutta jos asianmukaisia todisteita ei ole esittää, niin vastapuoli lienee oikeassa?

"-syyllistät maanviljelijää porojen tekemistä vahingoista"

Syyllistän vain siinä tapauksessa jos maanviljelijä ei ole ymmärtänyt puuttua porojen tekemisiin asiaankuuluvalla tavalla, vaan laiminlyönyt oikeutensa. Taivastelu ei auta, vaan yhteydenotto palkiseen ja asianmukaisen aidan rakennuttaminen hyvissä ajoin ennen peruuttamattoman vahingon syntymistä.

"-kehoitat niittämään korkeammalta, siis tuotantotappioita rehun tuotannossa. Korvaisiko paliskunta, tuskin."

En kehota, vaan kysyn että onko niitetty oikealta korkeudelta. Normaali, -> 5cm, epäpuhtauksia maassa, -> 8cm. Tämän alle jäävä osa on joka tapauksessa huonointen sulavaa osaa, eikä mitenkään ravintorikasta. Tämä on väärä tapa lisätä tuotannon määrää ja aiheuttaakin myöhemmin muita ongelmia.

"Posonhoitolakihan kieltää yksiselitteisesti viljelyksillä laiduntamisen "jos vaara uhkaa, porot on toimitettava on ennalta pois", lukee poronhoitolaissa, jos olet perehtynyt."

Poronhoitoa koskeva lainsäädäntö:

"Paliskunta on vahinkojen estämiseksi velvollinen aitaamaan viljelyksiä, puutarhoja, pihoja ja erityiseen käyttöön otettuja alueita sekä erityisen painavista syistä myös metsän uudistusaloilla olevia taimikoita."

Viittasin jo aiemmin lakiin ja menetelmiin miten tulee toimia mainitsemassasi tilanteessa jos olet perehtynyt aiempiin kommentteihini. Tämän suhteen ei liene mitään epäselvyyksiä enää?

Mielenkiinnolla olen seuraillut adressin nimilistoja ja kommentteja. Mielenkiintoista ja jonkin verran ajatuksia herättävää on se, että monet ihmiset eivät uskalla panna nimeään näkyviin nettiin. Onko syynä pelko mahdollisista poromiesten kostotoimenpiteistä, vai luontaista ujouttako, toivottavasti syynä on jälkimmäinen. Kommentoijien sentään toivoisin esintyvän oikeilla ristimänimillään, johon kaikilla ei näytä olevan selkärankaa.

Sinällään hyvä kirjoituksissa on, että kirjoittajina on myös poromiesten puolta pitäviä, jotka tosin asunevat enimmäkseen poronhoitoalueen ulkopuolella. Ja heidän kirjoituksensahan todennäköiseti kuvastavat sitä mitä poronhoitoalueen ulkopuolella yleiseti ajatellaan, elikkä että siinä olisi jotain romanttisenoloista, "jängällä joikhailevaa" uljasryhtistä, originellia alkuvoimaista ryskätyötä.

Se totuus vaan sattuu olemaan ihan toisenlainen...

Se että en asu poronhoitoalueella, ei pitäisi estää minua kommentoimasta adressissa olevia epäkohtia tai ottamasta kantaa "keskusteluun", saati sitten että se vähentäisi minun asiantuntemustani, joka ei todellakaan perustu mielikuviin.

Mielestäni taas adressin allekirjoittaminen poronhoitoalueen ulkopuolelta pitäisi kyseenalaistaa, toisin kuin faktojen esittäminen yleistämisen sijaan.

Mielestäni JOKAINEN poro pitäisi olla aidassa eikä pyörimässä tuolla teiden varsilla ja sitä on turha valittaa yhdenkään poronomistajan että mihin niin isoja aitoja kyllä lapissa tätä mettää riittää, mut samapa tuo mulle kyllä ne vähenee vaikka yks kerrallaan ku ajaa päälle vaan ni sillä hyvä

Ehkäpä mielikuvasi nimimerkki (kun etiäisten perusteella se ei ole oikea nimesi) Tiina Toimanen ei perustu mielikuviin vaan värilaseihin. Mihin muuten perustuu että muiden poronhoitoalueen ulkopuolisten kantaaottavien osallistuminen tulisi kyseenalaistaa, mutta sinun kirjoittamisesi on hyväksyttävää? Minulle tulee väkisinkin se vanha poromiesten taktiikka, joka on hoitaa asiota paliskunnan kautta vain yksittäisten maanomistajien kanssa. Auta armias jos joku yhteenliittymä yrittää neuvotella, tai perustaa asian puitteissa yhdistyksen...

