KANSALAISADRESSI TUULIVOIMA-ALUEIDEN PERUSTAMISTA VASTAAN KEMINMAASSA
KANSALAISADRESSI TUULIVOIMA-ALUEIDEN PERUSTAMISTA VASTAAN KEMINMAASSA
1. Adressin tarkoitus
Keminmaahan on suunnitteilla useita tuulivoima-alueita, johon kuuluisi useita kymmeniä 310 metriä korkeita jättituulivoimaloita (mm Itäkoski 35-45 kpl). Suunnitellut voimalat edustavat suurinta teollista tuulivoimalakokoluokkaa 8 MW, joita maassamme on koskaan ollut. Puhutaan siis supersuuresta teollisuusluokan tuulivoima-alueesta haittavaikutuksineen ihmisiin, eläimiin ja luontoon, luonnon monimuotoisuuteen.
Vastustamme tuulivoima-alueiden perustamista Keminmaahan ja vaadimme että tuulivoimala-alueiden kaavoittamista ei saa toteuttaa !
Havainnekuva
2. Tuulivoimala-alueen haittoja ihmisille ja elinkeinoille
Energiayhtiöt myöntävät tuulivoimaloilla olevan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Näitä ovat mm. ympäristö-, näkö-, välke-, tärinä- ja äänihaitat (ks. myös laki eräistä naapuruussuhteista 17 §.)
Lähellä suunniteltua tuulivoima-aluetta sijaitsee runsaasti vakituista asutusta, karjatiloja sekä kesämökkejä/metsämökkejä ja alueella toimii myös useita elinvoimaisia ja suuria metsästysseuroja. Kylämme alueet tarjoavat hyvinvointia muun muassa metsästys- sienestys- ja marjamaastojen muodossa. Alueella myös runsas ja monimuotoinen linnusto, eläimistö petoineen ja petolintuineen ja myös 2 isoa kalaisaa valjastamatonta luonnonjokea sekä isoja luonnonojia, joissa majailee mm saukkoja ja majavia ja myös kaloja. Toteutuessaan tuulivoimala-alue muuttaisi peruuttamattomasti alueen elinympäristöä melu- ja välke ja maisemahaittojen vuoksi sekä vaikuttaisi negatiivisesti asukkaiden viihtyvyyteen ja terveyteen ja virkistyskäyttöön.
32 johtavaa saksalaista tutkijaa, professoria ja tohtoria lähettivät huhtikuussa 2019 Saksan poliittiselle johdolle avoimen kirjeen infraäänestä. Kirjeessään he totesivat tuuliturbiinien lähettävän häiritsevää infraääntä, jolla on haitallista vaikutusta ihmisten terveyteen. Mm unihäiriöt ja niiden kerrannaisvaikutukset muihin elimiin. Haitallisia vaikutuksia löytyy siis sekä fysiologiselta puolelta kuin myös henkiseltä puolelta. Infraäänien vaikutusta ihmisten terveyteen on aliarvioitu ja jatkotutkimuksille on kiireellinen tarve. Saksassa tuulivoiman vastustus on kasvussa ja uusille tuulivoima-alueille on vaikeaa saada lupia.
Saksassa ihmiset ovat heränneet vastustamaan tuulivoimaa niiden haittojen vuoksi. Monimuotoinen luonto on Saksassa kärsinyt, ihmiset kärsivät tuulipuistojen välkkeestä ja meluhaitoista ja niiden aiheuttamista terveyshaitoista. On huomattu myös, että tuulivoiman takia lisääntyvä säätötarve tuhoaa jokien luontoa virtauksen vaihdellessa voimakkaasti jokiuomassa, tuulivoimaloiden tarvitseman jatkuvan säädön vuoksi. Tästä johtuva veden jatkuva humpailu aiheuttaa rantapenkkoihin eroosiota ja myös veden virtausnopeuden vaihtelu vaikuttaa epäedullisesti kalojen käyttäytymiseen.
