Nimimerkki "Ranex" peräänkuulutti tietoa siitä, kuinka turpeella saadaan vähennettyä maa- ja karjatalouden valtavia päästöjä vesistöihin. Turvetuotannon fosforikuormitus on suuruudeltaan noin 20 t/a ja typpikuormituksen suuruus on 560 t/a. (vastaavat luvut ovat maatalouden osalta 2 600 ja 36 500, haja-asutus 355 ja 2 500, yhdyskunnat 200 ja 12 000, paperiteollisuus 180 ja 2 800, kalankasvatus 60 ja 690, metsätalous 320 ja 4 100, laskeuma 290 ja 12 300, turkistarhaus 45 ja 430 jne...). Tässä nähdään kuinka häviävän pieni on turvetuotannon osuus verrattuna todellisiin vesistöjen pilaajiin.

Turpeella pystytään sitomaan eläinten virtsaa, joka sisältää helppoliukoista typpeä, kaliumia ja hiukan fosforia. Naudan virtsassa on keskimääräinen N-pitoisuus 3,1 kgN/t, sialla vastaava on 2,1 kgN/t. Yksi kuutiometri kuiviketurvetta pidättää naudan virtsasta 2,2 kg typpeä ja 0,14 kg fosforia. Sian kohdalla vastaavat luvut ovat 1,8 kg typpeä ja 0,35 kg fosforia. Tämän lisäksi haihtuvaa ammoniakkia turve sitoo 2,5 kg kuivapainostaan.

Kuiviketurpeen tilavuuspaino on n. 150 kg/kuutiometri ja käyttökosteus n. 40%. Suomessa kuiviketurvetta käytetään tiloilla n. 500 000 kuutiometriä vuodessa. Tämä kuivikemäärä sitoo nautaeläinten virtsasta 1 100 tonnia typpeä ja 70 tonnia fosforia. Tämä määrä on typen osalta noin kaksinkertainen ja fosforin osalta reilusti yli kolminkertainen määrä verrattuna koko turvetuotannon aiheuttamaan vesistöjen ravinnekuormitukseen. Tätäkin määrää olisi helppo vielä moninkertaistaa lisäämällä kuiviketurpeen käyttöä ja lisäämällä lietelannan turveimeytystä. Turpeen käyttömäärät tietysti vaihtelee vuosittain hiukan, mutta käyttömäärä on onneksi tilastojen mukaan nousussa.

Tutkimuksia aiheesta on tehty Suomessa ja ulkomailla valtaisa määrä. Helsingin Yliopiston Ruralia Instituutti on mm. tutkinut aihetta kovasti ja koonnut useiden muiden vastaavia tutkimuksia tehneiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustietoa sekä Suomesta että ulkomailta. Aihetta on tutkittu todella paljon ja syvällisesti. Jos tietoa haluaa, niin sitä löytyy helposti jos omaa hiukan viitseliäisyyttä.

Turpeen tuotanto ja sen käyttö maataloudenkin tarpeita varten on erittäin perusteltua ja auttaa ympäristön ja nimenomaan vesistöjen parantamisessa osaltaan. Lisäksi tulee sitten vielä energiakäytön ja kuiviketurpeen käytön lisäksi turpeelle hyvin moninaiset eri käyttömuodot. Kompostointiin soveltuva turve, imeytysturve, suodatinturve, tiivistysturve, puutarhoihin erilaisiksi kasvualustoiksi soveltuva turve, metsäpuiden taimien kasvattimiseen sopiva turve, öljyvahinkojen torjuntaan, kaatopaikkojen ja sora-alueiden maisemointiin, teiden rakenteisiin, maatalousmaan parantamiseen ja turvekylpyihin soveltuva turve. Lisäksi kemian teollisuuden tarpeisiin sekä tulevaisuudessa myös diesel polttoaineen valmistamiseen tarvitaan kotimaista turvetta. Useimmiten puhutaan vain ja ainoastaan turpeen poltosta voimaloiden kattiloissa, mutta turve on hyvin paljon muutakin. Järjetöntä olisi olla käyttämättä sitä, koska erilaisia käyttökohteita sille löytyy todella paljon maamme rajojen sisältä sekä myös vientituotteina.

#350: Hannu Heinonen - Turve sitoo maa- ja karjatalouden ravinnepäästöjä 

 ASIAA"

#350: Hannu Heinonen - Turve sitoo maa- ja karjatalouden ravinnepäästöjä 

 Juuri näin. Osuit naulan kantaan. Maatalouden päästöt on ihan mahdottomalla tolalla. Viljelijät pitäisi saada ruotuun!!