Juu. Ei muidenkaan esim. lehmät juoksentele toisten mailla ja tonteilla sotkemassa ja paskomassa joka paikkaa niinku porot tekee... Että semmosta...

Näyttää olevan sen verran sivistymätöntä tuo ”porottomien maanomistajien” kielenkäyttö ja tapa viedä asiaansa eteenpäin, että alan vähitellen kallistumaan ”harry porolan” ehdotukseen suomussalmilaisten ja muidenkin pikku kylien aitaamisesta omaan porottomaan maailmaansa.
”Ei hyppisi porot eikä sudet silmille...heh heh heh heeeeee.....” Porottomista alueista voisi tulla vaikka uusi matkailuvalttikin, kun turistit ja porot tirkistelisi outoa porotonta menoa.

Ainoan kiihkottoman ja asiallisen paikkakuntalaisen (Ile Kemppainen) todisteet poro- ja maatalouden toimivasta yhteistyöstä on vaiettu kuoliaaksi. Miksi? Onko niin, että osa asianomaisista ei oikeasti haluakkaan muuta kuin lietsoa vihaa, kiihkoa, kateutta, ilkeyttä, erimielisyyttä ja pahansuopaisuutta? Tarvitaanko tällaiseenkin oikein adressi!? Osaisivat nimensä kirjoittajat edes hävetä. Tällaisilla menetelmillä ei rauhaa eikä sopua rakenneta, eikä edes ansaita.

Toivottavasti, niin kuin myös näyttää, varsinaiset poromiehet ovat viisaampia ja jättävät tämänkaltaiset riidanlietsojat adresseineen omaan arvoonsa.

Juhani Venetvaara on lukenut läksynsä oivallisesti... pahkaansahan se olisi maanomistajien ja muitten vahigon kärsijien painettava, niihä! Tuskinpa poromiehet korvaansa tälle lotkautavat... mitä nyt minun viljelyksille viime syksyksi luvattu aitaaminen siirtyy taas. Ja nuo tuossa pihalla asuvat ja heinälatoon joka välissä pyrkivät luultavimmiin pysyvät talven tuossa.

Enkä minäkään oo poronhoitoa tältä lopettamassa, päinvastoin, pitäkööt niitä omilla maillaan niin paljo kuin lystäävät.

Nuista liikennevahingoilla ja niillä tienaamisesta joku kirjoitti. Siitä tuli mieleen muutaman vuojen takainen tapaus. Ajelin autollani kotiini päin joulukuun puolessa välissä ja käppäilipä poro keskitietä vastaan, eikä ollu muuta tehä kuin yrittää väistää ja toivoa että ei menisi auto mehtään. Senverran sain koukattua että vain kuskin puoleisessa ovessa oleva peili vääntyi. Poro juoksi mehtään hyväkuntoisen näköisenä. Mainihin sitten siitä yhdelle poromiehelle ja jo helmikuun lopulla soitteli eräs toinen poronomistaja ja sanoi tarhassaan kuolleen poron ja kyseli vakuutusyhtiötäni. Hieman hölmistyin asiasta, mutta sanoin yhtiön nimen, kun rahat tulee kuulemma siten nopeammin. Kaippa se poro kuoli järkytykseen parin kuukauden miettimisen jälkeen.

Juhani Venetvaara on oikeassa siinä,että hyvä hanke voi mennä pilalle liian räväkän ja alatyylisen kielenkäytön vuoksi.
Asiat ja tapahtumat ovat kyllä juuri tuollaisia, kuin kommenteissa on esitetty.
Ulkopuolisen ja kauempana asuvan on vaikea uskoa ja ymmärtää, että onko poronhoidon asiat todella tuolla mallilla. Täytyy todeta: uskomatonta, mutta totta.

Räväkkä ja jopa alatyylin kielenkäyttö on ymmärrettävää,sillä nyt on monille ensimmäinen mahdollisuus purkaa vuosikausia vaivanneet asiat julkisuuteen.

