Mikä ihmeen vaikeus on asepalveluksessa! Hyvänen aika sentään... Palvellessani suomen raskaassa oli siellä jehovantodistajia, mutta eivät kantaneet asetta, tekivät kaikki ryynäykset kuin muutkin, eivätkä valittaneet...Itse palvelin erikoiskoulutuksen, ja sain todella hyviä kavereita sieltä, joiden kanssa pidetään yhteyttä 26-vuoden takaa, vaikka elämät ja kuviot on muuttuneet monta kertaa. Sorry, mutta minusta tuntuu, että noista kieltäytyjistä suurin osa on sellaisia, että ne ei todellisuudessa jaksa (fyysisesti) mennä, tai eivät pysty kuntonsa takia sitä suorittamaan, mutta sekin tulisi ilmi "syynissä". Minullakin oli rapakunto kun menin, mutta oli kiva saada 2 "kuntsarii" kun juoksin yli 3200m viimeisessä guupperissa. Millä tätä maata muuten puollustaa, jos ei meidän miehistä oo mihinkään? Mitä sinä aseistakieltäytyjä teet, jos vihulainen tulee sinun ovesta sisään ja meinaa ampua lapsesi tai tyttöystäväsi yms. elinkumppanisi ( jos et ole kerennyt karata isänmaastasi) ja sinulla on mahdollisuus ampua tuo karmea vihulainen? Sanot tietysti,( vinkuintian kielellä) että ollaan kavereita ja heitetään aseet jorpakkoon. Voi kamalaa mitä sotkua siitä tulisi.... En perustele tätä omista kokemuksista, vaan omien paappojen ja isovanhempien sankariteoista, että voimme asua nykyisessä itsenäisessä hyvinvointi valtiossa. Voitteko kieltää sitä?

#26: Kari Pekkonen - Näin.

Suomi ei ole voittanut yhtään sotaa... ja nykyaikana jos tulisi sota niin "vihulaiset" painaisivat vain paria nappia ja pommit tippuisivat suomeen jne.... kun te juoksette metsissä museoaikaisilla kivääreillänne