Lainattu teksti:
”Selkämeren eteläinen osa eli Varsinais-Suomen puoleinen osa ehdotetusta kansallispuistosta on luonnon ja saaristokulttuurin osalta monipuolinen ja tavallaan jopa Suomenkin oloissa ainutlaatuinen.
Sen ehdoton erikoisuus on koko Itämeren alueella harvinainen vaihettumisvyöhyke eteläisen ja pohjoisen eläin- ja kasvilajiston osalta. Vertailun vuoksi todettakoon, että alueella on luontodirektiivin erilaisia luontotyyppejä 25, kun niitä on koko Suomessakin vain 69. Saaristomeren kansallispuiston alueella luontotyyppejä on 43. Voidaan sanoa, että jos Selkämeren kansallispuisto toteutuu kokonaisuudessaan, kyseessä on yksi maan merkittävimmistä kansallispuistoista.”

Lähde: http://web.me.com/avakka/Selkameri/Selk%C3%A4meri_etusivu.html

Alueen eliölajeja:
Luontodirektiivin II-liite:
yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita
(Natura 2000 -verkosto).

saukko, Lutra lutra
harmaahylje, Halichoreus grypus
itämerennorppa, Phoca hispida botnica
kapeasiemenkotilo, Vertigo angustior
pikkunoidanlukko, Botrychium simplex
lahokaviosammal, Buxbaumia viridis
isotorasammal, Cynodontium suecicum

Lintudirektiivin liitteen I linnut
Yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita
(Natura 2000 –verkosto).

Gavia arctica, kuikka
Podiceps auritus, mustakurkku-uikku
Grus grus, kurki
Branta leucopsis, valkoposkihanhi
Crex crex, ruisrääkkä
Philomachus pugnax, suokukko
Charadrius morinellus, keräkurmitsa
Pluvialis apricaria, kapustarinta
Sterna caspia, räyskä
Sterna hirundo, kalatiira
Sterna paradisaea, lapintiira
Sterna albifrons, pikkutiira
Bonasa bonasia, pyy
Tetrao urogallus, metso
Bubo bubo, huuhkaja
Asio flammeus, suopöllö
Aegolius funereus, helmipöllö
Picus canus, harmaapäätikka
Dryocopus martius, palokärki
Lanius collurio,pikkulepinkäinen
Ficedula parva, pikkusieppo
Sylvia nisoria, kirjokerttu

Lähde: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=67350&lan=fi

Tämä olisi ehdottomasti erittäin tärkeä kohde suojella, sillä alueella elää paljon erillaisia lajeja. Lajirikkauteen vaikuttaa se, että se on vaihettumisvyöhykettä etelän suolaisemman ja pohjoisen makean veden välillä (murtovesialue) sekä Selkämeren alueella kohtaavat eteläinen tammivyöhyke ja pohjoinen havumetsävyöhyke, mitkä yhdessä lisäävät lajiston määrää niin maalla kuin vedessäkin.
Alueen tärkeimpiä luontotyyppejä ovat esimerkiksi seuraavat:
Rannikon laguunit, merenrantaniityt, kiinteät, ruohokasvillisuuden
peittämät dyynit, variksenmarjadyynit, kuivat niityt ja pensaikot kalkkipitoisella alustalla (tärkeät orkidea-alueet), runsaslajiset jäkkiniityt, alvarit ja kalkkivaikutteiset kalliokedot, lehdes- ja vesaniityt, luonnonmetsät, jalopuumetsät, luonnontilaiset metsät ja puustoiset suot.
Kaikkiaan alueella on tavattu 118 maassamme uhanalaiseksi luokiteltua eliölajia.

#19: - Syitä saaristomeren alueen suojelemiseksi

miten perustellaan avomeren "suojelua" rantaniityillä, maakasvillisuudella tai metsässä asuvilla kanalinnuilla ??? Valtion omistuksessa Vakka-Suomen alueella ei ole mainittavassa määrin listauksessasi lueteltuja lajeja tai luontotyyppejä - ne ovat yksityismailla