On hyvä,että Porottomat maanomistajat ry on perustettu. Sillä on ollut sosiaalinen tilaus jo pitkään. Nyt yksittäisten ihmisten ei tarvitse taistella yksinään paliskuntia ja Paliskuntain Yhdistystä vastaan.
Ei pilata tarpeellisen yhdistyksen mainetta ja uskottavuutta.

Poronomistajilla on yhdistyksensä, jonka kautta he voivat ajaa asiansa ja esim. kieltää kommentoimasta Nakke Nakuttaja-tyylisesti,koska se on vahingollista heille.
Nimimerkki Tiina Toimanen onkin kommentoinut herkästi poronomistajien puolesta vetoamalla poronhoitolakiin. Mitäpä muuta hän olisi voinut tehdäkään,sillä tositapahtumille ja vallitsevalle tilanteelle ei hänkään voi mitään.

Nykyisen poronhoitolain perusteella viranomaisetkaan eivät pysty (tai halua) puuttumaan tilanteeseen.
Poronhoidolla ei ole "vihollista",joka pitäisi sen kurissa. Se on "ryöpsähtänyt" hallitsemattomaksi kuin Suomen susikanta.

Teuvo Kemppainen, Kajaani/Puolanka

Tuohon edelliseen kommenttiini näkyy lipsahtaneen murresana,joka voi muuttaa asian käsitystä. Tarkoitus oli kirjoittaa: Tiina Toimanen onkin kommentoinut
HANAKASTI...

Juhani Venetvaara näyttää turhautuvan,koska ei saa omalle mielipiteelleen puolestapuhujia.Tekstin taso putosi alemmas kuin niillä,joita hän arvostelee!

Räväkät kannanotot ovat tervetulleita,sillä ne synnyttävät keskustelua!

"Ehkäpä mielikuvasi nimimerkki (kun etiäisten perusteella se ei ole oikea nimesi) Tiina Toimanen ei perustu mielikuviin vaan värilaseihin."

Jonkin sortin värilasit lienee meillä jokaisella tänne kommentoineella päässä, joten sen suhteen olet kyllä aivan oikeassa. Toisaalta, kykenen myös asettumaan vastapuolen saappaisiin, mutta propagandan kylvämiseen tulen kyllä myös jatkossa puuttumaan asia-argumentein.

"Mihin muuten perustuu että muiden poronhoitoalueen ulkopuolisten kantaaottavien osallistuminen tulisi kyseenalaistaa, mutta sinun kirjoittamisesi on hyväksyttävää?"

Juuri siihen, että minä ainoastaan pyrin kommentoimaan adressin epäkohtia ja tuomaan sitä kautta ihmisten tietoon asioiden oikean laidan. Lisäksi poronhoitoalue rajaa tehokkaasti adressissa kuvatut ongelmat nimenomaan poronhoitoalueen sisälle, jonka vuoksi ne koskettavat lähinnä vain sen sisällä pysyvästi asuvia. Tietenkään tällainen erottelu ei ole minun päätettävissä, mutta mielestäni tämä jo pelkästään on iso epäkohta.

"Mielestäni JOKAINEN poro pitäisi olla aidassa eikä pyörimässä tuolla teiden varsilla ja sitä on turha valittaa yhdenkään poronomistajan että mihin niin isoja aitoja kyllä lapissa tätä mettää riittää, mut samapa tuo mulle kyllä ne vähenee vaikka yks kerrallaan ku ajaa päälle vaan ni sillä hyvä"

On tutkittu, että ympärivuotinen aitaaminen lisää kustannuksia siinä määrin, että nykyinen porotalous ei olisi enää kannattavaa. Entä mihin nämä kaikki aidat rakennettaisiin, valtion vai sinun maille? Vai velvoitettaisiinko kaikki poronomistajat hommaamaan aitaamiseen sopivia maita kustannuksista huolimatta? Ilman kattavia perusteluita tämä vaihtoehto on tuhoon tuomittu aiheuttaen elinkeinon täydellisen alasajon, kuitenkin säilyttäen edelleenkin vapaana juoksevat porot ja näin ollen nykyinen ongelma ei häviäisi mihinkään.

Lienee jatkoa ajatellenkin toivottavaa luoda kehittävää keskustelua asian ympärille, jotta ongelmiin voitaisiin kehittää yhteinen järkevä ratkaisu, ylilyöntien sijaan. Uhkaileminen ja lain rikkominen tuskin ajaa eteenpäin kenenkään asiaa, lähinnä vain lisää jännitteitä.

