Kieltäydymme Sole TM -järjestelmän käytöstä

Tuon tähän joitakin kollegoilta saamiani kommentteja, tietysti viestien lähettäjien luvalla.


Hei
Olen ehdottoman samaa mieltä kanssasi, koko järjestelmä on huono,
haitallinen ja aiheuttaa mieletöntä ylimääräistä työkuormaa. Lisäksi se rankaisee juuri ahkeria: mitä suurempi projektikokonaisuus sinulla on sitä hankalammakksi asia käy. Itse hukun 7-8 projektin hallinnoiontiin ja olen sen kanssa aivan pinteessä vähän väliä. Näinkö edistetään tieteen tekemistä Suomessa? Ilman erinomaisia hallintoihmisiämme homma olisi aivan sekaisin ja ihmisten palkatkin uhattuina.
Sekä Sole että työaikasuunnitelma pakottavat meidät
raportoimaan asioita, jotka eivät ole totta ja joiden raportointi on
yliopistotyössä täysin hyödytöntä.
Elämme kuin Neuvostoliitossa ja systeemi pysyy pystyssä kun kaikki
pelkäävät, systeemistä hyötyvät ne joilla ei ole paljonkaan tekemistä,
ja loput ovat hiljaa ja uskovat että "... kyllä se siitä ja
hoituuhan tämä".

Hyvä aloite!

Terveisin stanfordista, en usko että täältä vastaavaa hulluutta löytyy
- tekemisen sisältö on olennaista maailman ykkösluokan yliopistossa, meillä
Suomessa vahditaan ja lasketaan turhuuksia. Puhutaan huipusta ja lasketaan tähän puhumiseen menevää aikaa ja raportoidaan Soleen.
Professorien panostama aikamäärä oikeiden asioiden tekemiseen romahtaa
vauhdilla. Lopputulema on selvä. Tämä systeemi on saatava nurin tai muutettava
radikaalisti.

Parhain terveisin

Göte Nyman



HYVÄ TIINA!!!!!
>> Nyt tehdään loppu tästä yliopistokiusaamisesta, jolla hallinnon
>> byrokraatit kyykyttävät professoreja (ja kaikkia muitakin) mennen
>> tullen. Tämä uuskapitalistinen diktatuuri alkaa olla hölmöydessään jo
>> Neuvostoliiton suunnitelmatalouden tasoa, pelkkää lavastettua
>> numeroteatteria, johon kenenkään työajan käyttäminen pitäisi
>> ehdottomasti kieltää. Tai kieltäytyä siitä vaikkapa vain tutkijan
>> etiikkaan vedoten, koska tietoisesti keksittyä, vääristeltyä ja
>> harhaanjohtavaa dataa ei yksinkertaisesti tutkija voi eettisistä
>> syistä raportoida missään eikä milloinkaan.
>> Toivottavasti porukat lähtevät tähän antaumuksella mukaan!
>

Hei kaikki!

Christina otti ratkaisevan askelen kollegiaalisen "järjen puolustamisen suuntaan". Kun nykyisessäkään toimintamallissa ei professoreille tunnu jäävän aikaa sen meille tärkeimmäksi mielletyn tyehtävän, elikä tutkimuksen tekoon, niin mikä onkaan tilanne jatkossa kun käytämme aikamme näiden mielettömien raporttien tekemiseen ja alaistemme "tarkkailuun".

Olen ehdottomasti kollektiivisen vastalauseen kannalla ja laitan nimeni Christinan avamaan "protestinimilistaan".

Hallinto on jo tähän saakka totettamillaan toimilla aivan selkeästi osoittanut osoittanut, että se ei kunnioita mitään aiempia sopimuksia, ei professoriliiton antamia ohjeita, eikä myöskään järjellisen toiminnan periaatteita. Nyt on meidän aikamme nousta vastarintaan, jos ylipäänsä haluamme säilyttää mielekkään työyhteisön.

