Tesoman tiilirakennusten säilyttämisen puolesta

Mä olen vastaan kaikkea vuokraamista! Mun verorahoja ei saa käyttää vuokriin onko selvä?

Kunta syöttää kun omatunto ei ole puhdas!?!

Tulen vaatimaan selvitystä kirjallisesti ja tiedot centilleen!

Onko edes mitään laskelmia tehty, kuinka kauan vuokrarahoja riittää tontin myymisestä?

10 vuotta, 15vuotta?

Tämän jälkeen voidaankin kylmästi ilmoittaa, ettei kannata pitää Tesomalla terveysasemaa, kun vuokratkin on kalliita...

Palvelusetelit otetaan käyttöön ja näin ohjataan verorahoja taas yksityislääkärien kukkaroon, jotka taas saavat nostaa palkkionsa verottomina optioina.  Näinhän tää hyvin(pahoin)vointiyhteiskunta nykyään toimii...

Tesoman kirjasto on paikka, jossa viihtyy pidempäänkin, tunnelma on lämmin ja sinne tekee mieli poiketa vaikka päivittäin. Lastenkin puolesta voin vain kehua! Rakennus on minusta kaunis ja sopii tontille kuin nenä päähän :) Toivon todella, että rakennus ja sen toiminta saavat säilyä ennallaan. Onkohan asiasta kerätty oikein paperiadressia?

#3: lukija - Kirjaston mukava tunnelma

Adressin paperiversio

Tämän adressin paperiversioita aletaan kerätä Kesäilta Virontörmässä-tapahtumassa 12.8 klo 18-21, Ikurin koulun piha-alue.

Tästä eteen päin adressin voi allekirjoittaa Tesoma-seuran infopisteissä (n. kerran kuussa Länsiportin aulassa), Tesoma-päivän tapahtumassa, kaupunkijuna-kulttuurikierroksella ja kaikissa Tesoma-seuran järjestämissä tapahtumissa.

Yritämme saada mahdollisesti joihinkin kauppoihin ja kirjastoon kiinteät adressit, mutta lupaa ei ole vielä varmistettu.

Adressin voi allekirjoittaa 15 vuotta täyttänyt henkilö. 
Alle 15-vuotiaat allekirjoittavat vanhempien luvalla.

Jos olet allekirjoittanut nettiadressin, paperiversioon ei nimeä enää tarvita.

Tapahtumista tarkemmin Tesoma-seuran internet-sivustoilta www.tesoma.net

Minulla on yksi paperiadressi, johon keräilen allekirjoituksia sieltä missä kuljen ja erityisesti Raholan puolella. Tällä hetkellä siinä on nimiä 15 kpl. Miltei jokainen vastaantullut, jolle olen asiasta puhunut, on allekirjoittanut. Ihmiset ovat asiasta varsin pöyristyneitä!

Asia on erinomainen säilyttämisen ja ympäristön kannalta. Saataisiin jopa kevytväylä nykyisestä kirjastosta ja terveysasemalta Tesoman valtatien alitse uuteen liikekeskukseen, jotta onnettomuudet voisivat vähentyä, jos kerran jatkuvatoiminen liikenneympyräkin on tarkoitus alueelle rakentaa liikennevalojen sijaan, jotka sentään pätkiävt säännöstelevät autojen liikennettä. Liikekeskuksen tiloissa kirjasto ei ole ennenkään menestynyt, koska siinä asia ei ole mielekkyyttäkään. Olisi helppo jättää autokin liikekeskukseen ja tulla valtatien alitse asioille kirjastoon. Matka on onnettoman lyhyt tervejalkaisille autoilijoillekin.Mitään mieltä ei ole siirtää nuoria maleksimaan liikekeskukseen kuten nykyisin on kokemuksesta havaittu. Tuntemattomat alaikäiset pyytävät aikuisilta: "anna 20 euroa", jotta saisivat salaa pelata, joko kioskeilla tai kaupoissa. Myyjät vaihtuvat kioskeilla, mutta aina ne samat alaikäiset pyrkivät pelikoneille heti, kun valvojan silmä välttää, eikä asioista ilmoiteta poliisille kuitenkaan ? vaan suljetaan pelikoneita jatkuvasti. Parempi pitää kirjasto erillään liiketoiminnan ahdistavasta hälinästä.

Paperilla on nyt pitkälle neljättäsataa nimeä ja lisää kerätään hissuksiin suunnalla jos toisellakin.