Suomessa vastaavista infraäänihaitoista kirjoittaa Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry, joka on laatinut tuulivoimaloiden infraäänien haittavaikutuksista raportin 19.10.2015 (liitteenä).
Raportin kirjoittajat:
Ilkka Alasaarela fyysikko FM,
Janne Alasaarela biotiet. yo,
Kalevi Nikula FM (biol/fysiol),Puheenjohtaja Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry,
Virpi Poikolainen, fysioterapeutti, AMK
Liitteenä on mukana linkit Ruotsissa tehdystä tuulivoimaa käsittelevästä videosarjasta, joka on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään uhkaa ihmiselle. Toisessa on otettu kantaa tuulivoiman aiheuttamiin ympäristöhaittoihin ja kolmas osa käsittelee onko tuulivoimateollisuus kestävällä pohjalla ja kuka siitä hyötyy.
Suunnitellut voimala-alueet aiheuttaisivat merkittäviä haittoja paitsi seudun asukkaille ja mökkiläisille, myös paikallisille elinkeinoille. Suunnitelluilla alueilla on myös useita karjatiloja niiden välittömässä läheisyydessä. Muualla maailmassa, muun muassa Saksassa, on jo pienempien, noin 3 MW:n voimaloiden infraäänen huomattu haittaavan muun muassa eläinten tiinehtyvyyttä. Riski suurnavetan sekä alueen muiden eläintilojen tuotannon laskuun on suuri. Nyt Keminmaahan suunniteltujen laitteiden kokoluokka on 8 MW eli ne ovat yli 2,7 kertaa suurempia kuin aiemmat turbiinit Suomessa ! Kaikki turbiineista lähtevät haitat tulevat moninkertaistumaan ! Suunnitellut turbiinien suoja-alueetkin ovat riittämättömiä. 3 MW myllyillä ne ovat jo 2 km, 8 MW myllyillä se etäisyys ei tule riittämään, koska koneet ovat 2,7 kertaa suuremmat ja melu ja haitat kertautuvat!
Delawaren yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan tuulivoimapuistoilla on vaikutuksia myös sademääriin alueella. Maalla sijaitsevassa tuulivoimapuistossa sademäärät vähenivät enemmän kuin merellä sijaitsevassa. Tällaisia tutkimuksia aletaan vasta nyt tekemään ja ne antavat jo nyt viitteitä siihen, että tuulivoimapuistoilla on mittavia muutoksia alueen mikroilmastoon ja sitä kautta kasvi- ja eläinkuntaan sekä myös maatalouden tuotantoon ja jopa metsän kasvuun alueella.
Voimaloiden merkittävät haittavaikutukset eivät kosketa pelkästään Keminmaan seutua, sillä nämä valtavat 310-metriset voimalat näkyisivät ja vaikuttaisivat erittäin merkittävällä tavalla Kemijoen rannoilla sijaitseviin sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylien perinnemaisemiin ja näkyisivät myös Keminmaan, Tervolan ja Kemin keskustaan saakka. Hirmulan, Ilmolan, Koroiskylän Maulan ja Paakkolan kylien perinnemaisemat ovat museoviraston suojeluksessa perinnepihapiiriensä vuoksi ja tuuliteollisuuslaitokset eivät tähän kontekstiin sovi.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että Näsinneulan huippu on 168 metrin korkeudessa. Suunnitellut voimalat tulevat näkymään suuressa osassa Keminmaan kuntaa, eivät ainoastaan läheisten Ylipaakkolan, Koskenkylän, Itäkosken, Maulan ja Ilmolan kyläalueilla. Paikkakuntamme asukkaat, luontoarvot, virkistyskäyttö, kulttuurimaisemat, harrastaminen, eläinkannat ja linnusto tulisivat kärsimään voimaloiden tuomista haitoista. Asumme ja viihdymme täällä, koska saamme elää luonnon helmassa ja nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Täällä sijaitsevat myös monien perheiden satoja vuosia vanhat sukumaatilat niittyineen ja metsäpalstoineen ja metsästysseuroineen, joista vanhin Metsästäjät Piilukko Ry on täyttänyt jo yli 70 vuotta. Metsästystä ja luonnonjoissa kalastusta on harrastettu useiden sukupolvien ajan ja nyt tämä perinne on vaarassa tuhoutua tuulivoimahankkeiden myötä.