Pirjo korpilahti
professori, logopedia
Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos

hei,
Ohessa PRL:n TY:n johtokunnan jäsenen työoikeuden professori Martti Kairisen laatima yhteenveto työsuunnitelmaan ja uuteen työsehtosopimukseen liittyvistä jurdisista näkökohdista.Siinä ei oteta kantaa SoleTM- järjestelmän toimimattomuuteen tai muihin yksityiskohtiin.

T. Eija Suomela-Salmi
PRL:n TY:n pj.

1) Nyt olemme työaikaa koskevien työehtojemme osalta ns.
> sopimuksettomassa tilassa. Uuden työehtosopimuksen 1600 tunnin
> kokonaistyöaikaa koskevat määräykset tulevat voimaan vasta 1. päivänä
> elokuuta tänä vuonna.
> Aikaisempi virkaehtosopimus (VES) kokonaistyöajasta määräsi tekemään
> työaikasuunnitelman ja totesi,ettei sen toteutumista seurata muutoin
> kuin tulosten kautta. VES ei ole enää voimassa.
> Meidän siirtyjien työsopimuksissa on vain maininta 1600 tunnin työajasta.
>
> 2) Uusi työehtosopimus (TES) sanoo, että tutkimus- ja
> opetushenkilöstön kokonaistyöaika on vuodessa 1600 tuntia.
> Koskee myös akatemiproffia, joiden osalta noudatetaan myös akatemian
> rahoituspäätöksen ohjeita. Mitä niissä mahtaa lukea ?
>
> Yliopisto- TES sanoo: "Jokainen henkilö laatii vuosittain yhteistyössä
> esimiehensä kanssa ennen seuraavan lukuvuoden alkamista
> työsuunnitelman. Työsuunnitelmat yliopisto hyväksyy organisaationsa
> mukaisesti."
> "Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä
> työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin."
> "Tarvittaessa esimies ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana
> työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan
> puitteissa."
> "Työsuunnitelmaan kirjataan 1600 tunnin työajan kohdentaminen eri
> tehtäväalueille seuraavan lukuvuoden aikana. Suunnitelmia laadittaessa
> otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetukseen,
> tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin."
> Esimiehiä ( keitä mahtavat olla ?) taas koskee mm. periaatteita esim.
> siitä, että professoreille työsuunnitelman kontaktiopetuksen (=
> luentojen ym) "enimmäismäärä on 140 tuntia lukuvuodessa". Maksimi
> ylitys vaatii proffan suostumuksen ja jos proffa antaa opetusta
> enemmän kuin työsuunnitelmaan on kirjattu, maksetaan tästä eri korvaus
> (= tuntiopetuspalkkio). Yliopisto voi rajoittaa työsuunnitelman
> ulkopuolisen opetuksen määrää.
>
> 3) Siis työsuunnitelma on pian jotenkin laadittava, mutta sen
> jakautuminen kontaktiopetukseen ja muihin opetustehtäviin (tentit
> yms), tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin (hallintoon ym) on
> pitkälti proffakohtainen asia. Kontaktiopetuksen osalta ei siis ole
> mitään minimiä.
>
> 4) Kollektiivisopimus ei kuitenkaan mainitse mitään Sole-TM
> systeemistä. Mutta työnantajalla on myös normaali työnjohto-oikeus:
> "Yliopistolla on oikeus johtaa ja jakaa työtä".
> Toisaalta perustuslaki ja yliopistolaki turvaavat meille tutkimuksen
> ja opetuksen vapautta. Nähdäkseni nämä vapaudet rajoittavat myös
> yliopiston työehtosopimuksessa todettua direktiovaltaa (=johtaminen ja
> valvonta). Raja näiden välillä on kuitenkin tulkintakysymys, johon en
> nyt tiedä vastausta.
> -Tulkintakysymys on asiallisesti siitä, voisiko työsuunnitelman
> laittaa myös esimerkiksi paperille ( yksi A 4) vai pitääkö suunnitelma
> tehdä hankalalla ja vaikealla Sole TM systeemillä ?
> Toinen tulkintaongelma on se, onko proffilla pätevä selvoite tehdä
> myös varsin tarkkaakin jälkikäteistä työaikansa kohdentamista
> erityisesti Sole TM:n kautta ja kelpaisiko tähänkin joku muu tapa ?
>
> 5)Sanktiouhista. Jos katsottaisiin, että työehtosopimus velvoittaisi
> selkeästi Sole TM systeemin jälkikäteisen työajan käytön
> kohdentamisineen noudattamiseen, eikä proffa sitä tieten tahtoen
> tekisi, voisi siitä seurata maksimissaan 280 eron hyvityssakko, jonka
> tuomitsisi työtuomioistuin. Tämä on kuitenkin varsin teoreettinen uhka.
>
> Yliopistolla olisi periaatteessa myös oikeus antaa huomautus tai ehkä
> irtisanomisuhkainen varoitus, mikäli Sole TM tekeminen katsottaisiin
> sellaiseksi päteväksi työnjohtomääräykseksi, jonka noudattamiseksi
> sekä suunnitelman teon että jälkikäteisen kohdistamisen osalta olisi
> riittävästi osaamista, aikaa ja edellytyksiä.
> Kollektiivinen kieltäytyminen taas on sanktioidensa osalta eri asia...
>
> terveisin: Martti Kairinen

