Kannanotto Lappeenrannan kaupungin lähimetsien luonto- ja virkistysarvojen pelastamiseksi
Kannanotto Lappeenrannan kaupungin lähimetsien luonto- ja virkistysarvojen pelastamiseksi – esitys talousmetsätoimien, kuten avo- harvennus- ja pienpuustohakkuiden lopettamiseksi lähi- ja virkistysmetsissä
Luontoarvoiltaan vahvat, lähellä sijaitsevat lähi- ja virkistysmetsät ovat asukkaille arjessa tasa-arvoisesti saavutettava terveyden sekä henkisen hyvinvoinnin lähde. Monimuotoiset virkistysmetsät toimivat osaltaan myös luonnon monimuotoisuuden turvaajina ja ilmastonmuutoksen hillitsijänä olemalla merkittäviä lahopuu- ja hiilivarastoja.
Luonto- ja virkistysarvoiltaan arvokkaita metsiä ei tarvitse hoitaa. Niiden luonnonmukaista kehitystä voidaan tukea mm. suojelulla ja kulutusta rajaavin toimin. Metsissä kulkijoiden turvallisuuden vuoksi voidaan tarvittaessa siirtää poluille kaatuneet tai kaatumisvaarassa olevat puut metsään luonnonarvojen ja virkistysarvojen kannalta arvokkaaksi lahopuuksi. Toisinaan voidaan tarvita erityistoimia menetettyjen tai vaarantuneiden luontoarvojen palauttamiseksi, kuten kangasvuokkojen elinympäristöjen turvaamiseksi. Tällaiset toimet on syytä tehdä luontoasiantuntijoita kuullen.
Lappeenrannan kaupungissa lähi- ja virkistysmetsissä vanhat talousmetsien hoitokäytännöt elävät edelleen – huolimatta lupauksista säilyttää luontoarvot. Niiden asukkaiden, jotka nauttivat luonnonmukaisesti kehittyvästä – luonnonääniä ja monimuotoista elämää ylläpitävästä virkistysmetsästään, ääntä ei huomioida.
Talousmetsien hoitokäytännöt eivät sovi virkistysmetsiin. Monet muut kunnat ja kaupungit ovat jo muuttaneet käytäntöjään niiden ylläpidossa. Muutoksen toteuttamiseksi löytyy jo runsaasti tutkimustietoa sekä kokemusta lähimetsien luonto- ja virkistysarvot turvaavista käytännöistä.
Kannanoton taustaa
Syksyllä 2021 Lappeenrannan Kivisalmen Hopeavuoren hakkuut järkyttivät monia alueen asukkaita. Hakkuut runtelivat asukkaiden tutun ja rakkaan lähimetsän. Alue on ollut asukkaiden ahkerassa virkistyskäytössä juuri luonnoltaan arvokkaana monimuotoisen kaltaisena metsänä. Hopeavuoren alueella on myös merkittäviä historiallisia ja kulttuurillisia arvoja.
Voimakkaissa harvennushakkuissa poistettiin lehtipuusto, raivattiin alikasvusto ja metsäkone runnoi maastoa tehden syvät kulku-urat. Sen seurauksena metsä ja sen arvo virkistysalueena köyhtyi: lintujen pesimäpaikkoja, eläinten ja kasvien elinympäristöjä hävisi ja lehtipuuston antama varjo ja suoja kulkijoille poistui. Toinen puoli metsäalueesta jäi odottamaan käsittelyään. Tällä alueella on Etelä-Karjalan maakuntakukan kasvustoja, jotka vaarantuvat metsätaloustoimista.
Kivisalmen ja Voisalmen asukkaat ovat esittäneet kovaa kritiikkiä Lappeenrannan Hopeavuoren hakkuista. Hopeavuoren kaltaiset toimet ovat valitettavaa käytäntöä muuallakin Lappeenrannan kaupungin omistamissa metsissä.