Keminmaa mainostaa itseään nettisivuillaan näin: ” Keskellä Merilapin talousaluetta sijaitseva 8000 asukkaan Keminmaan kunta tarjoaa työ- ja asuinalueena maaseutumaisen jokivarsiympäristön keskellä kaupunkeja. Monet valitsevat asuinpaikakseen Keminmaan monipuolisen tonttitarjonnan, hyvän sijainnin sekä alueen palveluiden takia. Keminmaa luo kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Keminmaasta kasvaa alueen hyvinvointipalvelujen keskus, joka aikaansaa työllisyyttä ja kasvua.”. Toteutuessaan voimala-alueet vaikuttaisivat luonnonrauhastaan ja monimuotoisuudestaan tunnetun Keminmaan maaseutumaisemaan peruuttamattomasti ja lopullisesti. Tämä vaikuttaisi kielteisesti paikkakunnan kasvamiseen etätyön mahdollistaman maallemuuton myötä: potentiaaliset maallemuuttajat valitsisivat Keminmaan sijaan jonkin toisen paikkakunnan, jossa vastaavaa maisema- ja terveyshaittaa ei ole. Tuulivoima-Tuulivoima-alueiden toteutumisen myötä Keminmaa menettäisi sen ainoan ja parhaan valttikortin: monimuotoisen luonnon, luonnonkauneuden korpimaisemineen ja eläimistöineen ja luonnonsuojelualueineen. Perustuslain 15 §:n mukaan jokaisen omaisuus turvattu. Tuulivoimala-alueen alueen kiinteistöjen arvo tulisi laskemaan: suomalaisen Aktia Kiinteistövälitys Oy:n antaman lausunnon mukaan “asuinkiinteistöjen arvo alenee keskimäärin kolmasosan tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella, eli 3 kilometrin säteellä” (Lindholm, M., “Lausunto Näsen kartanon Tuulivoimapuiston OYK-ehdotuksesta ja sen vaikutuksista kaava-aluetta ympäröivien kiinteistöjen arvoon”, Aktia Kiinteistövälitys, 2013).
Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tuulivoimaloiden rakentaminen on osoittanut, että ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa vuoksi: voimaloiden lähellä asuvat ihmiset joutuvat maksamaan voimaloiden olemassaolosta kovan hinnan ympäristön, terveyden ja omaisuuden arvon menetyksinä. Näin ollen myös perustuslain 7 §, jonka mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, jää toteutumatta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan tuulivoimalat ovat merkittävä terveydellinen haitta niiden vaikutuspiirissä asuville ihmisille. On epäeettistä ja perustuslain vastaista, että osa kansalaisista altistetaan tuulivoimaloiden haittavaikutuksille.
3. Tuulivoima-alueen haittoja ympäristölle
Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tuulivoimaloiden läheisyydessä naapurikunnassa on tärkeä Kauvonkankaan pohjavesialue, joka on tänä päivänä harvinainen ja arvokas luonnonvara. Tältä merkittävältä Kauvonkankaan pohjavesilalueelta useat sadat taloudet Tervolassa, Torniossa, Kemissä ja Keminmaassa saavat talousvetensä. Tuulivoimaloiden koneistoissa on tuhansia litroja voiteluöljyjä sekä esimerkiksi jäähdytysnesteitä ja lavoista irtoavaa mikromuovia, joiden leviäminen ja vuotaminen ympäristöön saastuttaisi tämän pohjavesialueen. Tuulimyllyjen perustuksista liukenee pohjavesiin ajan saatossa myös betonissa käytettyjä materiaaleja ja komposiitteja. Tuulivoimapuistot ovat isoja teollisuusalueita ja niiden sijainti lähellä pohjavesialuetta sisältää hirvittäviä riskejä vahinkotapauksissa.
