hallituksen hyväksymä 28.9.2013

Helluntailiikkeen Israel-teologisia näkemyksiä

Juutalaisella kansalla on erityinen merkitys koko ihmiskuntaa koskevassa Jumalan pelastussuunnitelmassa.

Israelin valinnan tarkoitus oli levittää tietoisuutta ainoasta oikeasta Jumalasta.

Juutalaiset kutsuttiin Jumalan palvelijaksi ja valkeudeksi kansoille.

armovalintaan.

Juutalaisuuden ytimeen kuuluu liiton käsite: Jumala kutsui kansan elämään liittosuhteessa itsensä

kanssa.

välittää juutalaisille elämisen ja jumalanpalveluksen periaatteet ja ohjeellisen normiston. Niiden

määrittelemältä pohjalta Jumalan omaisuuskansan tuli elää todeksi liittosopimusta.

Yhtäältä tätä liittosopimusta ylläpitää Jumalan ehdoton uskollisuus, toisaalta juutalaisilta edellytetään

kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan, mikä tuo heille siunauksen ja kunniapaikan kansojen

keskuudessa. Vastaavasti uskottomuus johtaa liiton rikkomiseen ja siunauksen menettämiseen.

Raamatun historialliset kirjat ja profeetat osoittavat, että Israel ei pysynyt tehdyssä liittosopimuksessa.

Sen epäusko ja tottelemattomuus kansakuntana ei kuitenkaan mitätöinyt

Jumalan valintaa, eikä poistanut Israelin kutsumusta.

Juutalaisten kautta maailma on saanut sekä Jumalan Sanan että Jumalan lähettämän Messiaan,

Kristuksen Jeesuksen. Myös kristinuskon juuret ovat juutalaisuudessa. Paavalin mukaan

pakanakansoista kääntyneet kristityt liittyvät uskon kautta Jumalan perheeseen ja heidät

”oksastetaan Israelin jaloon öljypuuhun”. Niin juutalaisille kuin ei-juutalaisillekin usko Jeesukseen

on välttämätön edellytys ”tosi Israeliin” eli Jumalan kansaan kuulumiselle. Uusi testamentti

lupaa, että myös ”muihin kansoihin kuuluvilla on sama oikeus perintöön kuin juutalaisillakin,

he ovat saman ruumiin jäseniä ja heitä koskee nyt sama lupaus, kun evankeliumi

on johtanut heidät Kristuksen Jeesuksen yhteyteen”.

muodostuu Messiaaseen uskovista ihmisistä, ensin juutalaisista ja sitten pakanoista.

tuomaa siunausta. Tämä tulee esille myös Uudessa testamentissa.

pysyi uskollisena kansalleen, jota armovalintaan perustuva jäännös edustaa.

perintömaaksi Kanaanin maan, jonka rajat hän myös itse määritteli.9 Asumiseen tässä

maassa liittyi kuuliaisuuden ehto: maa-alue säilyy Israelilla, mikäli annetut käskyt pidetään, ja

eskatologisissa tapahtumissa.

Perinteisesti on nähty, että maa-alue sijoittuu lopun ajan tapahtumiin ja toimii niiden tärkeänä

näyttämönä. Tämän tulkinnan mukaan Uusi testamentti viittaa useissa kohdin Vanhan testa mentin lupauksiin,

joilla on eskatologinen ja myös maa-alueisiin liittyvä merkitys kuten valtakunta

ja kansa. Osana tätä esimerkiksi viime vuosikymmenten aikana tapahtunut exodus

nähdään ainutlaatuisena todistuksena juutalaisen identiteetin säilymisestä ja samalla myös

osoituksena Jumalan uskollisuudesta omille lupauksilleen. Monet näkevät myös, että Jeesuksen

tulemuksessa Israel ottaa kansana vastaan Jeesuksen Messiaanaan. Tämän nähdään

olevan Aabrahamille ja profeetoille annettujen sekä maa-aluetta että hengellistä perintöä

koskevien lupausten täyttymys.

Toisen näkemyksen mukaan kansa- ja valtakunta-käsitteitä ei voida sitoa maa-alueeseen,

vaan ne koskevat maailmanlaajuista Jumalan kansaa. Tämä kansa koostuu evankeliumin

sanoman vastaanottaneista juutalaisista ja pakanoista.

Teologisista näkemyseroista huolimatta kristittyinä vastuullinen tehtävämme on pitää huolta

siitä, että emme yhdy vihamieliseen ja antisemitistiseen suhtautumiseen juutalaisia kohtaan.

Tarvittaessa nousemme yleistä yhteiskunnallista mielipidettä vastaan ja osoitamme tukemme

Israelille silloin, kun huomaamme antisemitismin nostavan päätään.

Samalla kun tunnustamme Israelin kansan erityisaseman ja roolin pelastushistoriassa, näemme

kristittyjen asenteissa ja käyttäytymisessä myös epäterveitä piirteitä suhteessa Israeliin.

Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin näkökohtiin:

– Israel on demokraattinen ja itsenäinen valtio. Kristittyjen tehtävä on ensisijaisesti edistää

kaikkien Israelissa asuvien hengellistä, sosiaalista ja aineellista hyvinvointia puuttumatta tarpeettomasti

maan poliittisiin asioihin.

– Kaikkien ihmisten tasavertainen kunnioitus kuuluu kristinuskon keskeisiin ydinarvoihin. Siksi

kristittyjen tulee tukea tasapuolisesti kaikkia avun tarpeessa olevia ihmisiä ja kansanryhmiä

asettamatta ketään erityisasemaan.

– Lähimmäisenrakkauden periaate merkitsee eettistä ja humanitaarista vastuuta sekä väkivallan

hylkäämistä. Epäeettisiä toimia ei tule hyväksyä ja oikeuttaa kansallisuuden perusteella

myöskään Israelin kohdalla. Väkivallan käyttö on kuitenkin aina erotettava oikeutetusta

maan ja kansan turvallisuuden puolustamisesta.

– Juutalaisella kansalla on oma rikas kulttuurinen ja uskonnollinen perinteensä. Eijuutalaisten

uskovien keskuudessa juutalaisen kulttuurin, rituaalien ja traditioiden omaksuminen

ja ihannoiminen voivat kuitenkin saada piirteitä, jotka ovat evankeliumin hengen ja Uuden

testamentin opetuksen vastaisia.

– Raamatun ilmoituksen valossa tehtävämme kristittyinä on siunata juutalaista kansaa ja rukoilla

Israelin puolesta, jotta Jumalan suunnitelma sen kohdalla voisi täydellisesti toteutua.

niiden rikkominen johtaa pakkosiirtolaisuuteen. Katumus ja kääntyminen antoi kansalle kuitenkin

mahdollisuuden palata jälleen luvattuun maahan.

1 Jes. 49:6; 2:2–4; 42:1; Miika 4:1–4

2 

3 

4 

5 

6 

7 

8 

9 

10