"Juu. Ei muidenkaan esim. lehmät juoksentele toisten mailla ja tonteilla sotkemassa ja paskomassa joka paikkaa niinku porot tekee... Että semmosta..."

Nautaeläimet tuskin selviäisivät kovinkaan hyvin tämän leveyspiirin talvista vapaasti laidunnettuina, joten lehmien vertaaminen poroon ei käy perustelusta.

Jatkossa en tule ottamaa kantaa minuun kohdistuviin arvailuihin ja kyseenalaistamisiin, vaan jään odottamaan niitä hyviä ja järkeviä perusteluja kumoamaan edellä mainitut väitteeni. Tällä hetkellä adressin puolustajien uskottavuus on kaatunut jo aikoja kumottuihin väitteisiin ja asia-argumentoinnin lähes täydelliseen puuttumiseen.

Poro ei ole villieläin, ei edes puolivilli, siis kesympi kuin lehmä ,eikä siten pärjää luonnossa. Talvet tarhassa AIV-paalin äärellä
Tästä kai voimme olla yhtä mieltä

TT kirjoitti "Lisäksi poronhoitoalue rajaa tehokkaasti adressissa kuvatut ongelmat nimenomaan poronhoitoalueen sisälle, jonka vuoksi ne koskettavat lähinnä vain sen sisällä pysyvästi asuvia. Tietenkään tällainen erottelu ei ole minun päätettävissä, mutta mielestäni tämä jo pelkästään on iso epäkohta."

Tarkoitatko tuolla, että esimerkiksi mökkiläisillä ei olisi mielestäsi oikeuksia vaatia vahingonkorvauksia tai porojen poistamista kasvimailta, mökkien terasseilta tms...

TT kirjoitti "On tutkittu, että ympärivuotinen aitaaminen lisää kustannuksia siinä määrin, että nykyinen porotalous ei olisi enää kannattavaa. Entä mihin nämä kaikki aidat rakennettaisiin, valtion vai sinun maille? Vai velvoitettaisiinko kaikki poronomistajat hommaamaan aitaamiseen sopivia maita kustannuksista huolimatta? Ilman kattavia perusteluita tämä vaihtoehto on tuhoon tuomittu aiheuttaen elinkeinon täydellisen alasajon, kuitenkin säilyttäen edelleenkin vapaana juoksevat porot ja näin ollen nykyinen ongelma ei häviäisi mihinkään."

Entä onko sitä tutkittu kuinka monta neliökilometriä voitaisiin samoilla TE-keskuksen tukemalla rahamäärällä aidata valtion ja yksityisten maita laitumiksi, kuin mitä on tehty viljelysten ympärille. Tuskinpa sitä on tutkittu, eikä tulla tutkimaankaan... Tietysti aitauksissa suoritettavaan porotaluteen tuo lisäkustannuksia, tai oikeammin vähentää tuloja se, että "kolariporoista" tulevat korvaukset romahtaisivat, joka saamani käsityksen mukaan on parasta tienestiä. Jos valtio lopettaisi kolariporojen korvaamisen, tai asettaisi poromiehille todellista omavastuuta niin ennusteeni on että porokolarit vähenesivät vähintään 80 prosenttia. Mikäli TT:n viimeien virke alkuosaltaan toteutuisi, niin loppuosa korjaantuisi kun porosta tehtäisiin riistaeläin.

Huom! Ylläpidon ohje! Jos et uskalla esiintyä omalla nimelläsi, niin jätä viestisi kirjoittamatta...

Adressista ja näistä kommenteista ei voi kuin yllättyä tästä reaktiosta porotaloutta vastaan. En tunne noin tarkkaan porotalouden ongelmia Kainuussa ja Kuusamossa, mutta todennäköisesti nuo johtuvat laidunten heikkenemisestä, jolloin porot hakeutuvat asutuksen lähistöön. Inarin tilanteen tunnen varsin hyvin eivätkä ongelmat ole noin kärjistyneitä.

Kuusamon ja Kainuun tilanteeseen on lienee johtanut se seikka, että siellä ei juurikaan ole enää vanhoja metsiä jäljellä, jotka ovat parhaimpia laitumia.

