Annatko sinä suurkustantajien ja kirjakaupan päättää, mitkä kirjat ostat joululahjoiksi?

Tätä hätähuutoa ei ole töräytetty pienkirjailijoiden tai -kustantajien pelastamiseksi pulasta, vaan tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan, mitä tämä hillitön "dominismi" ja vallankäyttö aiheuttaa kotimaiselle kirjallisuudelle ylipäätään. Kyllä Suomen kokoiseen maahan pitää mahtua enemmän kuin viisi kannattavaa kustantamoa ja parikymmentä "oikeaa kirjailijaa".

Tutustu lähemmin
http://aarnehenri.blogspot.com
http://www.nordbooks.net/keskustelu.html
ap//

Olen itse vasta aivan alussa kirjailijaksi, kirjailijoiden joukkoon. Jo nyt olen huomannut, että pienet jäävät helposti isojen jalkoihin, mutta yritetään pitää isoa älä mölöä, eli elämöintiä niin eiköhän jotain tapahtuisi...näin toivon.

Onnittelut sinulle Nella todella hyvästä kirjailija-avauksestasi romaanilla Kiroukseen sidotut . Suosittelen sitä kaikille!
Usein hyvätkin aloittajat masentuvat tunnustuksen puutteeseen, vaikka hyvin tietävät oman tuotoksensa arvon. Itsekin olen hyvin otettu, jos ja kun joku edes muistaa, että olen kirjoja kirjoittanut.
Muuten, sinun kannattaisi korottaa profiilia yli säkäkorkeuden, koska olet sen arvoinen! Pidä enemmän mainitsemaasi meteliä, omastakin kirjasta:=)
ap//

Kyllä ainakin itse olen jo väsynyt yrittämään itse saada taloudellista hyötyä kirjoistani. 4 teosta on takana ja juuri ja juuri plussan puolella taloudellisesti. Onneksi sentään on työpaikka vielä, josta saa palkkaakin.
Kyllähän adressin ajatus hyvä on ja asia on juuri noin kun siinä lukee, mutta pahoin pelkään, ettei sillä muutosta saada. Isot kustantamot jylläävät kymmenenkin vuoden päästä ja pienet taistelevat olemassaolostaan. Yritetään siksi jaksaa ja kirjoittaa omia tarinoitamme. Päivä päivältä se käy vaikeammaksi, mutta silti. Ei muuta kuin voimia kirjoittajille ja pienkustantamoille.

Kovin totta haastat Kari. Aniharvat yltävät plussankaan puolelle ja silti kirjoittamisen halu vie voiton. Jollain muulla sitä täytyy yrittää toimeen tulla, vallankin, kun apurahajakokin usein suuntautuu suurkustantajien hyvin mainostetuille (joskus jopa vähemmän julkaisseille), mutta vähän myyville kirjailijoille.
Tämä arvostelu ja boikotti, jota esitän, ei ole suunnattu suurkustantajien kirjailijoita tai heidän menestystään vastaan. Ei. Eikä sitä siivitä hillitön kateus, kuten joku taannoin epäili. Adressikoneen vaihtoehdoissa ei yksinkertaisesti vaan ollut sopivaa nimikettä - boikotti oli lähinnä sopiva. Siksi sen valitsin. Eikä suuri yleisö lähde boikottiin pienkirjailijan patistelemana. Tarkoitus oli nostaa kissa pöydälle ja puhua hetki kissasta ja sen ongelmista. Moni kirjan ostaja ei varmasti ole tullut edes ajatelleeksi asian tätä puolta. Heidän mielissään kun Suomessa on vain nuo parikymmentä hyvää kirjailijaa, joita he joka Joulu ostavat lahjaksi.

Menestystä uudelle kirjallesi

Adressista näkee, että kirja-alan toiminta ei ole kaikilta osin tuttua kirjoittajalle.

