Sitä en kiistä että henkiset arvet voivat kestää kauan. Massiivisia henkisiä traumoja ei kuitenkaan automaattisesti synny raiskauksessa missä ei käytetä rankkaa fyysistä väkivaltaa. Toki raiskatuksi tuleminen harmittaa ja kovaa, mutta ei siitä välttämättä mene loppuelämä kuralle. Mietitäänpäs vaikka seuraavia, ikäviä asioita mitkä voivat osua ihmisen kohdalle:

1) joudut maksamaan kaverisi 10.000 euron kulutusluoton jonka takasit
2) syttyy sota ja joudut eturintamalle
3) joudut ei-väkivaltaisen raiskauksen uhriksi.

Itse valitsisin noista kolmesta viimeisen, jos pitäisi joku valita. Jos kulutusluotto olisi vain tonni, niin sitten se olisi se. Ei-väkivaltaisuudella tarkoitan tässä nimenomaan fyysisen/verbaalisen väkivallan puuttumista.

#21: Joni Talvinen -

)_%*&% sä oot sairas!

#21: Joni Talvinen -  

 Toivon että mielipiteesi johtuu" jollain tavoin "siitä ettei asia ole itseäsi koskettanut.

Itse olen joutunut lapsena seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Nuorena 19.v jouduin useipaan otteeseen entisen poikaystäväni raiskaamaksi. Kyse on usein pelosta.. jos et anna, niin annat sitten hakkaamisen jälkeen. Kokemuksesta jo tiesin etten voi voittaa fyysisesti isonpaa ja vahvenpaa. Tilanteet päättyivät aina minun tappioksi. Poliisista ei ollut apua kuin hetken, sen opin jo lapsena. Raiskauksessa on aina kyse alistamisesta, väkivallasta, uhrin nöyryyttämisestä. Kuinka paljon väkivaltaa käytetään ei ole ollenkaan oleellista. Uhrin kärsimys ja elämän kestävä trauma ovat aina tosiasioita. Mikään ei voi niitä lieventää.

#21: Joni Talvinen -

Onko kukaan sun läheinen ikinä joutunut raiskauksen kohteeksi? Ilmeisesti ei kun noin paljon puolustat raiskaamista ja vähättelet sen aiheuttamia traumoja. Mun sisko raiskattiin pari vuotta sitten kun hän oli 14 vuotias, ja voin kyllä aivan epäröimättä sanoa suoraan että jos hän olisi silloin saanut valita niin sellaista rahasummaa ei olekkaan mitä hän tai minä emme olisi maksaneet jotta se olisi jäänyt tapahtumatta. Kuvottavaa että voit edes verrata raiskausta ja kymppitonnin menettämistä. Oikein oksettaa. Rahaa voi aina tienata lisää mutta raiskauksen arpia et saa korjattua ihan niin helposti, vai itketkö joka ilta itses uneen kun näet silmäsi sulkiessasi eilen ruokakauppaan menettäneesi setelit edessäsi? Jojoon pitäis vetää tollaset raiskaajienpuolustelijat, toivottavasti sut joskus joku toinen mies raiskaa niin katotaan paljonko lottovoitto sen jälkeen lohduttaa, viekö se kaiken kivun pois!

#21: Joni Talvinen -

Raiskatuksi tuleminen harmittaa? Eikä välttämättä mene loppuelämä kuralle? Ei voi syntyä massiivisia traumoja? Ei välttämättä kaikissa tapauksissa, mutta useimmiten kyllä! Raiskaus on aina väkivaltainen teko, ihan sama, onko siinä käytetty rankkaa fyysistä väkivaltaa (hakattu, kuristettu tms), vaan itse teko ilman mitään em. seikkojakin on jo itsessään väkivaltaa! Onko sinut muuten raiskattu, tai ketään sinulle läheistä ihmistä, jotta voisit varmasti vastata oikein omaan kysymykseesi? Koko tekstisi vähättelee raiskauksen uhreja, varsinkin heitä, jotka eivät ole traumatisoituakseen tarvinneet raiskauksen lisäksi myös sitä mainitsemaasi rankkaa fyysistä väkivaltaa.

Itse valitsisin kysymyksesi vaihtoehdoista mieluiten luultavimmin 2. vaihtoehdon; luulisi, että oman maan puollustaminen olisi kunnia. Seuraavaksi makselisin sitten vaikka sitä helvetin kymppitonnia. Siinä vaiheessa kun tiedät, mitä jälkiä voi jättää myös mainitsemasi ja vähättelemäsi "ei-väkivaltainen" raiskaus, ja tiedät, miten se voi pilata koko loppuelämäsi, niin siinä vaiheessa valitset viimeisimpänä vaihtoehdon numero 3.