Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Kommentoitu viesti


Vieras

#27398 Re: Re: Re: Testaa syntisyysprosenttisi!

22.01.2014 14:46

Kognitiivisen uskontieteen tulokset näyttävät nyt muodostavan tieteellisen kumoajan indoktrinaatiohypoteesille, koska...             #27392: - Re: Re:



Vähäsen puuttusin sivusta tähän "lapsen syynnynnäinen jumal-usko" -kysymykseen.  Kongnitiivisen usk.tietteen tulokset ovat todella muuttaneet käsitystä lapsen luonnollisesta tilasta suhteessa uskontoon.  Päämääränä on löytää selityksiä ylikulttuurisesti ilmeneville ilmiöille.

Kognitiivisen uskontotieteen kehitys on ollut nopeaa viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan, ja se on lyhyessä ajassa saanut merkittävän aseman. Kognitiivinen uskontotiede osin tukee, mutta osin myös korjaa ja täsmentää niitä käsityksiä lapsen uskonnollisesta taipumuksesta, joita on puolustettu piagetilaisessa traditiossa. Lisääntyvä ja metodologisesti kontrolloidumpi tutkimus on joutunut korjaamaan ja hylkäämään monia piagetilaisen tutkimusperinteen puolustamia käsityksiä lapsen uskonnollisista taipumuksista ja näkemyksistä.


" Koska    usko Jumalaan on seurausta lasten luonnollisten kognitiivisten mekanismien tavanomaisesta kehityksestä normaaleissa olosuhteissa  e i k ä    ulkoapäin tuotetusta    i s k o s t a m i s e s t a . (Barrett 2011, 3.)


Kasvatus ja aika - 
lehti   artikkeli:   Uskonnollinen kognitio ja uskonnollinen kasvatus
Tapio Puolimatka (toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa.) 




Vastaukset


Vieras

#27399 Re: Re: Re: Re: Testaa syntisyysprosenttisi!

2014-01-22 14:53:10

#27398: - Re: Re: Re:



Nykyinen tutkimus on saanut tutkijayhteisön korjaamaan Jean Piagetin (1929) päätelmää,
jonka mukaan lapset näkevät    luonnon entiteettien kuten järvien ja vuorien olevan ihmis
ten luomusta.
Piaget päätyi näkemykseensä lasten haastattelujen pohjalta. Viimeaikaiset ja paremmin
kontrolloidut tutkimukset osoittavat, että esikoululaiset pitävät Jumalaa tai jumalia luonnon
järjestyksen alkusyynä (Gelman & Kremer 1991; Petrovitch 1997, 1999).