Monet adressin väitteet porotalouden haitoista ovat virheellisiä ja tekevät koko adressista vähän kyseenalaisen. Mm. porotalouden haitat metsätaloudelle ovat olemattomia eivätkä ollenkaan verrattavissa esim. hirvien aiheuttamiin tuhoihin. Tästä on faktaa olemassa mihin Tiina Toimanenkin viittasi.

Inarissa noista pihapiireihin tulevista poroista on ollut ongelmaa vain uusien eteläläisten mökkiläisten kanssa. Villi Pohjola on myynyt maita paliskunnan tärkeiltä laidunalueilta ja laidunkiertoreittien varrelta. Jotkut mökkiläiset ovat alkaneet vaatia porojen siirtämistä ja muualle ja jopa perinteisen laidunkierron muuttamista. Onneksi suurin osa mökkiläisistä on sen verran järkeviä, että tajuavat tällaisten vaatimusten olevan kolonialismia pahimmillaan. Mökkiläisten osalta se on myös sitä eteläisellä poronhoitoalueella eikä heillä ole mielestäni perusteita vaatia paliskuntaa aitaamaan mitään. Maatalojen ja muun asutuksen läheisyydessä tilanne voikin olla toinen, mutta sielläkin kohtuus kaikessa.

Liikenne vahinkoihin vetoaminen osoittaa tyypillistä suomalaista ylimielistä liikennekulttuuria, jossa eläimet aiheuttavat vahingot eivätkä kovaa ajavat ihmiset. Liikenne ei ole leikin asia ja siinä on melkein aina kyse elämästä ja kuolemasta. Se ei tunnu menevän ihmisillä perille. Jos mutkan taakse ei näe, ei voi ajaa 100:aa vaan on hidastettava reilusti.

Porotalous on aina ollut väistävä elinkeino ja näyttää siltä, että monien tutkimusten ennustama poronhoidon estyminen on mahdollinen. Niiden perusteella haitat poronhoidolle lisääntyy vähitellen laidunten pirstoutumisessa niin, että porotalouden harjoittaminen muuttuu mahdottomaksi.

Muutamia kysymyksiä Kirsi...äh..tuota..Tiina Toimaselle ja kaikille muillekin.Erityisesti toivon paliskuntien ottavan kantaa.

1. Porokolareissa kuolleiden porojen liha on pääsääntöisesti ihmisravinnoksi
kelpaamatonta. Jos kolarit saataisiin vähenemään,tulisi poronlihaa enemmän
myyntiin.
Vähenisikö mielestäsi kolareiden määrä,jos poronomistajalle asetettaisiin
kolariporosta pieni omavastuuosuus ja valtion tukea korotettaisiin myyntiin
tulevalle lihalle?

2. Miksi Tiina Toimasen mielestä poronhoitoalueen ulkopuolella asuvat eivät
saisi osallistua keskusteluun tällä foorumilla? Monet hoitoalueen
ulkopuolella asuvat omistavat maata poronhoitoalueella (kuten minäkin),
ihmiset autoilevat Lapin teillä ja lisäksi porotaloutta tuetaan valtion
verovaroista monin eri tavoin. Huolestuttaako,että esiin nousee asioita,
joilla olisi kenties negatiivinen vaikutus porotalouden julkisuuskuvaan
koko maassa?

3. Miksi paliskuntien yhteystietoja ei löydy puhelinluetteloista?
Paliskunnat ovat merkittäviä vaikuttajia alueellaan ja lisäksi ne
harjoittavat liiketaloudellista toimintaa,joten tunnettavuuden luulisi olevan
positiivinen asia. On outoa,että yhteystietoja ei ole saatavilla.