Tapa jolla Tampereen virkamiespäättäjät tuhoavat Tampereen viheralueita, peittävät hienoja luonnonnäkymiä ihmisten katseilta ja tuhoavat historiallisesti arvokasta rakennuskantaa, on kiinteässä yhteydessä päättäjien omaan haluun jättää näkyvä "puumerkkinsä" kaupungin historiaan. Kaupungin ilmettä on muutettu kovaksi suurimuotoisilla suunnitelmilla. Niihin on sitouduttu hämäriltä tuntuvin, epätarkoin ja hätäisesti luonnostelluin sopimuksin joita on tehty useiden rakennusfirmojen kanssa ja myös niiden toiveet ja edut huomioiden. Asukkaiden, "harmaan massan" mielipiteistä, tarpeista tai toiveista ei ole piitattu. Perinteisiä arvoja ei oteta huomioon edes vuonna 2010, jota vietetään ympäristön suojeluvuotena, ihmisläheisen asuinympäristön suojelemiseksi.

Tampereesta on tehty ahdistava, likainen, pölyinen ja roskainen, meluinen sekä oluthuuruinen kaupunki, jonka asukkaat ovat liian usein kireäilmeisiä, ärtyneitä, riitaa haastavia, haistattelevia seiniin ja kadulle kuseskelijoita. Keskustaan ei enää iltaisin halua mennä ellei ole pakko. Öisin siellä voi tulla pahoinpidellyksi.

Kaupunkisuunnitelma masentaa: käytäviä ja onkaloita joihin asukkaat ajetaan kuin rotat koloihin. Sota-ajalle bunkkereita?

Suuruudenhulluudella tuhottiin yksi maailman hienoimpia jugendkatuja, Hämeenkatu. Maailman tunnetut arkkitehtitoimistot/arkkitehdit vetosivat turhaan maailmanperinnöksi mainitun kadun puolesta. Politiikka ratkaisi: vasemmisto muutti oikeistoperinteen kuvan. Pispala on tuhottu: oikeisto on muuttamassa vasemmistoperinteen kuvaa. Vastavuoroisuutta.

Tesoman luonto ja metsät ovat enää muisto, postimerkeiksi rajattujen läiskien alue. Rasonhaka irvikuva luonnosta, päättäjiä ei kiinnosta suojelunalaiset kasvit tai eläimet. Niitä ei kartoitettu ennen rakentamista.Tohloppi kasvaa umpeen aurauslumien ja laskuojien hulevesistä. Siitä saataneen lisää rakennusmaata?

Nyt on vuorossa Tesoman tiiliarkkitehtuurinen perintö, kirkon, kirjaston ja terveysaseman rakennukset, jotka on sulautettu esimerkillisesti maastoon, maaston erityisluonnetta ja kauneutta arvostaen. Rakennusten ikä ei ole purkamisen syy. Syy on siinä että taas joku haluaa kaataa Tesoman metsää, paikalta, jossa metsä toimii myös suojana melua ja pölyä vastaan. Joku rakennusfirma haluaa jälleen voitokseen muuttaa tesomalaisten ympäristön ilmettä ja pystyttää torahammasrakennuksen paikalle, johon se ei sovi. Tässä ankeaksi muuttuvassa kaupungissa tarvitaan puistoja ja lähimetsiä jotta ihmiset jaksavat elää.

Viheralueiden lisäksi tarvitaan tiloja, joihin voidaan yhdessä kokoontua, harrastaa ja opiskella. Tesomalla tarvitaan muitakin tiloja kuin yökaudet melua tuottavia kapakoita, joissa ihmiset kertaannuttavat ilta illan jälkeen omia ongelmiaan kunnes niistä tulee jo muidenkin ongelmia. Seurakuntatunnelman sävyttämiä tilaisuuksia on jo tarpeeksi. Rinnalle tarvitaan myös muunlaista toimintaa ja yhdessäoloa esim. tieteiden, taiteiden, kielien, erittelevän älyllisyyden ja monenlaisen pienimuotoisen mutta hyvää oloa antavan toiminnan valossa. Ratkaisu: kansalle kulttuuritalo ja -tilat kirjasto- ja terveysasemarakennuksiin.

