Toisin kuin monet luulevat, maahanmuuttajat tuovat Suomen julkiselle sektorille enemmän rahaa kuin siltä vievät. Maahanmuuttajat siis tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina."



MITEN MAAHANMUUTTAJAT VOIVAT HEIKENTÄÄ JULKISTA TALOUTTA, KUN HE TUOVAT SINNE RAHAA ENEMMÄN KUIN SAAVAT?

SUOMI ON HIEMAN KESKITASON ALAPUOLELLA TILASTOSSA, KOSKA MEILLÄ ON VIELÄ VÄHÄN MAAHANMUUTTAJIA. SUORA LAINAUS "Suomi on Euroopan maiden vertailussa hieman Ruotsin perässä. Molemmat maat ovat hieman keskiarvon alapuolella. OECD-maissa julkinen sektori sai maahanmuutosta keskimäärin 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavan summan."

HUOM. TULEVAISUUDESSA HYÖTY VAIN KASVAA.

SUORA LAINAUS RAPORTISTA "Maahanmuuttajien positiivinen vaikutus kasvaa tulevaisuudessa, sillä heidän lapsensa opiskelevat lukioissa ja yliopistoissa. Varsinkin tytöt kouluttautuvat."



OECD:N RAPORTTI ON LUOTETTAVA TIETOLÄHDE, VAIKKA MUUTA VÄITÄT "Sanonko minne voit työntää sen OECD:n raporttisi," kirjoitat.



Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta

Tuoreen OECD:n raportin mukaan julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussan puolelle

Julkaistu 18.6. 5:42

Tapio Mainio HS
Ville Vaarne HS



Maahanmuuttajista koituvat menot ovat tuloja pienemmät, sillä kantaväestöön verrattuna ryhmä on parhaassa työiässä.

Toisin kuin monet luulevat, maahanmuuttajat tuovat Suomen julkiselle sektorille enemmän rahaa kuin siltä vievät.

Kun maahanmuuttajista valtiolle kertyvät tulot, kuten verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, ynnätään yhteen, Suomi jää lievästi plussan puolelle. Maahanmuuttajat siis tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina.

Johtopäätös on peräisin tuoreesta teollisuusmaiden järjestön OECD:n raportista, jossa tarkasteltiin vuoden 2011 tilannetta. Maahanmuuttajilta saadut tulot ja heistä koituneet menot suhteutettiin kunkin maan bruttokansantuotteeseen.

Suomen julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussalle summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä pitää OECD:n tulosta odotettuna.

"Maahanmuuttajat ovat nuoria kantaväestöön verrattuna, joten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet ovat muita pienemmät. Lisäksi työmarkkinoilla alkaa olla aika paljon maahanmuuttajia", Stenman sanoo.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Sarvimäki on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa valtion isoimmat kulut tulevat vauvoista ja vanhuksista. Maahanmuuttajat tulevat maahan parhaassa työiässä. OECD:n raportin mukaan maahanmuuttajilta saadaan kohtuullisesti verotuloja, vaikka maahanmuuttajien työttömyys onkin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.

Suomi on Euroopan maiden vertailussa hieman Ruotsin perässä. Molemmat maat ovat hieman keskiarvon alapuolella. OECD-maissa julkinen sektori sai maahanmuutosta keskimäärin 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavan summan.

"Suomi hyötyisi maahanmuuttajista vieläkin enemmän, jos se hyödyntäisi paremmin maahanmuuttajien osaamisen", sanoo sosiaalisihteeri Hagi Mohamed Suomen somaliyhdistyksestä.

Yli 30 vuotta Suomessa asunut somalinainen valmistui filosofian maisteriksi viisi vuotta sitten. Hän ihmettelee, miksi Suomi ei ole hyödyntänyt kaikkia afrikkalaisista yliopistoista valmistuneita maahanmuuttajia.

"Nigeriasta ja Kongosta saapuneet insinöörit, lääkärit ja tuomarit ovat Suomessa taksikuskeina ja siivoojina. Sen sijaan täysin nollasta aloittaneet aasialaiset ovat töissä tai toimivat yrittäjinä", Mohamed sanoo.

"Maahanmuuttajien positiivinen vaikutus kasvaa tulevaisuudessa, sillä heidän lapsensa opiskelevat lukioissa ja yliopistoissa. Varsinkin tytöt kouluttautuvat."