Aluksi pari sanaa niille, jotka pitävät tätä adressia mörkönä, Lapin Kansan pääkirjoitustoimittaja mukaan lukien. Viittaan Lapin Kansassa 18.1. olevaan kirjoitukseen "turhaan kärjistetty riita". Nettiadressit kuuluvat kansalaistoimintaan ja kansalaistoiminta kuuluu demokratiaan. Tietenkin sekin, että vastustaa tällaista adressia, kuuluu demokratiaan. Ei siinä mitään. Allekirjoittajien lukumäärästä ja keskustelun vilkkaudesta päätellen tällaiselle adressille on ollut ns. sosiaalinen tilaus jo pitempään. On ymmärrettävää, että monet allekirjoittajat haluavat esiintyä anonyymeinä. On tämä porokysymys sen verran kimurantti, monisyinen ja tunteita herättävä asia meille kaikille poronhoitoalueella asuville.
Kieltämättä poro on Lapin logo ja matkailuvaltti, ja ilman muuta poronhoito kuuluu Lappiin ja saa minun puolestani kuulua koko poronhoitoalueelle. Näyttää kuitenkin vakavasti siltä, että tilanne ei voi jatkua pitkään nykyisen kaltaisena. Poronhoitoa säätelevät lait eivät näytä toimivan riittävän hyvin tämän päivän Lapissa eikä Lapin ulkopupolisella poronhoitoalueella. Tämän ymmärtääkseen ei tarvitse edes olla omakohtaisia kokemuksia. Riittää kun pitää silmät ja korvat auki ja seuraa mitä media kertoo.
Porollisten ja porottomien välinen kahnaus ja ristiriidat näyttävät painottuvan jostain napapiirin tuntumasta poronhoitoalueen etelärajaan asti. Tuskin kuitenkaan tarvitsee olla selvänäkijä ymmärtääkseen, että ongelmia on enemmän tai vähemmän koko poronhoitoalueella. (En minäkään allekirjoittanut adressia hetken mielijpohteesta.) Ongelmille on olennaista, että ne lisääntyvät ja poikivat lisäongelmia ellei perusongelmalle tehdä mitään. Minusta tämä nettiadressi on hyvä päänavaus siihen suuntaan, että perusongelmaan puututaan.

Pitää minunkin pari sanaa "kisurafarmareista" julkistaa. Ns poronhoito on muuttunut ylielinkeinoksi eli tehdäänpa mitä tahansa yteiskunnan rakenteiden eteen, on se aina muka uhka porotaloudelle. Tietyöt, voimajohdot, tuulivoimalat, asutus, lomamökit, retkeily- hiihto ja moottorikelkkareitit, marjastus, metsästys, metsätalous vain muutamia mainitakseni. Jos sen sijaan ottaa puheeksi porotuhot pihoissa ja puutarhoissa saa asennevammaisen nimen sekä kommentin että risusi ja rikkaruohosi porot saa syödä ja jos ei eitaa itse tonttisi pe.....!
Uolevi Valli Kallo.

Muutama sana porotalouden harrastamisesta Suomussalmella:


Muutama vuosi sitten toiminnan kannattavuutta nostettiin tuomalla valtava määrä poroja Suomussalmella Pitämän asutusalueen lähistölle, alle kilometrin päähän lähimmistä taloista. Heinän ajo oli helppoa ja halpaa. Olihan karjaa hyvä seurailla kun ei tarvinnut lähteä selkosiin rämpimään. Alue jossa porot laidunsivat oli kahden vilkkaasti liikennöidyn tien välissä!! Taisi olla sama talvi, kun samoille seuduille perustettiin toinen syöttöalue järven jäälle… Tähän puuttui onneksi kunnan virkamiehet. No, sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee…
Porot ovat kuitenkin jääneet asustelemaan Pitämän alueelle ja ihmisille on tullut todellinen riesa tästä. Olen seuraillut porojen hätistelyä alueelta. En tunne tämän työvaiheen toteutustapaa, mutta mieleeni hiipi epäilys siitä, ettei ko. työtä tehneitä miehiä kiinnostanut tippaakaan , jääkö elukat pihoille vai ei. Käsittääkseni poroja voisi kuljettaakin pois alueelta, mutta sehän taas maksaa.

Toiminnan kannattavuus on itselleni jäänyt arvoitukseksi… Jokainen tietämäni poroharrastaja valittaa lajin kannattamattomuutta. Pedot syövät lähes kaikki vasat, ja aitaaminen, porojen ajelu pihoilta ja ihmisten mailta on kallista puuhaa. Toisaalta ihmetyttää, että kuka haluaa haaskata aikansa ja rahansa kannattamattomaan, paljon mielipahaa aiheuttavaan toimintaan.


Lopuksi haluan sanoa, että porotalous elinkeinona on samalla viivalla muidenkin elinkeinojen kanssa, kunhan sitä tehdään oikein ja oikeassa paikassa. Toivotankin onnea ja menestystä Lapinkairojen poromiehille!

