Sosiaalitoimi saattaa tehdä huostaanottoja pelkkien huhujen perusteella. Sosiaalitoimen maksamat lääkärit, psykologit yms. voivat antaa lausuntoja tuntematta tapausta.
Vanhempien on todistettava olevansa syyttömiä sosiaalitoimen syytöksiä vastaan Sosiaalitoimen ei täydy todistaa mitenkään vanhempien pätemättömyyttä. Heidän sanaansa luotetaan, toisin kuin vanhempien.
Keminmaa ei varmasti ole ainoa kunta/kaupunki (?) missä näin toimitaan.
Lapsi voidaan ottaa huostaan ilman että mietitään sen vaikutusta lapsen psyykkeelle, mutta huostan purku ei välttämättä enään onnistukkaan koska lapsi on saattanut jo kiintyä sijais-vanhempiin ja silloin lapsen psyykettä ajatellaan!

#10: heidi tuominen - sehän tässä onkin.

kyllä oikeassa olet, näitä tapahtuu varmasti kaikkialla, mutta itse voin kertoa että vantaalla ainakin. Kansanedustajakin kirjoitti jokin aika sitten kuinka vantaalla on lisääntynyt huolestuttavasti turhat huostaanotot ja kuinka lapset ei palaudu vanhemmille riittävän nopeasti vaikka voisi. täällä on paljon tilanteita joissa lapsella on hyvä koti mutta vanhemma itsellä on kriisi jonka seurauksena hän ei ole muka kyvykäs hoitamaan lasta ja huostaanotto olisi paras vaihtoehto vaikka ei todella oikeasti ole. Lasta ei pidä erottaa vanhemmasta ikinä ellei se todella ole vaaraksi lapselle, siitä on aina vakavia seurauksia lapselle ja monesti näissä tilanteissa muunlainen apu vanhemmalle olisi paras ratkaisu. Ja täällä on myös paljon niitä joissa lapsella oikeasti on huonot olot kotona mutta kukaan ei tee mitään. Jotenkin aivan järjenvastaista kuinka näinkin vakavat asiat menee niin pahasti metsään. Asioita hoitavien ihmisten pitäisi tehdä tuota työtä sydämmestä ja sen pitäisi olla kutsumus ammatti jotta asiat hoituisi oikein. Itse olen paljon asiaan perehtynyt ja saanut selville että tällä ammatilla on paljon ammattitaidottomia ja välinpitämättömiä työntekijöitä joista uskon paljolti tämän hetkisen tilanteen johtuvan, mutta varmasti on kunnissakin vikaa. Ja sieltähän se vastuun pitäisi johtua. Ja nykyään liian harva kanssa ihminen puuttuu asioihin vaikka näkisi että naapurin perhe oikeasti apua tarvitsee. Ja sitten taas on näitä jotka jostain syystä tietämättä oikeasti tilannetta jostain pienestä asiasta ilmoituksia tekee, tai kostoksi tai katkeruuttaa. näitäkin on tullut vastaan joissa vanhemmille suuttunut läheinen ilmoittaa. eikä asioita tutkita kunnolla kaikissa tapauksissa. tiedän yhdenkin tapauksen(sitä hoitaneena)jossa lapset haettiin kotoa vanhempien riidan takia vaikka lapsilla ei ollut lainkaan hätää, keskellä yötä, lapset revittiin sängystä jossa olivat nukkumassa. Totta oli että vanhemmilla oli kova ääninen riita(mikä oli ainut kertainen tapaus perheessä)ja naapuri soitti poliisille, jonka seurauksena poliisit kävi kotona ja vaikka lapsilla poliisi ei nähnyt olevan hätää(lapset olivat nukkuneet) oli hän tehnyt ilmoituksen(kuten oikein olikin) mutta lastensuojelun toimi tässä tilanteessa ei ollut oikein, koska poliisi ei ollut ilmoittanut lapsilla olevan hätää ja tilanne oli rauhoitettu. Tilanteeseen olisi riittänyt seuraavana päivänä käynti ja jonkin ajan seuranta. Mutta siinä toimittiin aika radikaalisti kun alettiin hakea huostaanottoa, yhden kerran takia. Onneksi vanhemmat valitti ja asia meni hallinto-oikeuteen. mutta koko prosessi kesti yli puoli vuotta ja lapset oli sen aikaa väliaikaisesti sijoitettuna ja kyseessä oli pienet lapset. Ja kaikki johtui sos.toimesta joka ei halunnut ottaa vastuuta ja vetää huostaanotto hakemusta pois vaikka olisi voinut. Hallinto-oikeus ei taas pitänyt mitään kiirettä asian käsittelyssä. Vaikka eihän kyseessä ollut kuin pienten lasten elämä. itse olen vaihtamassa ammattia koska en koe voivani nykyisessä asemassa vaikuttaa tarpeeksi. tuokin oli tapaus johon olisin halunnut puuttua, koska vaikka perheen tilanne käytiin perinpohjaisesti läpi ei siitä löytynyt mitään muuta huolestuttavaa ja huostaanotto ei millään lailla ollut tarpeen.

Haluan itse pystyväni muuttamaan edes hiukan tätä tilannetta Suomessa omalla toiminnalla. Haluan että lapset ja perheet saavat oikeudenmukaista ja auttavaa kohtelua.