En pidä huonona sitäkään ajatusta että terveysasemaa laajennetaan toisella kerroksella, jonne voi sijoittaa neuvolan ja lisää lääkäripalveluja. Kannatan tätä ratkaisua koska en luota Tampereen virkamiespäättäjien lupauksiin: kirjasto ja terveysasema siirtyvät uuteen kauppakeskukseen Länsitorille. No, voivathan ne siirtyä. Jonkin ajan kuluttua saattaa käydä niin että vuokra on liian korkea. Pitää säästää ja kirjasto lopetetaan - kunhan ensin on lopetettu Lamminpään kirjasto. Sitten Terveysasema voidaankin siirtää Pispalan rajalle, vanhaa Rolleyhallia vastapäätä - kunhan sinne valmistuu uusi rakennus psyykkistä apua tarvitseville. Rohkenen epäillä sitäkin että jonkin ajan kuluttua päätetään "laajentaa" siellä toimintaa ja silloin Tesoman terveysasema voidaan siirtää uuteen rakennukseen. Niinhän alkuperäinen suunnitelma edellytti!

Tesoman kasvavalla asukaslukumäärällä ei tunnu olevan painoarvoa. Lieneekö syy siinä että Tesoman suuntaan on asettunut lapsiperheiden lisäksi asumaan melko paljon maahanmuuttajia. Heidän tarpeensa eivät juuri kiinnosta? Onko yksikään Tampereen päättäjistä ajatellut että suomalaistuvilla maahanmuuttajillakin voisi olla tarvetta ja kiinnostusta tavata toisiaan ja tesomalaisia yhteisessä kulttuuritalossa: Tesoman kirjastolta ja terveysasemalta vapautuvissa tiloissa? Kieliopinnot lähialueella voisivat yhdistää maahanmuuttajia ja muita tesomalaisia?

Senioritalolle on merkitty paikka tulevan Tesoman liikekeskuksen kaavan (Kaava 8301) pohjoispäähän, Raiskionkadun ja Tesomankujan risteykseen.  On käsittämätöntä, että joissakin asiaa koskevissa kannanotoissa on asetettu nuoret ja seniorikansalaiset vastakkain.

Kyse on Tesoman asuinympäristöön ja asukkaisiin koskevista arvovalinnoista, ei vastakkainasettelusta.

Kirjasto/Nuorisokeskus- ja terveysasemarakennusten murskaamiseen tähtäävä suunnitelma kuulostaa järjettömältä, sillä Tesomalla on tilaa rakentaa ja Tesoma on alunperin suunniteltukin väljäksi ja puistomaiseksi metsälähiöksi. 
Tampereen vanhin tiilirakennus on Pyynikintorilla sijaitseva Tampereen taidemuseo vuodelta 1838, Tesoman kirjasto/Nuorisokeskus avattiin tammikuussa 1991, eihän 20 vuotta ole kovin korkea ikä tiilirakennukselle.

Tesoman kirjaston kalliossa esiintyy ainutlaatuista konglomeraattia.
(Konglomeraatti - jäätikkösyntyinen noin 2,5 miljardia vuotta vanha kivilaji - on alkujaan muinaisen mannerjään kasaamaa soraa, joka vuosimiljoonien aikana kivettyi kovaksi ja rakeiseksi kivilajiksi).  Ilman kallion louhimista ei kerrostaloa pysäköintialueineen tontille mahdu, ilmeisesti juuri siksi nykyinen kirjastorakennus on
osittain rakennettu kallion sisään.

Nykyiseen - erittäin vilkasliikenteiseen (bussit 1,11,13,14,19,26,Y34)- Tesoman valtatien ja Tesomankadun valo-ohjattuun risteykseen tulee kiertoliittymä (=liikenneympyrä),  joten sen ylittämisessä senioritalon asukkailla (HUOM! rollaattorinkäyttäjät) olisikin haastetta.
Kauppakeskukseen on arvioitu tulevan 7 000 asiakasta/vrk, joista autolla tulee 60-80%, lisäksi vielä huoltoliikenne.
(Kaava 8301/liikenneselvitys/Tesoman kauppakeskus asiakasliikenne sivu 3) 
Kaavasuunnitelmassa (kaava nro 8351) sanotaan, että Tesoman valtatien aiheuttama melu ylittää ympäristöministeriön antamat asumiseen käytettävien alueiden yleiset ohjearvot kadunvarressa. 
Herää kysymys, mitä tontille loppujen lopuksi rakennetaan ja onko vilkasliikenteinen risteys turvallinen paikka senioriasukkaille?
Muuttaisitko itse siihen, jos olisit huonojalkainen vanhus?  Miten onnistuisi asiointi esim. veikkauksen vienti kauppakeskuksessa sijaitsevalle R-kioskille?