Nimimerkin takana kirjoittelun mielekkyys piilee siinä, että voin tulevaisuudessakin juoda kupin kahvia paikallisella huoltoasemalla saamatta asiattomia huomautuksia mielipiteistäni. Sen verran itsesuojeluvaistoa on vielä jäljellä.

Uolevi Vallille pari sananen: poronhoitoa ei voi pitää Suomen yhteiskunnassa mitenkään yliarvostettuna ylielinkeinona pelkästään siitä syystä, että poronhoito on aina joutunut joustamaan ja väistämään muiden elinkeinojen paineessa. Mm. matkailun ja metsätalouden paineessa ei poronhoitajat voi kuin vikistä. Toki matkailun vaikutukset ovat vaan paikallisia, jos verrataan Lapin massiiviseen metsätalouteen ja metsäteiden verkostoon, jota vieläkin laajennetaan, mutta vähä vähästä monet asiat nakertavat poronhoidon edellytyksiä. Lain mukaan ei saisi porotaloudelle aiheuttaa huomattavaa haittaa, mutta sen haitan suuruutta ei ole vielä määritelty eikä lakia ole koskaan tarvinnut kirjaimellisesti noudattaa. Metla onneksi nyt tutkii tätäkin seikkaa. Jotkut Vallin mainitsemista "haitoista" olivat aika erikoisia enkä ole kuullut sellaisesta. Marjastus ja metsästys tuskin mitään haittaa aiheuttaa ellei niillä häiritä juuri kriittisessä vaiheessa oleva ettotyötä. Tämäkin olisi vain huonoa sattumaa. Olen tosin kuullut, että jotkut metsästäjät ovat laukottaneet koiraansa tokan keskellä ja porojen kokoaminen on jouduttu keskeyttämään.

Lasse Kallolle toteaisin, että olen samaa mieltä siitä että poronhoitoa säätelevät lait eivät toimi, mutta ehkä vähän eri kantilta. Poronhoidon suoja on todella heikko maankäytön ristiriidoissa ja elinkeino on jatkuvien paineiden alla selkä seinää vasten. Esim. Inarissa porojen tärkeistä talvilaitumista on noin puolet tuhottu, mutta sitäkään ei pidetä vielä merkittävänä seikkana.

Susi Hukan pohdintaan poronhoidon kannattavuudesta totean, että harrastelijoille se ei ole kannattavaa missään päin poronhoitoaluetta. Eteläisiä olosuhteita en kovin hyvin tunne (paitsi että Hallan plk:ssa pedot syövät kannattavuutta kohtuuttomasti), mutta pohjoisessa asiaa auttaa luonnonlaitumet ja toimiva laidunkierto. Jos nämä ovat kunnossa, poronhoito on kannattavaa monessa tapauksessa jopa ilman tukia. Nämäkin muodostavat laskentavasta riippuen vain 10 - 30% porotalouden kokonaistuotosta. Tämä on huomattavasti pienempi osuus kuin maataloudessa. Eläinkohtainen tuki on noin 10% ja loput ovat lähinnä korvauksia pedoista ja porojen menetyksistä liikenteessä. Pohjoisessa jälkimmäistenkin osuus on todella pieni eteläisiin palkisiin nähden.

Vuoden 2000 porolukujen määräämiskokouksessa Ranualla laadimme porolukujen puolittamista, mutta turhaan. RKTL:n asiantuntija, Mauri nieminen sanoi suraavaa: "vaikka jäkälälaitumet on syöty, on vielä satoja kasvilajeja, joita poro voi hyödyntää."
Joten suosittelen tutustumista ylälapinkin ylänköihin.
Esimerkiksi Sodankylän keskustaan pakkautuneiden porojen luulisi avaavan silmiä laidunten tilanteelle.

Jo tänään ilmestyi kevään ensimmäinen nälkiintynyt poro pihapiiriin. Elikä hyötyliikunta alkaa. Kisurat pakenee vain pihaharjan varren mitan. Naurakaa vaan taas, "poroisännät".

