IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Kommentoitu viesti

Truth is out there

#901 Totuus metsäojista

16.11.2011 18:33

Metsäojituksissahan koko mekanismi ei näy päälle, eikä sitä voi päätellä maalaisjärjellä. Pohjaveden pinta painuu ojituksen seurauksena alemmaksi. Loogista? Tämä johtaa siihen, että turpeen hapellisen pintakerroksen paksuus kasvaa ja turpeen hajoaminen kiihtyy. Tästä syntyy humusta, joka huuhtoutuu vesistöihin valumavesien mukana.

Turvemailla ei synny juurikaan vajovettä eli vesi ei imeydy maaperään. Näin ollen sateiden aikaan vesi huuhtoutuu turvemetsästä kuin koiran turkista - ojiin. Vilkaiskaapa peruskartalta, niin näitä ojia on Suomen metsissä vieri vieresä. Ojaeroosio syö uomaa ja lopulta vesi kiintoineineen joutuu järveen.

Vastaukset

Truth is... or is it in there

#902 Re: Totuus metsäojista

2011-11-16 21:17:19

#901: Truth is out there - Totuus metsäojista

Ja tilastot, tutkimukset ja siten faktat "väittämään" ovat seuraavat:  .....  .....  .....

Jaha, ei saata kuulua mitään.

Toisaalta teoria on kyllä mitä vahvin ja itse asiassa elämän kokemuksella todetuin, nimittäin toimiakseen juuri noin turvetuotannon kuivatus menetelmissä ja ojissa + mitään sanomattomilla pintavalutuskentillä!

Kyseisenlaisia "turvemetsiä" kyllä toki ojitetaan ( ja on jo paljon ojitettu) aluksi metsätaloudellisin perustein tiettyjen suosittajien toimesta. Kunnes todetaan muutamien vuosien päästä reservin tietyillä osilla aina vuorostaan oikein "porukalla", että ei tuo tuota puuta, mutta:

Tämäpä olisi hyvä paikka hyödyntää "tuottavaan, puhtaaseen, ympäristöystävälliseen" turvetuotantoon!

Ja jatkuvasti vedetään höplästä kansaa, vaikka kansa tietää.

Tänään muuten pressa pelissä eräs ehdokas perään kuulutti Suomi mahdollisuutena ja innovaationa puuta (kepu).

Toinen vielä hienommin puhdasta vettä (ps)!

Molemmat faktoja, mutta:

Ei kauan aikaa taaksepäin, kun nämä elementit vielä toimivat melko kohtuudella, teollisuuden varsinkin järkiinnyttyä, melko tiiviissä ja hyvässäkin symbioosissa. Toki kaupunkien takapihoilla oli ajoittain pahatkin (kuitenkin melko paikalliset) propleemansa, mutta kuitenkin. Toki niitäkään vaurioita vähättelemättä.

Reilut neljäkymmentä vuotta sitten kuitenkin turverahatekijät heräsivät tilaisuutensa tulleen: pilasivat molemmat innovaatiot kerta pyllistyksellä rynnistäessään rinnat rottingilla jaolle.  Niinp sittemmin puu meininkien kehitys tallattu turvetuotannon kustannuksella, vedet ihan vaan siinä sivussa.   KYLLÄ HARMITTAA !