Hei,
>>
>> huomasin, että teillä Turussakin ollaan ottamassa:
>>
>> http://www.adressit.com/sole
>>
>> TKK:lta tuttu hölmöily:
>>
>> http://blogit.digitoday.fi/tokio/mittausvaline-vai-muodollisuus-tkkn-halli
>>
>> käyttöön. Lämmin osanottoni.
>>
>> Vesa Linja-aho
>> entinen TKK:n työntekijä

Sole-TM:n raivostuttavin piirre on sen tarkkuus. Vuotuiselle työajalle on asetettu imaginaarinen 1600 tunnin katto, jota ei voi ylittää. Tunnen lukuisia kollegoja, joille tiede on yhtaikaa ammatti ja harrastus. Kun tähän vielä lisätään ylivirittynyt velvollisuudentunto, todellinen työaika ylittää reilusti normina annetun 1600 tunnin. Tästä huolimatta Sole-TM raportoi vain "oikeasti" toteutuneen työajan, 1600 tuntia. Epäreilua!

Kuriositeettina mainittakoon, että ennen nykyistä tointani olin puolen vuoden ajan yliopistollisessa pätkätyössä, jossa Sole-TM:n lisäksi käytin kellokorttia. Teoreettinen työaikani ylittyi neljänneksellä. Nyt, toimiessani toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, käytössäni ei ole kellokorttia. Sole-TM:n mukaan teen työtä kuitenkin tismalleen 1600 tuntia vuodessa. Tällaista tosiasioiden vääristelyä en voi hyväksyä.

Risto Ikonen, yliopistonlehtori, vs. yliopistontutkija
Kasvatustiede, Filosofinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

SOLE-TM puutteita on tässä keskustelussa raportoitu jo runsaasti.

Sitä markkinoidaan "rationalistisena" ja "tehokkaana".

Kustannustehokkuus on siitä kuitenkin kaukana.

Esim. EU-hankkeiden raportointiin se aiheuttaa ristiriitaisuksia,
jotka voivat johtaa väärinkäytöskinkin.

Jo vertasi järjestelmää Neukkulaan -
mielestäni sekä on kyllä viimeisen KREIKKALAISEN huijauksen ylittävä versio.

Hannu Salmi

Mitä voimme tehdä nyt heti? Voimme ainakin:

1. Kirjoittautua adressiin, sillä pelkät sähköpostiviestillä osoitetut sympatiat eivät asiaa auta:
http://www.adressit.com/sole

2. Vielä ulkopuolella olevat voivat liittyä professoriliittoon, jota ehkä tarvitaan ajamaan asiaa valtakunnan tasolla, kuten Stina Syrjänen ehdottaa.

