Olen usein miettinyt mitä jos päättäjä, tai joku muu taiteilijoiden asemaa arvosteleva ja arvioija, usein taiteilijoihin tai freelancereihin verrattuna kovapalkkainen, laitettaisiin vuodeksi samaan tilanteeseen? Miltä tuntuisi olla vuosi asemassa, jossa toimeentulo vaihtelee ja jatkuva epävarmuus vaanii selän takana arvottamisen ja keskinäisen kilpailun lisäksi? Vuoden hän voisi (ehkä) vielä kestää olotilaa, kun sen jälkeen olisi tiedossa vakaampi asema ja turva tulevasta. Sen sijaan itsensä, kättensä työllä ja taiteella elättävä, ei voi nojata mihinkään muuhun kuin taitoonsa ja uskoon siitä, että sillä mitä tekee, on pitkällä juoksulla merkitystä niin ihmisen kuin maailman hyvinvoinnille. Ehdotankin, että taiteilijoiden, taiteen ja oman työn varaan elämänsä rakentavien olisi noustava barrikaadille ja perustettava oma puolue. Kukaan ulkopuolinen, joka ei tiedä mistä itsensä työllistämisessä, pätkätöissä ja kaikessa muussa on kysymys, ei voi, halua eikä osaa auttaa.

#439: Iines -  

 Päättäjät pitäis itte pakottaa pariksi vuodeksi pakkomakoiluun ilman palkkaa...ja mahdollisuutta tehdä töitä