Suunnitellut voimalat ovat myös suuri paloturvallisuusriski. Onnettomuustilanteessa kesäkuivalla laajalle ryöstäytyvä palo aiheuttaa vakavaa vaaraa ympäristölle. Tuulivoimalan sammuttaminen on mahdotonta koneiston korkeuden ja lapojen korkean sijainnin takia. Talvella tuulivoimalan siipien jäänheitto on ongelma. Lisäksi muun muassa siipien katkeaminen aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin, siivenpalasten lentäessä kauaskin voimalasta. Alueen turvallinen käyttömahdollisuus talvisin muun muassa metsästykseen ja muuhun virkistystoimintaan sekä talousmetsäkäyttöön on vaarassa näiden jääpalasten lentelyn vuoksi. Alueella oleskelu on talvella turvatonta ja tuulivoimayhtiö ei ole vastuussa jäänheitosta aiheutuvista vahingoista, kulku alueella tapahtuu omalla vastuulla.
Talvisin metsätalouskäyttö alueella on vaarallista, samoin metsästysharrastus jäiden lentelyn takia.
Tuulivoimala-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Suuripään soidensuojelualue, jonka luonnontieteellistä arvoa tuulivoimalat tulisivat heikentämään alueen monimuotoisuuden pirstaloituessa ja hävitessä. Alueella sijaitsee myös Natura alueita useissa paikoissa. Alueella on myös arkeologisia muinaisjäänteitä lukuisia määriä.
Alueella esiintyy harvinaisia eläinlajeja kuten saukko, joka saa ruokansa Saaranjoesta, Virstaojasta ja Akkunusjoesta. Muita harvinaisia lajeja ovat mm ahma, joka vierailee alueellamme säännöllisesti. Susia on havaittu alueella säännöllisesti ja juurikin Koillis-Keminmaan erämaa-alue Alapaakkolassa on susihavaintojen suhteen runsas. Akkunusjoessa asustaa majavia ja myös Virstaojassa. Ne ovat uusia tulokkaita Merilapin eläimistössä.
Alueen vierailevista lintulajeista suurimpina on havaittu kalasääksi, jonka pesäpuu kaadettiin pois tuulimyllyjen tieltä maanomistajan toimesta Tervolan Vitsakankaalla toukokuussa 2022.
Matti Suopajärvi (Xenus ry) kirjoittaa:
”Alueen linnusto koostuu pääosin havumetsissä pesivistä linnuista, lukuisista lajeista varpuslintuja, tikkoja, kanalintuja, päiväpetolintuja sekä pöllölintuja. Metsäojissa ja soistuneilla alueilla pesii myös kahlaajia ja vesilintuja. Karkujärvellä on tavattu mm kaakkuri. Suomen linnustossa uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen on alueen metsissä vielä runsaslukuisimpia talvilintuja – todennäköisesti runsaslukuisin. Tuulivoima-alueen rajauksen välittömässä läheisyydessä Akkunusjärvi-Jänkäjärvi alueella on ainakin yksi asuttu kalasääsken pesä. Linnut käyttävät kalastusalueenaan mm. Kemijokea, jonne lentääkseen lintujen tulisi tuulivoima-alueiden toteuduttua väistämättä lentää Vitsakummun ja Itäkosken myllyalueiden läpi. Alueella kiertelee ja talvehtii isoista petolinnuista myös meri- ja maakotkia. Keminmaan Kemijoen itäpuolinen alue, mukaan lukien Itäkosken ja Järvenpalon alueet, on Suomen merkittävin tunnettu lapinpöllön pesimäalue. Esimerkiksi 2022 alueella pesi 13 lapinpöllöparia (muualla Merilapissa 4 paria). Keminmaan kunnan alueella on kautta aikojen rengastettu enemmän lapinpöllöjä kuin missään muussa Suomen kunnassa. Turhaan ei Keminmaan kunta ole valinnut lapinpöllöä kunnan nimikkolinnuksi. Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin (Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki 2017. K.Meller) toteaa ettei selvityksiä tuulivoimaloiden vaikutuksia pesimälinnustolle ja lepakoille ole tehty pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tarpeeksi, vaikka suurin osa voimaloista rakennetaan sinne. Katsaus toteaa myös: ”Jos uusissa seurannoissa tai tutkimuksissa selviää tuulivoimaloiden aiheuttavan merkittäviä negatiivisia populaatiovaikutuksia, pitää uusien tuulivoimaloiden rakentamista ja jo rakennettujen voimaloiden käyttöä ohjata saatujen tulosten mukaisesti.” Yllämainittu lapinpöllö saalistaa talvisin pitkälti kuulonsa avulla. Kirjallisuuskatsauksessa ei ole pöllöjen osalta minkäänlaisia tutkimuksia tuulivoimaloiden äänten vaikutuksesta pöllön saalistusmenestyksen kannalta. Tällaiset asiat tulisi ehdottomasti olla selvitetty ennen voimalaitosalueiden pystyttämistä merkittäville pesimäalueille. Tuulivoimala-alueiden pesimälinnustoa merkittävimmin häiritsevä asia äänten lisäksi on yhtenäisten metsäalueiden merkittävä pirstoutuminen, sekä metsän muuttuminen sorakentiksi ja teiksi. Yksi tuulivoimala vaatii 2 ha pinta-alan metsää hakattavaksi pois. Tiet vaativat metsän kaatamista n. 15 metrin leveydeltä. Tuulivoimaloiden merkitystä hyönteisille ja perhosille ym. ei ole tutkittu pohjoisissa havumetsissä lainkaan. Harvat ulkomaiset tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että merkitys voi olla hyvinkin suuri. Aikana jolloin mm. pölyttäjien määrä on muutenkin laskusuuntainen asia olisi tutkittava ennen voimaloiden rakentamista.”
Tuulivoimalat toimivat valtavan suurina kärpäslätkinä ja aiheuttavat biljoonien paikallisten hyönteisten, perhosten ja kiitäjien kuolemia. Tämä vaikuttaa linnuston ravintoketjuihin aiheuttaen luontokatoa merkittävällä tavalla tuulipuistojen alueella, jotka ovat suuruudeltaan noin 4000-5000 ha kukin. Pölyttäjien puuttuessa myös kasvistolle, marjoille, aiheutetaan ongelmia. Marjasadot pienentyvät ja marjat ovat mm maakanalintujen ja myös joidenkin nisäkkäiden mm Karhun elintärkeä ravinnonlähde. Ravintoketjuissa ongelmat tulevat kertautumaan ja lopulta vaikutukset yltävät myös ihmiseen saakka, viime kädessä.
Luonnonjoissa ja –ojissa esiintyvään kalakantaan myllyjen ultraäänillä ja tärinällä sekä lapamelulla on myös haittavaikutusta. Kalat ovat nisäkkäitä herkempiä aistimaan poikkeamat luonnon olosuhteiden muuttuessa. Kalojen häviämisen myötä menetämme myös arvokkaita nisäkäslajeja, jotka käyttävät luonnonkalaa ravinnokseen. Esimerkiksi Karhu ja Saukko ovat vaarassa hävitä alueelta tuulipuistojen haittavaikutuksien, infraäänien ja lapamelun sekä tärinän vuoksi.
Suomi on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisin sopimuksin ylläpitämään suotuisan suojelutason petokannat. Elinvoimainen minimipopulaatio (MVP) on eläintieteilijöiden käsitys siitä, millä minimimäärällä jokin eläinkanta säilyy myös tulevaisuudessa eikä kuole sukupuuttoon. Jos eläinkanta on liian pieni, se häviää mitä luultavimmin useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, vaikka päällisin puolin kaikki näyttäisi olevan kunnossa.