3. Professoriliiton TY:n osaston johtokunta seuraa tilannetta ja osallistuu järjestöelimenä professorien asioiden hoitoon jäsenkunnan parhaaksi.

Professoriliiton TY:n osaston johtokunnan jäsen työoikeuden professori Martti Kairinen on selvittänyt tilannetta työsuhde-ehtojen kannalta seuraavassti:

Hei, tässä teille pohjatietoja:
1) Nyt olemme työaikaa koskevien työehtojemme osalta ns. sopimuksettomassa tilassa. Uuden työehtosopimuksen 1600 tunnin kokonaistyöaikaa koskevat määräykset tulevat voimaan vasta 1. päivänä elokuuta tänä vuonna.
Aikaisempi virkaehtosopimus (VES) kokonaistyöajasta määräsi tekemään työaikasuunnitelman ja totesi,ettei sen toteutumista seurata muutoin kuin tulosten kautta. VES ei ole enää voimassa.
Meidän siirtyjien työsopimuksissa on vain maininta 1600 tunnin työajasta.

2) Uusi työehtosopimus (TES) sanoo, että tutkimus- ja opetushenkilöstön kokonaistyöaika on vuodessa 1600 tuntia.
Koskee myös akatemiproffia, joiden osalta noudatetaan myös akatemian rahoituspäätöksen ohjeita. Mitä niissä mahtaa lukea ?

Yliopisto- TES sanoo: "Jokainen henkilö laatii vuosittain yhteistyössä esimiehensä kanssa ennen seuraavan lukuvuoden alkamista työsuunnitelman. Työsuunnitelmat yliopisto hyväksyy organisaationsa mukaisesti."
"Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin."
"Tarvittaessa esimies ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa."
"Työsuunnitelmaan kirjataan 1600 tunnin työajan kohdentaminen eri tehtäväalueille seuraavan lukuvuoden aikana. Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin."
Esimiehiä ( keitä mahtavat olla ?) taas koskee mm. periaatteita esim. siitä, että professoreille työsuunnitelman kontaktiopetuksen (= luentojen ym) "enimmäismäärä on 140 tuntia lukuvuodessa". Maksimi ylitys vaatii proffan suostumuksen ja jos proffa antaa opetusta enemmän kuin työsuunnitelmaan on kirjattu, maksetaan tästä eri korvaus (= tuntiopetuspalkkio). Yliopisto voi rajoittaa työsuunnitelman ulkopuolisen opetuksen määrää.

3) Siis työsuunnitelma on pian jotenkin laadittava, mutta sen jakautuminen kontaktiopetukseen ja muihin opetustehtäviin (tentit yms), tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin (hallintoon ym) on pitkälti proffakohtainen asia. Kontaktiopetuksen osalta ei siis ole mitään minimiä.

4) Kollektiivisopimus ei kuitenkaan mainitse mitään Sole-TM systeemistä. Mutta työnantajalla on myös normaali työnjohto-oikeus: "Yliopistolla on oikeus johtaa ja jakaa työtä".
Toisaalta perustuslaki ja yliopistolaki turvaavat meille tutkimuksen ja opetuksen vapautta. Nähdäkseni nämä vapaudet rajoittavat myös yliopiston työehtosopimuksessa todettua direktiovaltaa (=johtaminen ja valvonta). Raja näiden välillä on kuitenkin tulkintakysymys, johon en nyt tiedä vastausta.
-Tulkintakysymys on asiallisesti siitä, voisiko työsuunnitelman laittaa myös esimerkiksi paperille ( yksi A 4) vai pitääkö suunnitelma tehdä hankalalla ja vaikealla Sole TM systeemillä ?
Toinen tulkintaongelma on se, onko proffilla pätevä selvoite tehdä myös varsin tarkkaakin jälkikäteistä työaikansa kohdentamista erityisesti Sole TM:n kautta ja kelpaisiko tähänkin joku muu tapa ?

