Suomessa kotimaiseen energiaan perustuvia voimalaitoksia on otettu käyttöön vuosittain useita. Energiaa tuottavat yhtiöt, olivat ne sitten pörssiyhtiöitä tai kuntien ja kaupunkien omistamia, haluavat nojautua entistä enemmän kotimaisuuteen. Tätä tukee osaltaan myös Suomen hallituksen tekemät pitkän aikavälin linjaukset, jonka tavoitteena on luoda Suomesta yhä omavaraisempi energian osalta. Hallituksen linjausta ohjaa ns. "omavaraisen energian tiekartta". Sen linjaukset ulottuu aina vuoteen 2050 saakka. Turve ja puu ovat tässä "kartassa" erittäin merkittävässä roolissa. Turpeen osuus tulee pysymään vähintään nykyisellä tasolla, ja puun osuus kasvaa nykykäytöstä huomattavasti.

Tein nopeasti luettelon viime vuosina Suomeen toteutetuista uusista voimalaitoksista jotka käyttävät polttoaineenaan turvetta ja / tai puuta. Siis korostan että tuossa listassa on vain uudet vuoden 2005 jälkeen rakennetut ja muutama listan loppuosassa jotka valmistuvat ensi vuonna. Mukana eivät siis ole ne voimalat, jotka on rakennettu Suomeen ennen vuotta 2005 ja ovat edelleen käytössä. Se luettelo olisikin todella pitkä. Samoin tuosta puuttuvat kaikki kymmenet ja kymmenet pienet kuntien, teollisuuslaitosten lämpölaitokset ja metsäteollisuuden pienet ja suuret voimalaitokset.

Tein tämän listauksen vain siksi, että lukijat näkevät kuinka kovaa panostus on ollut viime vuosien aikana kotimaisen kiinteän energian, turpeen ja puun,  hyödyntämiseksi ja samalla ulkomailta tuotavan energian määrän vähentämiseksi.

Listassa on ensin paikkakunta, voimayhtiö, rakentamisvuosi, energian raaka-aine ja viimeisenä kattilalaitoksen polttoaineteho/MW (megawatti).

Kokemäki Kokemäen Lämpö    2005 puu,           10 MW
Haapavesi Vapo Voima            2006 puu, turve  30 MW
Ilomantsi Vapo Voima              2006 puu, turve 25 MW
Kärkölä Koskisen                     2006 puu, 15 MW
Mikkeli Etelä-Savon Energia     2006 puu, turve 100 MW
Rauma Rauman Voima             2006 puu, turve 120 MW
Lapua Kiviristin Lämpö             2007 puu, turve 20 MW
Tornio Tornion Voima               2008 puu, turve 150 MW
Hämeenlinna Vattenfall            2009 puu, turve 60 MW
Kerava Keravan Energia          2009 puu, turve 80 MW
Pori Kaanaan Voima                 2009 puu, turve 210 MW
Tammisaari Ekenäs Energi       2009 puu, turve 25 MW
Kemijärvi Kemijärven Kaukol    2009 puu, turve 20 MW
Lappeenranta Kaukaan Voima 2010 puu, turve 430 MW
Jyväskylä Jyväskylän Voima      2010 puu, turve 470 MW
Keuruu Keuruun Lämpövoima   2010 puu, turve 25 MW
Nivala Nivalan Kaukolämpö       2010 puu, turve 20 MW
Kuopio Kuopion Energia            2011 puu, turve 150 MW
Hämeenkyrö Hämeenk. Voima  2012 puu, turve 80MW
Porvoo Porvoon Energia           2012 puu, turve 50 MW

Yhteensä 3 580 MW

#794: Hannu Heinonen -

Kiitos Heinonen tekemästäsi voimalaitoslistasta, josta lukijat saavat hyvän käsityksen kuinka laajaa on turpeen ja puun käyttö. Noita laitosten nimiä ja yhtiöitä aina yksittäin vilahtelee uutisissa, mutta harvoin on tuollaista luetteloa missään näkyvissä. Itselleni nuo ovat tuttuja "tapauksia". Panostus kotimaisiin energiamuotoihin on suurta, ja päättäjien linjaukset ja suuntaviivat energia-asioissa pitkälle tulevaisuuteen edesauttavat voimayhtiöitä päätöksiä tehtäessä tulevista voimalaitosratkaisuista ja niiden polttoainevalinnoista.

Myös naapurissamme Ruotsissa panostetaan kotimaisiin polttoaineisiin. Esimerkiksi Jällivaarassa on muutaman kuukauden ajan toiminut uusi turvetta ja puuta käyttävä voimalaitos. Kattilalaitoksen tilaajana oli Gällivare Energi AB.  Laitoksen höyrykattilan ja siihen liittyvän tekniikan ja teräsrakenteet on toimittanut suomalainen Metson ja Wärtsilän yhteisyritys, MW Power.

Kattila perustuu BFB- tekniikkaan (siis kerrosleijuteknikkaan), jonka vuoksi polttoaineesta saadaan liki 100 prosenttia hyödynnettyä.  Investointi oli suuruudeltaan noin 50 miljoonaa euroa ja se tuottaa 21 MW kaukolämpöä kuntalaisille ja 9 MW sähköä valtakunnan verkkoon. Vanha laitos jää edelleen toimintaan. Siinä käytetään polttoaineena ainoastaan turvetta. Turve hankitaan lähes kokonaan omien kuntarajojen sisältä. Tämä oli yhtenä suurena tekijänä valittaessa laitoksen polttoaine. Turve ja puu työllistävät oman paikkakunnan ihmisiä. Turve ja puu on lähienergiaa parhaimmillaan.

Mitään soraääniä ei ole ollut kiintoainepäästöjen suhteen kyseisellä paikkakunnalla. Päästöjä tarkkaillaan ja siellä on hyvin tiedostettu ja todettu turvetuotannosta tulevien päästöjen vähäisyys. Samoin kuin Suomessa, siellä panostus on lähitulevaisuudessa saada maa- ja metsätalouden tuottamat päästöt kuriin ja päästöjen vähentämistekniikka edes lähelle sitä hyvää tasoa mitä on turvetuotannossa jo käytössä ollut.