Adressin nimien keruussa ilmenneissä keskusteluissa on ilmennyt mm. seuraavia seikkoja;
Yleinen pelko Tesomalla on, että palvelut ovat uhattuina. Sen jälkeen kun talojakaan ei enää ole, toiminnot voidaan vuokrien kohotessa kustannussyihin vedoten siirtää muualle.

Juuri kukaan ei usko, että nuoriso saisi nykyisiä tiloja vastaavat neliöt; bändien treenikämpät elokuva- ja discosalit uudesta kauppakeskuksesta.  Kun nuorisokeskus siirtyy kauppakeskukseen, ongelmia ja valituksia tulee varmasti ainakin siinä vaiheessa kun toistasataa nuorta kerääntyy odottelemaan discon alkua, uskaltaako vanhus mennä pankkiautomaatille nuorisolauman läpi.

Lukuisien adressia koskevien keskustelujen perusteella useimmat tesomalaisista ovat sillä kannalla, että parhainta olisi, jos talot ja toiminnot saisivat jäädä omalle paikalleen ja niin terveysasemaa kuin kirjastoakin laajennettaisiin rakentamalla kerroksia lisää.  Silloin kallion korvaamattomaan konglomeraattiesiintymään ei tarvitsisi koskea ja alueen palvelut säilyisivät tulevaisuudessakin.

Tämän mielipide oli oma henkilökohtainen kannanottoni kaava-asiaan ja perustuu ihmisten kanssa kentällä käytyihin keskusteluihin.

Jos nuorkka puretaan muistakaa seuraukset! Nuoret siirtyvät uuteen liikekeskukseen syljeskeleemään,kiroileen ja huutamaan saman lailla kun nyt länällä! Mutta jos nuorkka jää päästään paljon helpommalla. Nuoret olisivat sisätiloissa nuorkalla pelaamassa ja viettämässä aikaa kavereitten kaa eivätkä notkuisi uudessa liikekeskuksessa! Minä itse ainakin haluan nuorten mielummin olevan nuorkalla kun ulkona riehumassa!

LÄHDE:

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI 2009
- sivut 66 ja 67

http://www.tampere.fi/material/attachments/h/5giQcpUZD/palveluverkon_kehittamissuunnitelma.pdf

"Myös Tesoman keskusta-alueella on kehittämistavoitteita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden
pitkänaikavälin tilasuunnitelmassa esitettiin Tesoman terveysaseman
laajennusta toteutettavaksi nykyiselle paikalle. Laajennus on ajoitettu alustavasti
vuosille 2012-2013. Terveysaseman laajentaminen on todettu mahdolliseksi,
mutta ei kuitenkaan toiminnallisesti ja teknisesti kovin hyväksi vaihtoehdoksi.
Samalla tontilla sijaitsee myös Tesoman kirjasto ja nuorisotilat. Näillä ei
ole tiedossa merkittävää laajentamistarvetta.

Tesoman keskusta-aluetta ollaan kehittämissä niin, että nykyinen liikekeskus
tulee kehittymään vetovoimaiseksi ja monipuoliseksi palveluiden keskittymäksi.
Samalla se tulee laajenemaan merkittävästi. Liikekeskuksen kehittäminen on
kaavoitusvaiheessa. Suunnitelmiin sisältyy mahdollisuus toiseen kerrokseen
sijoittuvista toimisto- ja palvelutiloista.

Tässä vaiheessa tilakeskus on käynyt alustavia keskusteluja terveysaseman sekä kirjaston että nuorisotilojen sijoittamisesta liikekeskuksen yhteyteen. Jos näin toimittaisiin, voitaisiin terveysaseman
ja kirjaston nykyinen tontti hyödyntää asuntorakentamiseen, mahdollisesti
senioriasumisen tarpeisiin. Uuden terveysaseman, kirjaston ja nuorisokeskuksen
tilat kaupunki vuokraisi. Tilojen kokonaistarve on noin 4500 m2. Sijainniltaan
ja saavutettavuudeltaan palveluiden sijoittamista liikekeskukseen voidaan
pitää hyvänä.

