Kaukajärven ja Pitkäjärven luonnontilan turvaaminen
Tiivistelmä
Kangasalan kaupunki tutkii erilaisia tieratkaisuja Kaukajärven ja Pitkäjärven välisen kannaksen eteläpuolelle. Lisäksi selvitetään Kaukajärven rannalla sijaitsevien Kuuselantien loma-asuntojen vakinaistamista ja alueen lisärakentamista.
Alue on todettu selvityksissä arvokkaaksi virkistys- ja luontokohteeksi. Kannaksen eteläpuolella sijaitsee mm. tärkeä lähteikkö. Saarenmaan kaavoittamisen ja aiempien avohakkuiden seurauksena Kuuselantien rantarinne on jatkossa ainoa ekologinen yhteys Kisapirtiltä Tampereelle. Karu ja kirkasvetinen Kaukajärvi on toistaiseksi ollut Tampereen puhtain järvi. Lisääntyvät hulevedet ja maanrakennuksen aiheuttamat valumat vaikuttavat väistämättä herkän ja haavoittuvaisen järven vesitalouteen.
Kuuselantien kaavasuunnitelman tavoitteet ovat ristiriidassa maakuntakaavan, luonnonsuojelulain, vesilain ja luontoselvitysten kanssa. Kaavatyön tavoitteena tulisi olla Kaukajärven ja Pitkäjärven luonnontilan turvaaminen yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Esitämme, että asemakaavan tavoitteeksi otetaan maakuntakaavan ja osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti alueen kehittäminen seudullisesti tärkeänä viheralueena ja rannan osalta lomarakennusten alueena. Pelkästään pyöräilyväylän rakentaminen lähteikön päälle jyrkkään rinteeseen tarkoittaa arvokkaan luontokohteen pilaantumista. Uusi ajoväylä on alueelle tarpeeton, kallis ja ekologisesti kestämätön. Lisärakentamista alueelle ei tule esittää, vaan se tulee ohjata osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti lähemmäksi Saarenmaantietä.
Allekirjoitukset ja kommentit toimitetaan Kangasalan kaupungin kaavoitukselle 16.4.2021
MIELIPIDE, Kuuselantien asemakaavan OAS Saarenmaan alueella, 861
Kangasalan kaupunki tutkii Kuuselantien ympäristön ja kulkureittien kehittämismahdollisuuksia. Kaukajärven ja Pitkäjärven väliselle kannakselle sekä Kuuselantien vapaa-ajanasuntojen eteläpuolelle virkistysalueelle pohditaan erilaisia tieratkaisuja polkupyöräilyn pääreitistä autotiehen. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta muuttaa Kaukajärven rannan vapaa-ajanasunnot vakituisen asumisen piiriin sekä kaavoittaa lisää tontteja alueelle.
Kaukajärven ja Pitkäjärven etelän puoleisella alueella on suuri merkitys kangasalalaisille ja tamperelaisille. Alueen jyrkät ja jylhät maisemat ovat erityinen luonnonkaunis helmi, joka toimii tärkeänä luontokohteena tuhansille kaupunkilaisille. Liutun lähde tunnetaan luontomatkailijoiden keskuudessa pääkaupunkiseutua myöten, ja se on ollut vielä muutama vuosi sitten ainut juomakelpoinen lähde Pirkanmaalla. Karu ja kirkas Kaukajärvi on Tampereen puhtain järvi [1]. Järvi tunnetaan yhtenä parhaista suomalaisista snorklaus- ja sukelluskohteista [2].
Saarenmaan osayleiskaavaehdotuksessa [3] alue on määritelty retkeily- ja ulkoilualueeksi sekä Kaukajärven rannan osalta loma-asuntojen alueeksi. Kuuselantien asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) [4] tavoitteissa kuitenkin mainitaan selvitystarve alueen lisärakentamiselle ja vapaa-ajan asuntojen muuttamiselle vakituisiksi asunnoiksi. Osayleiskaavaehdotuksessa alueen eteläpuolelle on merkitty pyöräilyreitti. Eri yhteyksissä on noussut esiin, että ajatuksena on selvittää myös uuden ajoneuvoliikenneyhteyden rakentamista alueelle. OAS:ssa esitetty lisärakentaminen ja ajoneuvoliikenneyhteys ovat ristiriidassa osayleiskaavaehdotuksen kanssa. Ne ovat ristiriidassa myös Pirkanmaan maakuntakaavan [5] kanssa, jossa alue on määritelty seudulliseksi viheralueeksi.
Osayleiskaavaehdotuksen luontoselvityksessä [6] todetaan, että Kaukajärven ja Pitkäjärven etelän puoleisella alueella sijaitsee monimuotoinen metsäalue, joka on monin paikoin METSO-ohjelmaan soveltuva. Selvitysalueen kautta kulkee arvokkaita seudullisia ekologisia yhteyksiä. Luontoselvitys esittää alueen säilyttämistä luonnontilaisena ja rakentamattomana mahdollisimman laajana kokonaisuutena. Metsien suojelun todetaan tukevan virkistysarvon säilymistä.