5)Sanktiouhista. Jos katsottaisiin, että työehtosopimus velvoittaisi selkeästi Sole TM systeemin jälkikäteisen työajan käytön kohdentamisineen noudattamiseen, eikä proffa sitä tieten tahtoen tekisi, voisi siitä seurata maksimissaan 280 eron hyvityssakko, jonka tuomitsisi työtuomioistuin. Tämä on kuitenkin varsin teoreettinen uhka.

Yliopistolla olisi periaatteessa myös oikeus antaa huomautus tai ehkä irtisanomisuhkainen varoitus, mikäli Sole TM tekeminen katsottaisiin sellaiseksi päteväksi työnjohtomääräykseksi, jonka noudattamiseksi sekä suunnitelman teon että jälkikäteisen kohdistamisen osalta olisi riittävästi osaamista, aikaa ja edellytyksiä.
Kollektiivinen kieltäytyminen taas on sanktioidensa osalta eri asia...

terveisin: Martti Kairinen
-------------------------------------------------------------------------------
Viestin välitti Kairisen luvalla Lauri J. Pelliniemi
Professoriliiton TY:n osaston johtokunnan jäsen lääketieteellisestä tiedekunasta

HUOMIO KAIKKI ALLEKIRJOITTANEET:
Sole TM-adressissa on allekirjoituksia kohta 500, suurin osa (noin 65%) Turusta. On aika miettiä seuraavaa askelta!

Ehdottaisin etta ainakin täällä Turussa toteuttaisimme paikallisen protesitin luovuttamalla adressin rehtori Virtaselle saatesanojen kera ja ilmoittaisimme samalla, etta allekirjoittaneet kieltäytyvät käyttämästä Solea tämän toukokuun deadlinen jälkeen. Rehtorille esitettavään adressiin jätTäisin silloin vain TY:n edustajien nimet (nyt noin 300)?

Lähetän tämän viestin s-postina kaikille tähän mennessä allekirjoittaneille varmistaakseni, etta haluatte olla mukana ”totaalikieltäytyjien” joukossa.Jos haluat nimesi poistettavan, ota yhteytta minuun ja teen sen (kerro myös, monentenako nimesi on adressissa). Muut kuin TY:n edustajat poistan TY:n rehtorille menevasta adressista joka tapauksessa. Ehdotan, etta yritämme saada audienssin rehtorin luokse ja käymme luovuttamassa adressin jonain päiväna esimerkiksi ensi viikolla – tietysti mahdollisimman isolla joukolla.

JOS MUISSA YLIOPISTOISSA HALUTAAN TOIMIA SAMOIN, PYSTYN TOIMITTAMAAN TEILLE YLIOPISTOKOHTAISEN ADRESSIN NIMINEEN. Toinen vaihtoehto on, etta sovimme yhteisen ”protestipäivän” jolloin adressi(t) luovutetaan eri yliopistojen rehtoreille kaikkine nimineen. Tämä edellyttäisi kuitenkin paljon lisää väkeä mukaan muista yliopistoista! KOMMENTTEJA?

Korostan vielä, etta emme kieltäydy TES:n edellyttaman työsuunnitelman laatimisesta tai edes työaikakirjausten tekemisestä sinänsä, vaan Sole TM-järjestelmän käytostä mm. seuraavista syistä:
1)ulkopuoliset rahoittajat tuskin ovat kiinnostuneita TYÖTUNNEISTA joita käytämme ao. projekteihin, kai he ovat (ainakin pitäisi olla) pikemminkin kiinnostuneita tuloksista? Kun SOLEen syötetyt työtunnit eivät millään voi pitää paikkaansa, miksi joku haluaisi tällaisia leikkinumeroita? Lisaksi Pekka Vallittu kirjoitti s-postissaan: Ulkopuolisen rahoittajankin suhteen pitää SOLE:n tai vastaavan ohjelmiston olla sellainen se se kelpaa sähköisessä
muodossaan varmasti ja suoraan rahoittajan (esim. EU) vaatimuksiin. Tästähän jo SOLE:n suhteen tiedetään, että se ei ei kelpaa EU:n puiteohjelmissa oleviin hankkeisiin, jolloin olemme vähintään kirjaamassa ja hyväksymässä työtunnit kahteen eri järjestelmään,sähköiseen ja paperiseen.