Hankkeessa esitetään edettäväksi niin, että selvitetään taloudelliset ja toiminnalliset
edellytykset edellä esitettyjen toimintojen siirrolle Tesoman liikekeskukseen.
Lopulliset päätökset asiasta tehdään normaalissa päätäntäjärjestyksessä
huomioiden osapuolten aikataulut hankkeiden toteutuksessa."

Alvari - alueellisen vaikuttamisen kanava

Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

Alue-Alvari on asukkaista ja yhdistysten tai järjestöjen edustajista koottava alueellinen työryhmä, joka
käsittelee monipuolisesti alueen asioita.


Lähde:

http://www.tampere.fi/material/attachments/l/5mwSbo7p6/Lansi_Alvari_poytakirja_021209.pdf

Länsi-Alvarin ptk 2.12.2009; 2§:n loppulauseet:

"Keskustelussa ilmaistiin pettymys siitä, ettei LänsiAlvarin
Tesoman liikekeskusta koskenutta kannanottoa huomioitu.

Esitettiin myös näkemys, että suunnitelma ei
ole hyväksi nuorille, lapsiperheille ja ikäihmisille.
Pidettiin harmillisena, että purkaminen uhkaa valmiita rakennuksia.

Kirjastotalo on myös valittu Tesoman kauneimmaksi rakennukseksi."

Lisää kuvia, ym informaatiota Tesoman tiilirakennusten säilyttämisen puolesta.


http://www.facebook.com/group.php?gid=116814881699623&v=photos

http://www.tesoma.net

Myös A-tuubi on tarttunut aiheeseen:

Suomalaista kauppakeskusmeininkiä Turun malliin
Turussa on avattu uusi uljas kauppakeskus nimeltään Skanssi. Se on yksi Suomessa vireillä olleista yli sadasta isosta kauppahankkeesta. Myös Turussa, niin kuin muuallakin, on kummasteltu, onko tämä uusi kauppakeskus kannattava hanke, riittääkö asiakkaita. Ja onpa esiin nostettu myös epäilyjä siitä, että hankkeelle olisi saatu myötämielisyyttä vaalirahoituksella. Emme väitä, että vaalirahoituksella olisi ollut tässä tapauksessa osuutta päätöksentekoon. Mutta esiin asia vain kummasti nousee, kun pintaa hieman raaputtaa.
Toimittaja Ulriika Niemelä.

http://atuubi.yle.fi/node/3488

#14: Totta vaiko tarua? - Tarua vai totta?

Kerkisin kopioimaan sen, ennen kuin se katsosi sivuilta:

http://katrisarlund.blogspot.com/2009_07_01_archive.html

23.7.09
Kauppakeskuskeskustelua ja vaalirahoitusta
Ajankohtainen kakkonen teki ohjelman Turun tuoreimmasta kauppakeskuksesta Skanssista, osin liittyen vaalirahoituskeskusteluun ja osin kauppakeskushypetykseen.
Minuakin haastateltiin ohjelmaa varten, olinhan Skanssin osayleiskaavan aikaan aktiivinen ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen ja koitin parhaani mukaan
kutistaa hanketta - huonolla menestyksellä. Voit katsoa ohjelman täältä elokuun loppupuolelle asti.

Skanssi ei varmastikaan ole siinä mielessä ollenkaan pahin mahdollinen kauppakeskushanke, että prosessi eteni kuitenkin suhteellinen avoimesti ja
toteuttaja/suunnitteluvarauksen saaja valittiin avoimen kilpailun kautta. Kilpailun voitti Hartela, joten se myös keskuksen rakensi.
Ympäristön kannalta Skanssi on kuitenkin melkoisen onneton: se on valtavan suuri, joten asiakaskunta rakentuu pääosin yksityisautoilun varaan.
Rakentuisi, vaikka kauppakeskuksen lähistölle suunniteltu Skanssin tuhansien uusien asukkaiden asuinalue olisi jo valmis. Niin suuri se on. Uutta asuinaluetta
ei kuitenkaan vielä ole. Alueelle ei ole noussut ensimmäistäkään asuntoa eikä kaupunki olen edes asemakaavoittanut suurinta osaa tulevasta asuinalueesta.
Ainoastaan kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä oleva alue on kaavoitettu ja odottaa rakentamisen aloittamista. Skanssi kokonaisuudessaan on kuitenkin
hyvä uudisrakennuskohde, se sijaitsee Turun keskusakselin läheisyydessä ja ydinkeskustaan on linnuntietä nelisen kilometriä. En ymmärrä, miksi kaupunki ei
alun kiireestä huolimatta ole hoitanut kaavoitusta valmiiksi odottamaan markkinoiden elpymistä.

