#4: - Yhteiskanne - bisnekseltä pohja pois ja uhka huonosta julkisuudesta Vihdille

Ei ole olemassa mitään eikä ketään, jota vastaan kanne voitaisiin nostaa. Oikea menettely hankkeen vastustamiseksi on seuraava:

1. kirjallinen muistutus tai mielipide Vihdin kunnalle 18.1.2012 mennessä

jos ympäristölautakunnan päätös ei miellytä

2. valitus hallinto-oikeudelle

jos hallinto-oikeuden päätös ei miellytä

3. valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Jos hanke kaikesta huolimatta toteutuu, on vahinkoa kärsineellä oikeus hakea korvauksia viiden vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Korvauksista säädetään maa-aineslaissa.

Maankaatopaikka lienee kunnan intressissä. Maa-aineksen otto taas lienee maanomistajan intressissä. Maanomistaja on nähnyt hyvän tilaisuuden koplata hankkeet yhteen.

#5: - Re: Yhteiskanne - bisnekseltä pohja pois ja uhka huonosta julkisuudesta Vihdille

Olet tavallaan oikeassa. Suomen lainsäädäntö ei tunne käsitettä yhteiskanne. Ryhmäkanne on olemassa mutta sen voi nostaa vain kuluttajasuoja-asiamies.

Ryhmäkanne ilmeisesti voi oikeuttaa vain korvauksiin ja itselleni jäi hieman epäselväksi, voiko sitä soveltaa tähän tilanteeseen. Vähän etäiseltä vaikutti. En ole vielä ollut ko. henkilöön yhteydessä.

Muuten otin yhteyttä Vihdin ympäristövirastoon ja sieltä sanottiin, että tässä vaiheessa lausunnon antaminen on tärkeintä. Ja että lausunnossa yksilöidään hyvin tarkasti ne spesifit vaatimukset, joita kukin pitää tärkeinä mm. mihin kellonaikaan mitäkin toimintaa voidaan harjoittaa ja miksi näin.

Muita tyypillisiä haittoja joita ei haluta ovat mm. hienojakoisen pölyn aiheuttama haitta terveydelle, puutarhoille, maanviljelykselle, vesilain mukainen riski pohjavedelle, räjäytysten vaara talojen perustuksille ja savupiipuille sekä porakaivoille ja lämpöpumpuille. Ja tietysti kotieläimille.

Lisäksi puistossa tehtävät laitteiden korjaustyöt voivat aiheuttaa öljy- tai muita saastepäästöjä. Tästä tulikin mieleen: murskaimen aiheuttama ääni on luokkaa 120dB eli samaa tasoa kuin Rock-konsertti.

Meluhaitan suhteen, olikohan se ympäristölainsäädännössä, on mielenkiintoinen seikka: vakioasumusten kohdalla desibeliraja on 55dB mutta kesämökkien kohdalla 45dB. Eli jos jollakulla on puiston lähellä kesämökki niin hyvä juttu.

Ympäristöviraston edustaja sanoi, kun kysyin miten voi tietää haittojen määrän ennen kuin toiminta on käynnissä, että vaatimuksia voi tiukentaa myös jälkikäteen jos kokee haitat kohtuuttomiksi.

Lausunnot menevät liikkeenharjoittajalle ja loppujenlopuksi "poliitikoille", joille ei riitä, että "en halua melua ja pölyä ja lisäliikennettä ympäristööni". Lausuntoon voi liittää myös vaatimuksen rahallisesta korvauksesta.

Mitä muuta tulee korvauksiin, ympäristöviraston edustaja oli hyvin selkeästi sitä mieltä, että kun toiminta on alkanut, ainoa reitti hakea korvauksia omaisuutensa arvonalenemisesta on käräjäoikeus.

Otin myös yhteyttä kaavoitusviranomaiseen, joka selitti pitkään miksi juuri verisuo on ainoa paikka Nummelan läheisyydessä, johon puisto voidaan perustaa. Oli huvittavaa, kun hän lipsautti että "kun toiminta alkaa" eikä siis "jos toiminta alkaa".

Korvausten suhteen hänen kantansa oli selvä. Hieman karrikoiden "mitäs asut alueella, jossa ei ole voimassaolevaa asema- ja ympäristökaavaa. Siellä voi tapahtua mitä vain. Pitäisihän se tietää".

Kun tutkin asiaa lisää, ainakin minulle tuli kuva, että lainsäädännöllisesti korvausasia on tosiaan epäselvä ts. mitä lakia vaatimukseen voi soveltaa. Maa-aineslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810555) 9§ todetaan meidän kaikkien onneksi kyllä asia hyvin suorasanaisesti.