#821: Järjetöntä vesistön sotkemista vastaan - Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

Etelä-Pohjanmaan järvet ja lammet ovat aina olleet pääsääntöisesti tummavetisiä. Vaikka ei olisi turvetuotantoa lainkaan, niin lähes kaikki vedet olisivat tummia väriltään joka tapauksessa. Soita on joka puolella ja niistä valuva vesi on aina tummaa. Vaikka se vesi tulee ojimattomalta suolta. Joitain järviä, jotka on muodostuneet sellaiselle alueelle missä ympärillä on hiekka ja kangasmaastoa, on veden väri tietenkin kirkasta. Ei tämä asia ole mitään ydinfysiikkaa.

Niin ja täytyy muistaa kuitenkin se seikka, että soita on ojitettu metsänkasvua silmälläpitäen jo paljon ennemmin kuin soita ojitettiin turvetuotannolle. Metsäojitukset soiseen maastoon ovat satoja kertoja suuremmat verrattuna turpeennostoon ojituille alueille. Sieltä ne ylivoimaisesti suuremmat päästöt tulee maa- ja metsätaloudesta. Maaseudulla vaan on käynyt niin, että syytetään turvetuottajaa, yleensä Vapoa, kun jos syyttää sitä oikeasti suurinta saastuttajaa, niin se onkin se kaveri joka peiliin katsoessa näkyy......... Taitaapa olla oma lehmä ojassa kun itse omistaa niitä ojitettuja metsätiluksia tai peltomaita......

#823: Ähtärinjärven kesä- ja ranta-asukas - Re: Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella 

Se on totta että metsäojitukset on aikoinaan aiheuttaneet humusta vesistöön. Kuitenkin aikojen kuluessa metsäojat ovat sammaloituneet ja nykyään niiden kuljettama kiintoaine lienee aika vähäistä. Käsittääkseni metsäojituksia ei tehdä nykyään juurikaan vaan ojitukset ovat vanhoja. Tällöin ihan maalaisjärjellä vesistöjen pitäisi pikku hiljaa kirkastua humuksen painuessa pohjaan. Turvetuotannolla on taas tyypillisesti yhdellä tuotantoalueella luokkaa yli 100 hehtaaria aluetta, jossa ei ole mitään kasvallisuutta estämässä turpeen virtaamista. Lisäksi kun vesistönsuojelurakenteet poistavat ehkä puolet kiintoaineesta parhaimmassa tapauksessa kuivana kautena niin onhan se täysin selvää miksi vesistöt pysyvät edelleenkin mustina. Jos on kuiva kesä niin silloinkin tapahtuu vesistön kirkastumista kun turvetuotantoalueilta ei tule suuria humuspäätöjä. Silloin kun turvevesien puhdistusta erityisesti tarvittaisiin niin silloin rakenteet toimivat huonoiten ja niiden käytössä esiintyy piittaamattomuutta. Eräs keskustankin kansanedustaja kertoi että esim. vuonna 2007 kun oli sateista niin oli yleistä että padot avattiin, jotta tuotantoalueet saataisiin nopeammin kuivattua.