En osaa sanoa, enkä edes tietä, liittyikö Skanssin rakentamisen mitoitus kaupungin suurimpien puolueiden huonosti harkittuun "edistysuskoon" eli uskoon
ostovoiman rajattomasta kasvusta (sillä kukaanhan ei halua heikentää Turun ydinkeskustan palveluita, eihän...?) vai joillekin tahoille annettuihin
lupauksiin, vaalirahoitukseen ja hyvään yhteisymmärrykseen, mitä systeemiä myös Hyvä veli -järjestelmäksi kutsutaan. Turussa on tästä hyvävelisysteemistä
vahvoja merkkejä, mutta Skanssin tapauksessa ei prosessista johtuen ehkä ole kyse tästä. Muistikuvani lautakunnan keskusteluista vuosikymmenen
alkuvuosilta kuitenkin on, että monesta muusta kaavaan liittyvästä seikasta saatettiin vaihtaa mielipiteitä ja säätää lopputulosta, mutta
kauppakeskuksen mitoituksesta ei haluttu käydä keskustelua. Osayleiskaavatyö tuotti kaupallisten palveluiden selvityksen, jossa moneen otteeseen todettiin,
kuinka vahingollinen suuri kauppakeskus olisi lähipalveluille aina Kaarinan keskustaa myöten. Tästä ei kukaan halunnut keskustella saati harkita suunnitelmien
mitoituksen muuttamista ja raportti siirrettiin vähättelyjen kera ö-mappiin.

Vaalirahan vaikutusta päätöksentekoon on todella vaikea tai mahdoton todistaa. Mielestäni kyse on kuitenkin kotimaisesta korruptiokulttuurista ja maan tavasta,
jota ei korruptioksi suostuta tunnistamaan ja josta ei haluta puhua. Minullakaan, vaikka olenkin ollut politiikassa mukana vuosia, ei ole mitään
käsitystä ilmiön laajuudesta, sillä vihreät eivät ole tässä systeemissä mukana. Voi olla, että vaalirahan ja hyvävelijärjestelmän vaikutuksia vähätellään
tai liioitellaan, mutta mistä se tietää, koska asiasta ei puhuta eikä sitä käsitellä julkisesti.

Tosiasia kuitenkin on, että tietyt yritykset, erityisesti rakennusalan yritykset ja suuret kauppaliikkeet, mainostavat melkein kaikkien puolueiden vaali- ja
muissa lehdissä sekä rahoittavat joidenkin yksittäisten ehdokkaiden kampanjoita. Tämä voi toimia kahdella tapaa.

Ensimmäinen tapa on rahoittajalähtöinen tapa. Yritykset, yhteisöt ja yksittäiset kansalaiset haluavat rahoittaa puolueiden ja ehdokkaiden (vaali) toimintaa,
koska ne haluavat pitää yllä hyviä suhteita ja sitä kautta hankkia (pahimmillaan ostaa?) myötämielisyyttä itselleen päätöksenteossa. Lobbaus on sallittua,
mutta lobbareiden nimet ja yhteys päätöksentekoon pitää olla selvillä kaikille osapuolille. Joku haluaa tukea ehkä myös puhtaan ideologisista syistä, mikä
on ymmärrettävää, sillä vastakkaisista väitteistä huolimatta puolueiden välillä on eroja.

Toinen tapa on rahoitettavalähtöinen ja muistuttaa kamalimmillaan suojelurahakäytäntöä: puolueiden paikallistason yhdistyksistä otetaan yhteyttä yrityksiin,
tiedotetaan tulossa olevista mainosmahdollisuuksista ja pahimmillaan painostetaan ja jopa "tehdään tarjous josta on vaikea kieltäytyä". Tätäkin käsittääkseni
tapahtuu, ja pidän sitä erittäin tuomittavana. Kyse ei ole aamulla peiton alta löytyvistä hevosenpäistä vaan siitä, että päätöksenteossa ei luvata ymmärrystä,
jos rahoitusta ei tule. Taustalla voi olla paikallisten puuhahenkilöiden aktiivisuus, valtakunnallisissa puoluetoimistoissa ei näistä yhteydenotoista välttämättä
tiedetä yhtään mitään. Ilmiön laajuudesta minulla ei ole mitään käsitystä.