Lähimetsien yleisestä merkityksestä ja hakkuiden vaikutuksista
Lähimetsillä on myös asukkaita suojaavia vaikutuksia. Ne tarjoavat näkösuojaa, suojaa liikenteen melulta, pölyltä ja ilmansaasteilta. Metsätaloustoimilla menetetään vanhat metsät, menetetään ihmisille ja muulle luonnolle tärkeät suuret vanhat puut ja metsän elämän monimuotoisuudelle elintärkeä lahopuusto, josta tuhannet lajit ovat riippuvaisia.
Hoidettaessa lähi- ja virkistysmetsiämme talousmetsäopein unohdetaan, että tuhansia vuosia luonto on osannut hoitaa itse itseään – ilman ihmistä – luoden rikkaan luonnon monimuotoisuuden.
”Luontokato tulee suoraan ihmisen iholle – ja sillä voi olla arvaamattomia vaikutuksia terveyteemme. Onneksi myös lääke on keksitty: voimme mennä metsään.” Tutkimusten mukaan vähentynyt kosketus monimuotoiseen luontoon yksipuolistaa ihmisen mikrobistoa, vääristää vastustuskykyä ja on yhteydessä tulehdusperäisten sairauksien lisääntymiseen.
Ei ole sattumaa, että ihmiset haluavat laajoin joukoin retkeillä ja virkistyä nimenomaan luonnontilaisissa kansallispuistoissa – eivätkä talousmetsien käytänteiden mukaisesti hakatuissa metsissä.
Tilastojen mukaan puuta kasvaa määrällisesti enemmän nuorissa metsissä, mutta rakenteeltaan metsämme köyhtyvät. Lukuisat metsälajit ja jopa aiemmin tavalliset lajit kuten hömötiaiset vähenevät. Lajeja uhanalaistuu ja pahimmillaan katoaa lopullisesti. Talousmetsätavoitteiden mukaiset metsät ovat luonnottomia – niissä yli satavuotiset hongat ovat väistyneet ja puusto on nuorta: Etelä-Karjalassa puuston keski-ikä on noin 40 vuotta.
Luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen kulkevat käsi kädessä. Metsien puustossa ja maaperässä ovat elintärkeät hiilivarastot. Voimakkaat harvennukset ja avohakkuut, maaperän paljastuminen ja muokkaus vapauttavat hiiltä. Kestää vuosikymmeniä ennen kuin puusto on jälleen kasvanut vahvasti hiiltä sitovaksi ja varastoivaksi, vielä kauemmin ennen kuin metsien hiilivarasto on kypsän metsän tasolla.
Myös kaupunkimetsillä on oma paikkansa hiilinieluina ja -varastoina. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta nykyinen tilanne Etelä-Karjalan maakunnassa on vaarallinen: keinotekoisesti nuorina pidetyissä metsissä on valtava hiilivarastovaje.
Kunnilla on tärkeä vastuu metsiensä luontoarvojen ja hiilivarastojen vahvistamisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi.
Asukkaiden ääntä tulee kuulla ja samanaikaisesti tarvitaan vuoropuhelua. Lappeenrannan kaupungilla on myös vastuu toteuttaa ympäristökasvatuksen tehtäväänsä. Keskusteluissa ja opastetauluilla voidaan perustella, miksi metsiä ei käsitellä poistamalla metsälintujen ruokailu- ja pesimäpaikkatiheikköjä tai lahopuita tai miksi ei ole mieltä raivata lähimetsiämme maiseman avaamiseksi. Pitää uskaltaa.
Me Lappeenrannan kaupungin lähimetsissä ulkoilevat asukkaat sekä muut alueen lähiluonnossa liikkujat ja sen luonnosta nauttijat vaadimme tulla kuulluksi oman lähiympäristömme käsittelyssä, ja esitämme talousmetsätoimien (avo-, harvennus- ja pienpuustonhakkuiden) lopettamista lähi- ja virkistysmetsissä. Näiden metsien tulee antaa kehittyä omaa tahtiaan kohti luonnontilaisuutta.
Adressi tullaan luovuttamaan Lappeenrannan kaupungin päättäjille vuoden 2022 lopussa.
Anne Pulliainen Ota yhteyttä adressin tekijään