#2125: RENTUT TÖIHIN - Re:

Kuinka on mahdollista, että ilmeisen kirjoitustaitoinen ihminen ei osaa laskea? Suomen eri väestöryhmien työllisyysprosentit ovat kyllä ihan julkisia, jos osaa etsiä. Sieltä kun otat ja katsot, niin huomaat: maahanmuuttajien työllisyysaste on todella surkea verrattuna keskiverto suomalaiseen. Toki maahamuuttajia on kaikenlaisia ryhmiä joissa työllisyysaste heittelee. Esim. somaleilla se lähentelee 90%, se on siis monta kertaa enemmän kuin suomalaisen. Juovatko hekin "kaljaa lähipubissa" ja/tai löhöilevät sohvillaan? Miten "mamu-työtön" eroaa ns. tav. suomalaistyöttömästä? Onko hänkin "renttu"? Vai koskeeko tämäkin vain suomalaisia työttömiä? Mitä ovat Helsingissä asematunnelin valloittaneet ilmeisen jouteliaat ulkomaalaisporukat, eri narkoottisista aineista kiiluvine silmineen? Renttuja? Pummeja?  Älä jaksa aloittaa mitään perussuomalaisista huutelua, sillä en ole heitä koskaan äänestänyt. Rasistia minusta et saa tekemälläkään, oma avovaimonikin on 50%:sti ihan jotain muuta kuin suomalainen. Ei kait nyt kukaan "kunnon rasisti" sellaista voisi...Tunnen pari mamua jotenkuten ja mielenkiintoista on se, etteivät he itsekään jaksa enää nykyisenlaista toimimatonta systeemiä. Olen puhtaasti realisti. Missään ei koskaan ole eri kulttuurit suuressa mittakaavassa sovussa eläneet, ei koskaan ihmiskunnan historiassa. Ensin tulee lieveilmiöitä jotka kasvavat ja kasvavat, sitten alkaa slummiutuminen (Ranska, Ruotsi. Britannia jne.), ja kun jotain tiettyä ryhmää on tarpeeksi, he alkavat vaatia muita sopeutumaan HEIDÄN kulttuuriinsa. Tästä on jo Euroopasta esimerkkejä. On valtavan surullista ja samalla raivostuttavaa, että nyt jo Ruotsiinkiin levinnyt joukkoraiskausepidemia ei hetkauta maailmanhalaajia. Yllättäen kaikkien maailmanparantajien nykyraamattu, Hesari, uutisoi aiheesta parisen viikkoa sitten. Juttu oli tietenkin kirjoitettu niin, että syntyi lukijalle kuva kantaväestöstä, joka moisia julmuuksia harrastaa. Varmuuden vuoksi suvaitsevaisto marssitti seuraavana päivänä lehtien palstoille ja TV:hen joukon erilaisia "asiantuntijoita", jotka sitten kilpaa vakuuttelivat "ilmiön" olevan "jo tuttu aikaisemmilta vuosikymmeniltä" ja että "valtaosan raiskauksista tekee kantaväestö". Jälleen kerran tehtiin kantaväestöstä syntipukki. Australialaisilla oli sentään munaa tehdä aiheesta tv-dokumentti. Olen sen nähnyt ja eipä rikoksiin syyllistyneiden syntyperä (ja uskonto) hämmästyttänyt. Euroopassa ja Pohjoismaissa asia mieluummin vaietaan kuoliaaksi. Mitä tulevilla uhreilla on väliä, kunhan ei oma ideologiaan perustava illuusio vaan kärsi.

#2181: Surullista, mutta totta... - Re: Re:

Tätä satuilua jaksat sopivin välein toitottaa. En ole mikään mutta kuitenkin

#2181: Surullista, mutta totta... - Re: Re:

Lukaseppa alla oleva artikkeli huolella.

Tutkimus: Maahanmuutolla pieni positiivinen vaikutus talouteen

Päättäjien pelot ovat turhia: Maahanmuutosta koituu enemmän verotuloja kuin sosiaaliturvamenoja, selviää OECD:n tuoreesta tutkimuksesta. Kouluttamatonkin maahanmuuttaja tuottaa enemmän kuin kouluttamaton valtaväestön tallaaja.