Viime aikoina on paljon rummutettu "puhtaampana vaihtoehtona" puolueiden tapaa hankkia rahoitusta myymällä yrityksille ja yhteisöille kalliita lippuja
seminaareihin, joissa on puhujina ehdolla olevien lisäksi muuta asiantuntevaa väkeä. Tätä on harrastettu jonkin verran myös omassa puolueessani. En pidä
tätäkään hyvänä tapana. Poliitikkojen tulisi päättäjinä olla todella kriittisiä sen suhteen, millaisen vaikutelman seminaarilippujen myyntikohde saattaa
tilanteesta saada. Kyse on päättäjien tekemästä useiden satojen eurojen myyntitarjouksesta taholle, joka voi hyvin olla päätöksenteon kohteena seuraavalla
vaalikaudelle. Voiko tästä tarjouksesta kieltäytyä, ja voiko kieltäytymisellä olla ikäviä seurauksia kun päätöksenteon hetki koittaa?

Kontrollia ja avoimuutta siis tarvitaan. On säädettävä laki, joka tekee vaalirahoituksesta kaikkinensa - puolueet, yhdistykset, puolueiden yritykset,
yksittäiset ehdokkaat - niin avointa, että siihen voi myös luottaa. Mikään 5000 euron summa, mitä julkisuudessa on nyt puitu, ei tätä takaa. 100 tai 200
euroa olisi parempi raja: tukijat oikeasti esiin, jos ei nyt ihan kympeillä pelata.

Ja tämän jälkeen tarvitaan kaksi asiaa: ensinnäkin vaalirahoituksesta on tehtävä kunniallinen asia, koska se on nyt julkista. Yhteiskunnallista toimintaa
saa tukea, se on toivottavaa ja kunniallista, mutta tuen on oltava aidosti vastikkeetonta ja julkista. Äänestäjän pitää voida seurata, miten ehdokas
käyttäytyy suhteessa toimintaansa rahoittaneisiin tahoihin. Useinhan on ihan perustelua ajaa yksittäisen tahon asioita, mutta jos yksittäinen etu ohittaa
yleisen edun, on perusteluiden syytä olla uskottavat.

Toisekseen tiedotusvälineiden on ryhdistäydyttävä. Nyt lehdet ovat lievästi ruoskineet itseään laiskuudesta pääkirjoitustasolla, mutta se ole vielä yhtään
mitään. Media hoitaa tehtäväänsä vasta silloin, kun se tavanomaisten uutisjuttujen sisällä tivaa päättäjiltä perusteluita näiden tekemiin päätöksiin, kysyy,
kenen etua päättäjä on milloinkin ajamassa ja vahtii itse aktiivisesti rahoittajien tavoitteita suhteessa valittujen päättäjien toimintaan. Siitäkin
huolimatta, että nämä samat tahot saattavat olla myös printtimedian keskeisiä mainosrahoittajia.

Mikäli vaalirahoitukseen halutaan puuttua vähentämällä rahan tarvetta eli pienentämällä kampanjoiden kokonaiskustannuksia, on siihenkin olemassa
yksinkertainen keino: kielletään vaalimainosten esittäminen televisiossa. Tv-kampanjointi on todella kallista eikä sille ole olemassa mitään ylärajaa.
Käsittääkseni joissain maissa on tällainen kielto olemassa kampanjabudjettien pitämiseksi kohtuullisina. Jos rahantarve saa olla kohtuuton, mitoitetaan
rahanhankkimisen keinot tarpeen mukaisiksi

http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=235&Itemid=161

Konglomeraatti on 2,5 miljardia vuotta vanha jäätikkösyntyinen kivilaji.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekorakentaminen

Ekorakentaminen tai ekologinen rakentaminen tarkoittaa rakentamista energiaa ja luontoa säästäen. Pyrkimyksenä on rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Ympäristörasitetta arvioitaessa huomioidaan sekä rakennusmateriaalien valmistuksen ja itse rakentamisen, että rakennuksen käytön, ja viime kädessä myös purkamisen aiheuttama rasite.