2)Toinen meille esitetty perustelu on, että tarkoitus onkin saada tietoa työajan jakautumisesta eri projekteille … kun esim. oma palkkani tulee 20% + 80% kahdesta eri lähteestä, niin minun kuukausittaisen työaikani (tällaiset ohjeet olen saanut!) pitää Solessa JOKA KUUKAUSI jakautua 20% + 80% näille projekteille, mikä ei tietenkaan voi pitää paikkaansa, vaan tuntien osuus on pakko "väärentää" ja siten tuloksena on jälleen täysin merkityksetöntä tietoa. Tämä työajan kohdentaminen on sita hankalampaa mitä useampia projekteja henkilöllä on.

3)Jos tällä systeemilla haluttaisiin oikeasti tietoja työajan jakautumisesta eri projekteille, tulisi jokaisen pitää ensin OIKEAA kirjanpitoa todellisista työtunneista ja sitten laskea kuukausittainen ”työaika” 7,25 tuntia/työpäivä mukaan ja laskea kuinka monta tuntia kullekin projektille pitää kohdentaa jotta ne jakautuvat samoin kuin oikea työaika on jakaantunut. Tällaisia laskutoimituksia siis! Tällöinkään aika eri projekteille ei tietenkään jakaudu joka kuukausi samalla tavalla, eikä esim. työsuunnitelma tätä ole koskaan edellyttänytkään

4)SOLEn alakohdat esim. tutkimuksen tekeminen, tutkimuksen suunnittelu, tutkimuksen hallinnnointi, tutkimuksen ohjaaminen, ovat täysin naurettavia. Lisäksi on paljon alakohtia, joista ei ole yhteistä käsitystä mitä ne tarkoittavat, …

5)Tutkijat velvoitetaan siis luomaan keinotekoista ja väärennettyä dataa,jota mitä todennäköisimmin kuitenkin tullaan myöhemmin käytetään erilaisissa tilastoissa ja päätöksenteon tukena.

Toisin sanoen, jos meidan on pakko pitää kirjaa tyoajasta, se on tehtävä järjest
elmallä jolla se on mahdollista tehdä todellisuutta vastaavasti. Jos meidän täytyy käyttää tyoaikaa tallaiseen pelleilyyn, kenen etu se on? Ei ulkopuolisten rahoittajien, ei yliopiston, ei meidän. Ei suomalaisen tieteen.


Toivon kommenttejanne,
Terveisin Christina

Olen toiminut oppiaineesta vastaavana professorina maaliskuusta lähtien ja todennut, että hallinto kolonisoi kaiken työaikani. Sen asioilla on aina etusija kaikkeen muuhun verrattuna. Jos en heti täytä pyyntöjä, uhataana että joku opetuksessa, tutkimuksessa tai raha-asioissa menee pieleen. Kun resursseja muutenkin vähennetään, tein loppuvuodeksi täsmällisen ajankäyttösunnitelman, ja kirjaa jokaisen neljännestunnin Sole TM järjestelmäänä. Kehotin professorikollegojani tekemään samoin. Näin voimme tehdä byrokratian kustannukset näkyviksi ja osoittaa, että se vie koko HY:n pian kumoon, ellei jotain tehdä. Mikäli puristus jatkuu samanlaisena, uskon että saamme oppiaineen professorien työtunnit täyteen marraskuun alkuun mennessä. Pekka Sulkunen, prof. HY

Tervehdys!