Luontoselvityksessä Pitkäjärven länsipäässä sijaitseva Liutun lähteikkö todetaan luonnontilaisen kaltaiseksi ja näin metsälain mukaiseksi monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Alueella sijaitsee myös lukuisia muita noroja, joita luontoselvityksessä ei ole kartoitettu. Kannaksen tuntumassa on laaja kosteikko, jonka säilyminen rikkoutumattomana on tärkeää koko alueen ekologian kannalta. Luontoselvityksessä todetaan, että arvokkaita metsälakikohteita, kuten luonnontilaisia lähteitä, on jo kadonnut Saarenmaan alueelta muun muassa hakkuiden ja ojituksen seurauksena. Lainsäädäntö velvoittaa ottamaan lähteet huomioon kaavoituksessa. Vesilain [7] mukaan lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lähteiköt ovat herkkiä erityisiä lajeja sisältäviä elinympäristöjä. Pelkästään pyöräilyväylän rakentaminen lähteikön päälle jyrkkään rinteeseen tarkoittaa arvokkaan luontokohteen pilaantumista.
Kuuselantien varteen sijoittuva paikoin kaksikymmentä metriä korkea jyrkänne mainitaan luontoselvityksessä metsälakikohteena ja liito-oravalle soveltuvana ympäristönä. Liito-oravaselvityksessä [8] kannaksen eteläpuoli ja Kaukajärven itäpään metsäalue on merkitty liito-oravan elinalueeksi. Selvityksen mukaan Kuuselantien suuntainen rantarinne esitetään liito-oravan ensisijaisena yhteytenä. Luonnonsuojelulain mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (LsL 49 §) [9].
Jos Kuuselantien Kaukajärven rantaan sijouttuvalle osuudelle sallitaan vakituinen asujaimisto, on olemassa huoli, että lisä- ja infrastruktuurirakentaminen vahingoittaa alueen herkkiä luontoarvoja, rajaa virkistyskäyttöä ja katkaisee alueen tärkeimmän ekologisen yhteyden. Kuuselantien rinneranta yhdistää luontoalueet Kisapirtiltä Hikivuorelle ja Haiharaan asti. Saarenmaan osayleiskaavasuunnitelmien seurauksena alueen ekologinen yhteys on jatkossa Kuuselantien ranta-alueen varassa. ELY-keskuksen lausunnossa Saarenmaantien osayleiskaavaehdotuksesta [10] todetaan, että viheryhteystarve on sijoitettu avohakatulle alueelle eikä vastaa näiltä osin luontoselvityksessä esitettyä kulkuyhteysaluetta. Esimerkiksi tämän vuoksi kaavaa vaadittiin tarkistettavaksi. Suunnitelma tulisi kytkeä Tampereen puolen maankäyttöön yhtenäisyyden säilyttämiseksi Kaukajärven etelärannoilla, mihin myös maakuntakaava ohjaa.
Sekä väylä- että asuinrakentaminen vaikeakulkuiselle alueelle, joka on osin kosteikkoa ja osin jyrkkää kalliota, edellyttää sekä paalutus- että louhintatöitä. Maanrakennus sekä puiden ja pensaiden raivaaminen lisäävät väistämättä hulevesikuormitusta Kaukajärveen. Mitä enemmän rannassa on kasvillisuutta, sitä paremmin se suojaa pintavalumilta. Rakentaminen jyrkkään rinteeseen tarkoittaa nyt luonnontilaisen jylhän ranta-alueen luonteen radikaalia muuttamista. Kuuselantien idyllinen rinnemaisema yhdistää luontoa ja mökkikulttuuria metsän lomassa kaupungin läheisyydessä. Nykyaikainen omakotirakentaminen rikkoo yhtenäisyyden Tampereen puolen etelärannan kanssa.
Kuuselantien OAS:n tavoitteet ovat vastoin maakuntakaavaa, luonnonsuojelulakia, vesilakia ja luontoselvityksiä. Lisäksi luontoselvityksen kriteeristö perustuu jo vanhentuneisiin uhanalaiskartoituksiin vuodelta 2008 (uudempi Suomen luontotyyppien uhanalaiskartoitus vuodelta 2018, Suomen luonnon punainen kirja 2019) ja luonnontila on heikentynyt entisestään. Uudempaa luontoselvitystä tarvitaan antamaan ajantasainen kuva alueen erityisten elinympäristöjen tilasta ja lajikirjosta.
Kaavatyön tavoitteena tulisi olla Kaukajärven ja Pitkäjärven luonnontilan turvaaminen yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Esitämme, että asemakaavan tavoitteeksi otetaan maakuntakaavan ja osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti alueen kehittäminen seudullisesti tärkeänä viheralueena ja rannan osalta lomarakennusten alueena. Lisärakentamista alueelle ei tule esittää, vaan se tulee ohjata osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti lähemmäksi Saarenmaantietä. Kulkuyhteyksiä ajatellen autolla pääsee jo nyt helposti kymmenessä minuutissa Liutusta Hervantaan Kaukajärven kautta. Pyöräilijöille puolestaan alueella on jo nyt kaksi reittiä Liutusta Hervantaan: Kisapirtin kautta valaistua pururataa tai Kuuselantien kautta. Uusi ajoväylä on alueelle tarpeeton, kallis ja ekologisesti kestämätön.
Lähteet
[1] https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2018/05/31052018_4.html
[2] http://www.sukellus.info/sukelluskohteet.shtml#laani_2
[4] https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2021/03/861-osallistumis-ja-arviointisuunnitelma.pdf
[5] https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/hyvaksyminen
[7] https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587
[8] https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2020/06/36-Liito-oravaselvitys-2019-kartta.pdf
[9] https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096
[10] Kangasala, Saarenmaa, kaava 36, osayleiskaavaehdotus (16.10.2020), ks. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Kaavalausunnot__Pirkanmaa(57587)
Antti Pulkkinen Ota yhteyttä adressin tekijään