Rakennuksen elinkaari

Rakennuksen käyttöikä on oleellinen tekijä arvosteltaessa talon koko elinkaaren ympäristörasitetta. Pitkä käyttöikä vähentää suhteellista ympäristörasitetta. Talot tulisi suunnitella kestämään esimerkiksi sata vuotta, jopa pitempäänkin. Ekologisessa mielessä huonoja esimerkkejä rakentamisesta ovat 1960- ja 1970-lukujen elementtitalot, joiden käyttöiäksi rakennettaessa laskettiin vain 30 vuotta. Lyhyen käyttöiän vuoksi rakennuksen ympäristörasite nousee kohtuuttomaksi, eikä lyhyt takaisinmaksuaika mahdollista riittäviä investointeja ympäristöystävällisyyteen.

Rakennuksen ja ympäristön suhde

Ympäristörasitetta arvioitaessa oleellista on rakentamisen ja käytön aikana ympäristölle tulevien rasitusten minimoiminen. Rakennettaessa ympäristöä tulisi muokata mahdollisimman vähän. Rakennuspaikan tulisi selvitä ilman pysyviä vaurioita yli rakennuksen käyttöiän.

Kaupunginosayhdistys                                                     ADRESSI
Tesoma-seura ry                                                              Tampere 25.10.2010



Valtuustoryhmien puheenjohtajat



TESOMAN TIILIRAKENNUSTEN SÄILYTTÄMISEN PUOLESTA

Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry on jättänyt tällä päivämäärällä adressin Tesoman tiilirakennusten säilyttämisen puolesta. Adressin on allekirjoittanut 1 239 henkilöä.

Tesoma-seuralla on jäseniä 740 ja yhteisöjäseniä 17. Adressinkeruu on alkanut Tesoman ja sen lähialueiden asukkaiden pyynnöstä.
Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry tuo adressilla esille asukkaiden näkökulman Tesoman liikekeskuksen kaavaan (nro 8301) ja Tesoman terveysaseman, kirjaston ym. alueiden muuttaminen asuinkäyttöön kaavasuunnitelmaan (nro 8351).

Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry esittää, että Tesoman liikekeskuksen kaavaan (nro 8301) ei miltään osin tehdä päätöksiä, jotka on tuotu esille Tesoman terveysaseman, kirjaston ym. alueiden muuttaminen asuinkäyttöön (nro 8351) kaavasuunnitelmassa.

Erityisesti pyydämme huomioimaan Tesoman liikekeskuksen huoltoliikenteen turvallisuusriskitekijät Tesomankujan osalta, kuten myös huoltoliikenteen poistumistien Tesomakadun liikennevirtaan.
Tesomankujaa käyttävät alueen koululaiset; ylä- ja alakoulu (800 oppilasta), päiväkotiliikenne (150 lasta) ja turvallisuusriskitekijöiden kartoituksessa tulee huomioida myös Tesoman kirkon tilojen runsaslukuinen päivä- ja iltatoiminta, sekä alueen muut asukkaat.

Nimienkeruu adressiin Tesoman tiilirakennusten säilyttämisen puolesta jatkuu edelleen, sekä paperiversioina, että Internetissä adressit.com-sivustoilla.


Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry




Riitta Lyytikäinen
sihteeri

JAKELU: Kirjaamo, Valtuustoryhmien puheenjohtajat - Riitta Koskinen, Olli-Poika Parviainen Mikko Aaltonen, Pekka Salmi, Mikko Kriikku, Lasse Oksanen, Leena Rauhala

------------------------------------------------------------------------

Adressin nimien keruu jatkuu.

#22: Riitta Lyytikäinen/ Tesoma-seuran sihteeri - Tänään luovutettiin valtuustoryhmien puheenjohtajille adressin ensimmäiset 1239 nimeä

Missä voi vielä tällä viikolla (1.11.2010) allekirjoittaa adressin?

#23: Nykyisen alueen ihailija ja käyttäjä. - Re: Tänään luovutettiin valtuustoryhmien puheenjohtajille adressin ensimmäiset 1239 nimeä

Adressin paperiversioita liikkeellä:

Tänään maanantaina 1.11.2010 klo 17 Tesoman jäähallin/uimahallin kahviossa asukastilaisuus
Tesoman terveysaseman ja kirjaston tontin kaavasuunitelman esittely.

Torstaina 4.11.2010 klo 11-16 infopiste Länsiportin aulassa.

Kaikilla Tesoma-seuran hallituksen jäsenillä on adressilomakkeita.  Ihan mielellään saa pysäyttää ja kysyä.

Tesoma-seuran syyskokous on ke 10.11.2010 klo 17.30 alkaen kahvituksella Wihreä Puu- Ristimäenkatu 35