Olen tutustunut VAMPO -Vammaispoliittisen ohjelman valmistelutyöhön ja asiastahan on mm. kuulemisseminaari Seinäjoella 22.2.10.
Alustavaan Työskentelyn strategiseen sisältöalueeseen kuuluu myös seuraavia laajoja kokonaisuuksia kuten; rakentaminen, liikenne, työ jne.
Tämän päivän arkea on se, että kunnissa ei ole EHO:a tehty, henkilökohtaisen avun hakemisprosessi tehtiin niin vaikeaksi ettei kukaan siehen byrokratiaan lähde, henkilökohtaisista koulunkäyntiavustajista ja vara-avustajista on huutava pula tai, että heitä ei palkata lapsille, integraatio / inkluusio on haavetta, omaishoitajat tekee vapaaehtoistyötään uupumuksen partaalla, tilapäishoito / tukiperhe systeemit ei toimi tai niitä ei ole ollenkaan sekä vammaispalvelu- ja kehitysvammalakeja ei noudateta ja tätä rataa.
..kun käymme VAMPOn Alustavaa työskentelyn strategista sisältöalueita läpi, niin sitä ihmettelen että millä tämän kaiken "rakentamiseen" piisaa ainesta, kun perusta / kivijalkakaan ei ole valmis / kunnossa??

#3: Sari Riskumäki - YK:n Vammaisten ihmisoikeussopimus

 Kuvaava tähän avunsaantiin liittyen; Sairastan reumaa ja minulla on erittäin paha nivelrikko, lonkat on jo vaihdettu, seuraavaksi polvet vuoden sisään, puhdistusleikkauksia jne.  Vasemman lonkan tekonivelleikkauksessa kävi niin, että vaikka lääkärini hyvin tiesi kuinka hauraat mun luut ovat niin reisiluunpää halkesi ja se jouduttiin kiinnittämään ketjulla ja parilla ruuvilla, kiinnitys onnistui täydellisesti ja lonkka toimii paremmin kuin uus, tuon kiinnityksen takia jouduin kuitenkin liikkumaan niin etten saanut varata leikattuun jalkaani pariin kuukauteen. Asun yksin eivätkä lapset asu niin lähellä, että pystyisivät päivittäin auttamaan mua.No, soitin kunnan kotipalveluun, asiasta oli jo puhuttu sosiaalisihteerin kanssa ennen leikkaukseen menoa ja sovittu, että apua tarvitessani soitan kotipalveluun, kohtelu puhelimessa oli todella tylyä. Minulle oli toimitettu suihkutuoli kaupungista ja kotipalvelun oli määrä toimittaa se mulle. Toimittihan ne, viikko sen jälkeen, kun olin kotiutunut, tuoli oli tullut heille jo ennen kuin tulin kotiin. Puhelimessa en saanut minkäänlaista vastausta siihen, miten ja koska saan apua, enhän pystynyt edes peseytymään itse, koska lonkkaa ei saanut taivuttaa kuin 90* ja ilman sitä tuolia koko pesu oli aivan utopiaa. Kysyin tuolin tuojilta, toisena oli muuten paikallisen kotipalvelun pomo, milloin heiltä ehtii tulemaan siivooja, miten kaupassa käynti järjestetään ja tietysti siitä peseytymisavusta. Mua katottiin kuin halpaa makkaraa niinkuin en ihminen ois ollutkaan, se pomo tokas, että vai pitäis sua vielä hyysätä täällä ja käydä siivoomassa ja pesemässä, ei me tollasia tehä.........minä, joka en yleensä jää sanattomaks vaan multa saa samalla mitalla takasin, jäin täysin sanattomaks, akat lähti ja se pomo huikkas mennessään että no soita nyt sitte jos sä tosiaan jossain sitä apuu muka tarviit......

 Arvaas muuten, soitinko????? En, enkä tule enää koskaan pyytämään kunnalta mitään apua, niin hankalaa tilannetta ei sairauteni kanssa tulekaan, että heitä tarvitsisin.