#21606: -

Vaikka homouden synty on vielä osittain hämärän peitossa, näyttö sen syntymisestä ulkoisten vaikutuksien tuloksena on nykytieteessä likimain nolla. Käytännössä kaikki sitä tukevat tutkimukset ovat joko vanhentuneita tai uskonnollisten tutkimuslaitosten tekemiä, joiden tieteellinen riippumattomuus on jo lähtökohtaisesti kyseenalainen.

Perustat kuitenkin johtopäätöksesi alun näennäisen monipuolisen näkökulman jälkeen puhtaasti sille, että kasvatus voisi jotenkin vaikuttaa homoseksuaalisuuden syntyyn. Perusteesi on tässä suhteessa väärä ja johtaa epäinhimilliseen ihmiskokeeseen, jota voitaisiin verrata siihen, että vaikkapa pojat pakotettaisiin elämään tyttöjen elämää. Puheet yhteiskunnallisen standardin kieltämisestä, siis lähtökohtaisesta oikeudesta elää omien perusominaisuuksien mukaista elämää, ovat puistattavia kamaluudessaan.

p.s.

On ihan toinen asia, että on viitteitä siitä, että esimerkiksi psykopatia tai pedofilia voivat puhjeta varhaisen iän haavoittuvan vaiheen traumaattisista kokemuksista. Niidenkin tapauksessa on kuitenkin tyypillistä, että aivojen kehittymisen "juna" kulkee vain yhteen suuntaan, toisin sanoen niistä ei voi opettaa pois muuten kuin käyttäytymisen, ei taipumuksen suhteen. Päin vastoin kuin homouden kohdalla, näissä tapauksissa tällainen opetus tai muu kontrolli on kuitenkin hyvä asia, koska kyseisillä taipumuksilla vahingoitetaan kanssaihmisiä.

#21610: - Re:

Jep jep. Vain homojen tekemät "tutkimukset" ovat lähtökohtaisesti oikeita. Se todellakin puistattaa kamaluudessan.

#21610: - Re:

"Perustat kuitenkin johtopäätöksesi alun näennäisen monipuolisen näkökulman jälkeen puhtaasti sille, että kasvatus voisi jotenkin vaikuttaa homoseksuaalisuuden syntyyn. Perusteesi on tässä suhteessa väärä ja johtaa epäinhimilliseen ihmiskokeeseen, jota voitaisiin verrata siihen, että vaikkapa pojat pakotettaisiin elämään tyttöjen elämää. Puheet yhteiskunnallisen standardin kieltämisestä, siis lähtökohtaisesta oikeudesta elää omien perusominaisuuksien mukaista elämää, ovat puistattavia kamaluudessaan.

On ihan toinen asia, että on viitteitä siitä, että esimerkiksi psykopatia tai pedofilia voivat puhjeta varhaisen iän haavoittuvan vaiheen traumaattisista kokemuksista. Niidenkin tapauksessa on kuitenkin tyypillistä, että aivojen kehittymisen "juna" kulkee vain yhteen suuntaan, toisin sanoen niistä ei voi opettaa pois muuten kuin käyttäytymisen, ei taipumuksen suhteen. Päin vastoin kuin homouden kohdalla, näissä tapauksissa tällainen opetus tai muu kontrolli on kuitenkin hyvä asia, koska kyseisillä taipumuksilla vahingoitetaan kanssaihmisiä."

Parhaita asiantuntijoita homoudessa olisivat homot itse, mutta luulen, että heille on henkilökohtaisesti tärkeämpää motivoida omaa tilaansa kuin selvittää sen syitä. Luulen, että tämä pätee pitkälti myös viralliseen tutkimukseen.

Jos kasvatuksella tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä se on, eli käytännössä kaikki, mitä lapsi kasvunsa aikana kokee ja sisäistää, niin kasvatuksella on merkittävä osuus sukupuoli-identiteetin ja kiintymyksen muodostumisessa. Ihmiskoe, josta puhut, on käytännössä käynnissä jokapäiväisessä elämässämme, kun jatkuvasti kasvaa lapsia rikkinäisissä (eli puutteellisissa) oloissa, ilman riittävää henkistä tai fyysistä turvaa, rakkautta, läheisyyttä ja hyväksyntää. Ja myös ilman hyviä, läsnäolevia aikuisuuden malleja. Ihmislaji (ainakin länsimaissa) on uhrannut jälkikasvunsa hyvinvoinnin talouden hyvinvoinnin eteen. Se näkyy paitsi juurettomuutena myös henkisenä pahoinvointina ja identtiteettikriiseinä, joista näen homouden ja sukupuolisen epävarmuuden selvästi olevan sellaisia.

Se on puistattavaa kamaluudessaan.

Psykopatia, kuten muutkin luonnehäiriöt, ovat mielen kriisitiloja ja yksilön tapa selviytyä niistä. Pedofilia on sitä tavallaan myös - ainakin ihmisen sukupuolisuuteen liittyvässä osiossa (kuten muutkin seksuaaliset poikkeamat biologisesta oletustoiminnasta osaltaan) - kesken jäänyt kehityskulku, jossa fyysisesti aikuinen ei kestä kohdata toista fyysistä aikuista seksuaalisessa läheisyydessä, vaan tarvitsee kohteekseen henkisesti vielä häntäkin heikomman yksilön.

Homo puolestaan ei jostakin syystä kykene kohtaamaan vastakkaista sukupuolta. Tämä syy olisi hyvä selvittää, sillä se kertoo paljon homouden synnystä homolle itselleen. On liian helppo ratkaisu vain todeta, että "tämmöinen olen, olen syntynyt tämmöiseksi". Haastan siis homojakin syventymään omaan kehityshistoriaansa rehellisesti.