Ilveksiä ja karhuja Suomessa on jo sen verran paljon, että niiden uskotaan säilyvän myös lapsen lapsillemme. Ahmoja ja susia on sen sijaan niin vähän, että ne olisivat hävinneet ilman suojelua ja maahamme kohdistuvaa muuttoa. Suomeen vaeltaa joitakin kymmeniä ahmoja vuosittain. Suomen susikanta on vielä täysin Venäjältä vaeltavien susien varassa, vaikka sudet lisääntyvätkin maassamme. Nyt suden jälkiä sekä useita havaintoja on tehty kaavaillulta Itäkosken tuulivoimapuiston alueelta ja sen eteläpuolelta useampana peräkkäisenä vuotena ja asiasta tulisikin käynnistää tutkimus runsaslukuisten havaintojen vuoksi, kyseessä voi olla susireviirin valtaus. Suden reviirin koko on keskimäärin 1000 km2, eli noin 33 km x 33 km (Luonnonvarakeskus). Saalistajien merkitys ekosysteemeille on kiistaton. Ne tasapainottavat monien haittalajien kantoja. Kun nyt alueella elää muutama suurpeto, susi, ahma, ilves, niin niiden reviiriä tulee suojella. Suurpedot tasapainottavat luonnon ekosysteemiä ja pitävät haittalajit alueelta loitolla tai ainakin vähentävät niitä.
Tuulivoimaloiden elinkaari on 25-30 vuotta. Käytännössä on havaittu jo, ettei se ole niin pitkä. Tuulivoimaloita puretaan jo Suomessakin ennen niiden suunnitellun elinkaaren loppua. Ongelmajätettä syntyy siten suunniteltua aiemmin ja nopeampaan tahtiin. Tuulivoimayhtiöt eivät ole esittäneet mihin purkukuntoisten voimaloiden purkujäte sijoitetaan? Muun muassa roottorien lavat ovat ongelmajätettä. Tuulivoimayhtiö ei ole kertonut, kuka loppupeleissä tulee maksamaan tästä ongelmajätteestä aiheutuvat kustannukset. Suunniteltu purkurahasto ei tule kattamaan lapojen kuljetuksia mahdolliseen ongelmajätelaitokseen Euroopassa, jos sellaista yleensäkään rakennetaan. ”Lapojen hävittämisen myötä niistä tulee nimenomaan vaarallista ongelmajätettä. Myllyjen lavat on valmistettu lasikuidusta ja hiilikuiduista. Kun valtavia lapoja pienennetään murskaamalla tai sahaamalla, syntyy niistä asbestimineraalien tunnusmerkit täyttävää vaarallista ongelma-kuitujätettä. Asbestimineraaleiksi luokitellaan pitkät kuidut (yli 3–5 µm), joiden pituuden ja halkaisijan suhde on yli 3:1. Kun tällaiset kuidut päätyvät syvälle ihmisen hengitysteihin, jäävät ne sinne jopa kymmeniksi vuosiksi. Juuri tämän vuoksi Fortumin Riihimäen ongelmajätelaitos on kieltäytynyt ottamasta vastaan tuulimyllyjen lapoja, koska lapojen hävittäminen tuottaa vaarallista ongelmajätettä, jota ei voida kierrättää eikä hävittää. Toistaiseksi Saksassakin lapoja pystytään hävittämään vain hautaamalla ne maahan.”
Tuulivoimayhtiön esittämät hankkeet ovat niin suuria ja laajoja, että paikalliset metsästysseurat eivät tule kykenemään harrastamaan metsästystä alueen rakentamisen aikana. Se ei tule olemaan turvallista ja vahingon riski tulee olemaan korkealla tasolla koko rakentamisen ajan. Lisäksi alueella oleva suurriista ei jää rakennusmelun vuoksi alueelle vaan häipyy rakentamisen alettua pois ja kun laitteet käynnistyvät, ne tuskin enää edes palaavat alueelle suuren melutason ja maatärinän vuoksi. Alueella toimivat metsästäjät näkevät tämän hankkeen aiheuttavan mittaamattoman suuren menetyksen omalle harrastukselleen alueiden muuttuessa sorakentiksi ja sorateiksi ja alueiden pirstaloituessa eläinten reviirit ja soidinalueet menetetään, se on täysin selvä asia. Useimmat metsästysseurat hoitavat talouttansa myymällä hirvenlihaa ja kattavat niillä toimintakiinteistöjensä kiinteitä kuluja. Hirvien reviirien ja ruokailualueiden häiriintyessä, alueella toimivat seurat joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin tuulivoimahankkeiden vuoksi heti niiden toteutuessa.