Lähetin Lapin Kansaan 17.1. seuraavanlaisen tekstarin " Nettiadressit kuuluvat kansalaistoimintaan ja kansalaistoiminta kuuluu demokratiaan. Johonkin se raja on vedettävä. L. Kallo." Tekstari oli tämän päivän Lapin Kansassa, joten moni lukija saa käsityksen, että se olisi kommenttini 18.1. olleeseen artikkeliin "turhaan kärjistetty riita". No, eipä tuo minua haittaa, mutta ajattelin julkistaa asian. Näitä nettiadressin kommentteja kun taitaa lukea moni muukin kuin minä ja meikäläiset, niin kuin Vanhat sanoisivat.
On erittäin hyvä, että Janne Saijets on esittänyt poronhoitoa puolustavien näkemyksiä. Toivoisin että muutkin poronhoitoon perehtyneet ottaisivat kantaa. Keskustelemallahan asiat pruukaavat selvitä. Ainakin ne avartavat perspektiiviä, jos ei muuta.

Lasse Kallo, kyläaktiivi, Kallon jakokunnan puheenjohtaja.

Tässä tutkimustietoa:

Porotalouden ongelmat.

Viime vuosina on puhuttu paljon porotalouden ongelmista ja heikosta kannattavuudesta. MTT-taloustutkimuksen selvityksen mukaan porotalous tuottaa huonosti ja joillakin porotiloilla käyttökate on jopa negatiivinen. MTT:n ja Paliskuntain yhdistyksen kehittämän kannattavuusvertailun mukaan porotalouden yrittäjätulo oli poronhoitovuonna 2004 vajaat 9 000 euroa tilaa kohden.

Poromiehet puolustavat omia lyhyen ja pitkän tähtäimen taloudellisia etujaan, toisin sanoen politikoivat. Hyökkäys on paras puolustus: syitä porotalouden ahdinkoon haetaan vain ja ainoastaan elinkeinon ulkopuolelta, sen sijaan että rehdisti myönnettäisiin laidunongelmien olevan suurelta osin perua porotalouden hullujen vuosien rajusta ylilaidunnuksesta. Hakkuiden lisäksi syytetyn asemaan ovat joutuneet mm. tekoaltaat, kaivostoiminta, massamatkailu, eräretkeily ja jopa luontoäiti itse. (Veikko Vasama: Porot ja luppo).

Eloporoluvuthan kävivät pahimmillaan 240 000:ssa. Nyt ollaan 204 000:ssa. Lisäksi tulee 150 000 vasaa rasittamaan kesälaitumia, jotka eivät ole luvussa mukana. Kun vapaasta laidunnusoikeudesta ensikertaa eduskunnassa päätettiin vuonna 1928, poroja oli 68 000. Suhteessa vasatuotto oli myös pienempi. Maanomistajan näkökulmasta tilanne on kestämätön. Pintakasvillisuus häviää vääjäämättä.
Lieveilmiöistä puhumattakaan.

Minulla on sellainen muistikuva, että paliskunnat joutuivat ennen nykystä poronhoitolaikia maksamaaan metsähallituselle korvausta laiduntamisesta. Yksi porottomien yhdistyksen tavoite voisi olla laiduntamisen korvausjärjestelmän luominen maanomistajille.
Nykyisen lain isänä voidaan pitää Rovaniemen maalaiskunnan kunnanjohtajana toiminutta Mikko Jokelaa, joka ääniä kalastellessaan junaili nykyisen lain, joka muutamien oikeusoppineiden mielestä olisi pitänyt säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Ruotsissa on todettu ettei poronhoito ole elinkeino vaan elämäntapa, joka on vain saamelaisten oikeus.
Miten porojen viljelyksille, piha-alueille, liikenteelle ym. aiheuttamat vahingot saataisiin nykyistä selvästi vähemmiksi onkin tuhannen taalan kysymys. Liikennevahingoissa autoilijan vastuu pitäisi saada selvästi pienemmäksi, valtioko apuun ?
Me veronmaksajat rahoitamme paliskuntain yhdistyksen toiminnan ja tuemme merkittävästi poronhoitoa suoralla pääkohtaisella tuella (kuten maatalouttakin)
En näe muuta järkevästi toteutettavissa olevaa ratkaisua,kuin poromäärien ratkaisevan pienentämisen ja sivutoimisten poromisten rajaamisen poroelinkeinon ulkopuolelle.
Jos yksittäisen henkilön vähimmäisporomäärä nostettaisiin 500 poroon ja paliskunnan poromerkkien lukumäärä rajattaisiin tämän mukaisesti. (Nykyään yhdella perheellä on poroja jopa 10 merkillä.) Poronhoitajista muodostuisi näin todellinen ammattikunta.