Jos aloitetaan ensimmäisestä lauseesta. Väite, että vain isojen kustantajien kirjailijat pääsisivät Kirjailijaliiton jäseniksi ja saisivat apurahoja, ei pidä paikkaansa. Liitossa on jäseninä hyvinkin pienten kustantajien kirjailijoita, jotka ovat myös saaneet apurahoja. Apurahojen saaminen ei sitä paitsi ole kiinni Kirjailijaliiton jäsenyydestä.

Pienkustantajien teoksia on kyllä kirjakaupoissa, mikäli pienkustantajat niitä tarjoavat myyntiin esimerkiksi myyntitiliin tai kirjakauppojen näytevarastojen kautta.

Pienkustantajien kirjailijoiden joukossa on kyllä kyvykkäitä kirjoittajia, mutta valitettavasti hyvin usein pienen kustantajan kyvyt eivät riitä auttamaan lahjakkaita kirjailijoita eteenpäin niin paljon kuin he tukea ja opastusta ansaitsisivat. Poikkeuksiakin onneksi on.

Nettikauppojen "laaja" valikoima johtuu siitä, että ne käyttävät Kirjavälityksen tietokantaa nettikauppansa alustana. Nettikaupalla itsellään ei välttämättä ole varastoa lainkaan, vaan kirjat tilataan tilausten mukaan Kirjavälitykseltä tai kustantajilta. Nettikaupat eivät mitenkään erityisemmin suosi pieniä kustantajia, ne vain myyvät sitä mitä asiakkaat haluavat ostaa.

Kirjoittaja on kyllä oikeilla jäljillä siitä, mihin kirja-ala on menossa (keskittyminen jatkuu ja pienten toimijoiden ahdinko pahenee), mutta syyt siihen ovat erilaiset ja moninaisemmat kuin adressissa annetaan ymmärtää.

Ensimmäinen lause on jyrkempi ja yksioikoisempi, mitä alun perin tarkoitin. Vaikka en olekaan hyvin perillä kirja-alasta, olen perillä sen tummasta puolesta. Valoisampikin puoli toki kiinnostaa ja olen avoin tiedolle. Lauseeni perustuu suurelta osin siihen, että kun kirjailijaliiton jäsenet perustelevat liittoon kuulumisen etuja, he ottavat aina apurahat esille, toki muodossa ”on helpompi saada apurahoja”. Liiton jäseneksi pääsemisen ongelmat ovat minulle toistaiseksi tuntemattomat.
Kustantajani Nordbooksin keskustelusivuilla mm. on lukuisia viitteitä siitä, että kirjakaupat tilaavat vain pyydettäessä yhden kirjan kerrallaan. Hyllyyn ei kirjaa oteta. Myyntitili on toki tuttu, mutta ongelmallinen, koska loput kirjat, mitkä ei mene kaupaksi on hiirenkorville nyhrättyjä, eikä niistä ole enää edes divariin. Itse olen paikallisiin kirjakauppoihin saanut kaksi viimeistä kirjaani ”oikeasti” myyntiin, mistä kiitos suomalaiselle kirjakaupalle.
Tunne pääosin nettikaupan periaatteet. Koska sieltä toimitetaan juuri se tilattu kirja, ei pilalle nyhräämistä synny ja valikoimista näkyy myös kaikki pienkustantajien uutuudet, mitä minkään muun kaupan kautta ei lukija tietoonsa saa. En vielä tällä tiedolla luovu väitteestäni, että kirjakauppaketjut suosivat vain isojen kustantajien tuotantoa, mikä toki on ymmärrettävää. Bisneksestä on kysymys, ei hyväntekeväisyydestä. Ja siitä päästään lopputulemaani, että näin lukijan saatavilla oleva kirjallisuus yksipuolistuu ja valikoima kapenee (en sano huononee), ellei lukijat enenevässä määrin ala tutkia nettikirjakauppojen valikoimia. Tämä vuodatus ei juuri johda mihinkään, mutta vanhaa sanontaa väännellen ”pahan voittoon riittää jo se, että hyvät eivät tee mitään”:

Olin aika ymmyrkäinen, että joku Pynnönen uskaltaa aloittaa taistelun isoja vastaan. Ikäisekseni (65 v) olen melko selväjärkinen ja käyn nettikirjakaupoissa, ja siellä on mualiman luajin valikoima. Kävin kirjastossa ihastelemassa, mutta ne oli jo tilanneet Pynnöset kaikki. On tuhtia tavaraa, mutta yhtä valitan. Lienee Pynnönen liian kaupunkilainen tietääkseen oikeeta savoa, josko lie edes savolainen vaikka väittää.
Hyviä ovat

Tämä adressi oli eräänlainen hätähuuto pienten puolesta isoja vastaan. No ei oikeastaan ketään vastaan, koska isoillakin on oikeutuksensa olla ja elää, mutta ei dominoida markkinoita ja määrätä osin tahtomattaan markkinoita ja ihmisten markkinakäyttäytymistä.
Jokainen ostaa kirjansa mielensä mukaan. Mitä halusin alun alkaen ohjastaa oli, että on olemassa muitakin kirjakauppoja ja muitakin hyviä kustantamoja, kuin ne TV:n mainostamat. Jos niiden varaan heittäydymme, meillä on vain muutama kirjailija,(ja kuten Paasilinnan tuotannosta huomasimme, niitä vedätetään viimeiseen hengenvetoon saakka hyvin tietäen, että substanssi on kuollut vaikka tekijä elää)joiden kirjoja hurraa-markkinoidaan. Siinä helposti unohtuu, että tuo markkina on vain narikkalapun kokoinen pätkä koko kirjamaailman kokoiseen ravintolaan.
Koska olen itsekin kirjailija, oletan lukijan tuomitsevan tämän itsensä markinoinniksi. Kyllä niinkin, mutta siinä samalla liputan kaikkien pienkustantajien ja pienkirjailijoiden tuotosten puolesta. Sieltä lopunperin löytyvät tulevaisuuden sofioksaset ja artopaasilinnat, muista puhumattakaan. Pienkustantajat ovat vain valitettavasti se kasvattajaseura, joka luo valmiit tuotteet isoille ketjuille niin kustannuksen kuin myös myynnin alalla, ja jäävät nuolemaan näppejään parhaimpansa menetettyään.
Kestän hyvin kaikki ne herjat, joita olen jo henkilökohtaisestikin tästä "sanchopantsalaisuudestani" saanut, mutta niin kauan kuin em. tuulimyllyjä on tarjolla, aina hyökkään. On meitä onneksi muitakin, mutta ei niin sotilaallisesti organisoituneita! Oli jo sellainenkin maininta, että ottaisi jokin kustantamo tuon Pynnösen pois häiriköimästä. No ei ole tarjouksia tullut, ja loppuisiko taisto sittenkään?

Hyvää ja rauhallista joulua ja parempaa uutta kirjavuotta
ap//

#3: - Nellalle 

 Hassua, että vasta nyt huomasin tämän keskustelu puolen, täällä adressi osiossa.

Kiitos Aarne! Tuo sanonta, että "Olet sen arvoinen", tuntui tosi hyvältä, vaikka lause olisi voinut kuulua, että "Kirjasi on sen arvonen", jotenkin tuo edellinen herätti enemmän mielihyvää:)

Nellassa viehättää kirjan lisäksi hänen avoimuutensa ja rehellisyytensä. Siinä, missä me "luikurit" panemme heikkouksiamme piiloon sen kuin ehdimme, Nella paljastaa kaiken. Kuinka voi olla tuollaista ihmistä kunnioittamatta ja sitten vielä tämä kirjapuolikin!

#11: aarne pynnönen - Edellisen johdosta 

 Nythän minä aivan punastun! Kiitos jälleen kerran Aarne:)