Mielipidemittausten mukaan noin puolet eurooppalaisista ja kanadalaisista uskoo, että maahanmuuttajat maksavat uudelle kotimaalleen vähemmän veroja kuin mitä kuluttavat sosiaali- ja terveyspalveluina. Yhdysvalloissa vielä suurempi osa uskoo niin.

Käsitys on väärä, todetaan tuoreessa OECD:n tutkimuksessa "International Migration Outlook 2013".

Tutkijat epäilevät, että käsitys juontuu ajalta, jolloin maahanmuuttajat olivat heikosti koulutettua väkeä, joiden oli hankalaa päästä työmarkkinoille.

Nyt on toisin, ja OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuton vaikutus valtioiden talouksiin OECD-maissa on hyvin lähellä nollaa. Miinukselle se painuu vain kriisimaissa ja niissä maissa, joissa maahanmuuttajaväestö on ikääntynyttä, jolloin eläkkeet nostavat taakkaa – samoin kuin valtaväestön kohdalla.

Kahden viime vuosikymmenen politiikka suosia koulutettuja maahanmuuttajia on suurin syy, miksi maahanmuuton "taakka" kääntyy keskimäärin positiiviseksi. Se ei kuitenkaan yleensä ylitä 0,5 prosenttia kansantuotteesta.

Suhde veronmaksun ja yhteiskunnan palvelujen käytön välillä on maahanmuuttajilla kuitenkin heikompi kuin valtaväestöllä. Tutkijoiden mukaan se johtuu etupäässä siitä, että maahanmuuttajat työllistyvät keskimäärin matalapalkkaisille aloille, joilla verojakin maksetaan vähemmän.

Myös kouluttamaton väki hyödyttää

Tutkijat huomauttavat, että vaikka eniten veronmaksuhyötyä isäntämaalle koituu korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista, on kouluttamattomista maahanmuuttajista tilastollisesti enemmän apua kuin kouluttamattomista valtaväestön edustajista.

Siis suomeksi: kouluttamattomat kotimaiset duunarit ovat kansantaloudelle raskaampi taakka kuin yhtälailla kouluttamattomat maahanmuuttajat.

Suurin osa OECD-maista kuitenkin rajoittaa vähemmän koulutetun väen maahantuloa pelätessään taakkaa kansantaloudelle. Tutkijoiden mukaan pelot tästä ovat pitkälti perusteettomia, sillä nykyään tämänkin väestönosan koulutustaso on aiempaa parempi, ja on syytä odottaa, että he ovat tuottavampaa väkeä kuin kotimaan heikosti koulutetut.

Suomessa maahanmuuttajien työllisyys lähenee hiljalleen kantaväestön lukuja. Suomeen tulee vähemmän maahanmuuttajia kuin muihin OECD-maihin. Kuva: OECD.

Vähemmän syrjintää, enemmän työtä

OECD:n tutkimus suosittaa, että erityisesti Euroopassa maahanmuuttajien työllisyysaste tulisi nostaa samaan kantaväestön kanssa. Huomiota tulisi tutkimuksen mukaan kiinnittää syrjintään, joka vaikuttaa yhteiskunnan ilmapiiriin ja kannusteisiin panostaa lasten koulunkäyntiin.

Erityisesti tulisi puuttua syrjintään työhönotossa: ei ole tavatonta, että maahanmuuttajat joutuvat lähettämään kantaväestöön nähden kaksinkertaisen määrän hakemuksia ja ansioluetteloita päästäkseen työhaastatteluun. Lainsäädännön lisäksi tutkijat kannustavat käyttämään hyviksi havaittuja toimenpiteitä, kuten positiivista erityiskohtelua, kiintiöitä ja nimettömiä ansioluetteloita.

"Niillä voi todistetusti olla positiivisia vaikutuksia syrjinnän vastaisessa työssä, jos ne suunnitellaan huolella", tutkijat toteavat.

"Suurin osa maahanmuuttajista ei tule länsimaihin hyötymään sosiaaliturvasta. He tulevat etsimään töitä, jotta heillä ja heidän perheillään olisi paremmat oltavat. Työmarkkinat ovat siihen parempi väylä kuin työttömyysavustukset."
■OECD: International Migration Outlook 2013

Asiasanat