Itä-Suomen yliopiston intrassa oleva verkkolehti Oiva julkaisi tänään Solea kritisoivan pakinani: Tutkijan vapaus vastaan byrokratian lohikäärme.

Mielestäni on hienoa, että kriittinen näkemys julkaistiin yliopiston virallisessa foorumissa.

Veli-Pekka Ranta

Farmakokinetiikan lehtori

Tietääkö kukaan tämän addressin alekirjoittaneista, kuka tai ketkä ovat vastuussa päätöksestä käyttää SoleTM ohjelmistoa?

 

--Mika Seppälä

Prof., HY

Laskin juuri, että tämän kuukauden työajasta ainakin 3% on (jo) mennyt Soleen tai siihen liittyvään hallintobyrokratiaan tai sen setvimiseen. Kun työtä on tunnetusti niin paljon kuin jaksaa / ehtii tehdä niin tuntuu kohtuuttomalta, että siitä vähästä ajasta mitä on hukataan tuollaiseen.

Toiseksi suurta ärtymystä ak:ssa herättää, että kohdennukset ovat täysin kuvitteelliset. Niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, vaan ensin on laskettu prosenttiosuudet eri rahoittajille ja niillä kerrottu 7,25 h / pvä. Lisäksi järjestelmään EI SAA esim. merkitä, että milloin olet lomalla. Niille on oma systeeminsä (joka hajotti tietokoneeni, kun ei ollut jotain pluginia).

Lisäksi tuntuu pahalta "laskuttaa" tutkimustyötä rahoittavalta taholta Soleen käytetty aika. Tahtoisin kovasti, että sinne ilmestyisi kohta "SoleTM täyttö" ja siihen kuluvan ajan voisi "laskuttaa" sitten yliopiston hallinnolta. Muuttuisiko ääni kellossa, kun lasku tuohon käytetystä ajasta tulisikin heille.

- Tuhottoman turhautunut ja kyllästynyt suomalaiseen yliopistolaitokseen

Itse laskin että menee yli 5% työajasta, mutta kun työaikaa ei saa käyttää siihen pelleilyyn, se on siis palkatonta ylityötä.

SoleTM-pakko on puhdasta simputusta - joka päivä (näin UEF  päätti, Petri Lintusen johdolla!) on kirjattava eritellyt työtunnit, vaikka rahoittaja haluaa vain kuukausisummat. Työ on siis täysin turhaa ja työkalu verrattavissa hammasharjaan vessan siivouksessa. Mieleen tulee myös sotavankien simputus: yhtenä päivänä piti kaivaa kuoppaa ja seuraavana päivänä täyttää se - juuri siksi, että turhan työn tekeminen tuntuu kaikkein pahimmalta.

Onhan päätös tietysti laiton monessakin mielessä. Työturvallisuuslaissa puhutaan paljon asianmukaisista työväineistä ja -menetelmistä ja  terveydelle haitallisten välttämisestä, eikä ikääntyneitä, huononäköisiä, motorisesti vammaisia tai vain hiirikädestä potevia työntekijöitä saisi sortaa vaatimalla graafisen hiiriperustaisen käyttöliittymän (satojen napauksien ohjelma) käyttöä. Näyttöpäätetyöstä puhutaan erikseen ja usein myös työpaikakkiusaamisen katsotaan kuuluvan osin työturvallisuuslain piiriin. Syrjintäkieltoja on myös Työsopimuslaissa ja Yhdenvertaisuuslaissa (kaikki pakollisiksi määrätyt  graafiset/hiiriliittymätyökalut rikkovat syrjintäkieltoa ).

En usko että ketään voi myöskään pakottaa palkattomiin ylitöihin. Lisäksi Työturvallisuuslaki (luku 4, pykälä 23) oikeuttaa kieltäytymään SoleTM-pelleilystä siinä vaiheessa, kun se alkaa uhata terveyttä.