Keminmaa menetti Isohaaran voimalahankkeen myötä 40 luvun lopulla nimikkotunnuksensa lohen, jolla on lukko suussa Keminmaan kunnan vaakunassa, kuvastaen sille aikoinaan tehtyä toimenpidettä Kemijoessa, Isohaaran patoa. Nyt on vuorossa ja vaarassa kadota Kunnan toinen nimikkolaji tuulivoimahankkeiden myötä eli Lapinpöllö, jonka elinalueille tuulivoimaa on kaavailtu ja suunniteltu. Jäljelle jää vain neidonkenkä ja ei ole ollenkaan varmaa, jääkö sillekään mahdollisuutta olla olemassa, kun suurista luonnonalueista tehdään teollisuusalueita, sorateitä ja sorakenttiä. Onkin Kornia, jos kunnan päättäjät tuhoavat päätöksillään itse nimittämänsä nimikkolajit alueelta toinen toisensa jälkeen.
Nyt tarvitaan viisautta päätöksenteossa ja luonnonkauneuden sekä luontoarvojen kunnioitusta!
Haluamme Keminmaan pysyvän elinvoimaisena, kuntalaisia kuuntelevana, ihmisystävällisenä ja luonnonläheisenä paikkakuntana, jossa voi harrastaa metsästystä, kalastusta, marjastusta, sienestystä, patikointia ja ulkona liikkumista ja virkistäytymistä metsissä, jotka eivät ole teollisuusaluekäyttöön tarkoitettuja ei ennen, nyt eikä tulevaisuudessa. Haluamme myös jäljellä olevien erämaa-alueiden pysyvän monimuotoisina ja runsasriistaisina, kuten ne tällä hetkellä ovat. Emme halua kulttuurimaisemiimme tuulivoimalaitoksia ja –laitteita vaan haluamme vaalia sukupolvien aikaista perinnemaisemaa ja kulttuuria edelleen tuleville sukupolville.
Luonto on vain meillä lainassa ja se on luovutettava jälkipolville hyvin ja hartaasti pidettynä, ei raiskattuna !
Me allekirjoittaneet vetoamme Keminmaan kunnan päättäjiin, että Keminmaan tuulivoima-aluetta ei kaavoiteta eikä rakenneta.
Kiitos, kun allekirjoitat!
Tapio Jankkila
Eero Yliniemi
Elina Koivuniemi
Eeva-Liisa Röpelinen
Matti Suopajärvi
LINKIT:
Saksan tuulivoimakriisi:
Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa:
https://docs.wind-watch.org/infra_aani.pdf
Ruotsissa tehty tuulivoimaselvitys videosarja 3 osaa:
https://www.youtube.com/watch?v=oNh6svLzXpU Uhka ihmiselle, osa 1 https://www.youtube.com/watch?v=7lI7hnF6zbU Ympäristöhaitat, osa 2 https://www.youtube.com/watch?v=fa6hdmQIaHs Kestävyys ja hyötyjät, osa 3
Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80066/TEMrap_27_2017_verkkojulkaisu.pdf
Tutkimusta sateen vähyydestä tuulivoima-alueilla:
https://www.udel.edu/udaily/2020/december/offshore-wind-farms-onshore-precipitation/
Kalajokilaakso-lehden tekemä juttu tuulimyllyjen lapajätteestä:
https://www.kalajokilaakso.fi/uutinen/599436
Keminmaan kunnan nimikkotunnukset:
https://wikikko.info//wiki/Luontotunnukset
Lisää tutkimuksia infraäänestä:
Tapio Jankkila Ota yhteyttä adressin tekijään