#2: Päivi -

HSL:n VASTAUS:

Hei,
Kiitos palautteestanne.

Junien liikennepaikkojen matkustajamääriä seurataan jatkuvasti mm. junissa olevien laskentalaitteiden avulla.
Mankin ja Luoman asemien käyttäjämäärät ovat nykyisin erittäin pienet (selvästi alle 100 matkustajaa/asema päivässä). Vertailun vuoksi esim. Masalan asemaa käyttää noin 700 matkustajaa päivässä.
Vastaavasti U- ja L-junien pysähtyminen Mankissa ja Luomassa hidastaa kahdella minuutilla arkisin noin 1200, lauantaisin noin 600 ja sunnuntaisin noin 500 matkustajan matkantekoa, mistä aiheutuu noin 210 000 euron vuotuinen aikahaitta matkustajille. Lisäksi tasoristeysjärjestelyt aiheuttavat 80 km/h nopeusrajoituksen myös niille junille, jotka eivät pysähdy asemalla. Todellinen aikahaitta on siten yllä mainittua arviota suurempi.
Asemien saneeraamiselle ei ole näköpiirissä tarvittavaa kysyntäpohjaa. Asemien säilyttäminen edellyttäisi alueen maankäytön voimakasta kehittämistä. Mankin uusi maankäyttö tukeutuu vahvasti Kauklahden asemaan, jonka rooli tulee vahvistumaan. Asemien säilyttäminen vaatisi myös huomattavia investointeja asema-alueisiin ja kulkuyhteyksiin. Mankin kehittäminen on haasteellista nykyisellä paikallaan, sillä asema sijaitsee pehmeiköllä eikä laitureita ole nykyisen ratageometrian asettamien rajoitusten vuoksi mahdollista pidentää.
Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys on laadittu yhteistyössä myös Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kanssa.  Junaseisakkeiden lakkauttaminen korvataan bussiliikenteen järjestelyillä Kauklahden ja Masalan välillä sekä Kauklahdesta Lasilaaksoon.

Terveisin,
Markus Elfström, Joukkoliikennesuunnittelija, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

#5: Lasilaaksolainen - Re:

Että ihan 2 minuuttia menee aikaa Mankissa pysähtymisen vuoksi. Kuinkahan monta minuuttia myöhästymisiä tulee VR:n junien jatkuvien myöhästelyjen takia? aivan järjetöntä liikennepolitiikkaa. Nyt voisi liikenneministeri sanoa painavan sanansa.

Ei Mankissa enää edes ajeta autolla raiteiden yli, joten se olisi tekosyy. Matkustajamäärät ovat kasvaneet ja kasvavat koko ajan, alueelle on rakennettu ja rakennetaan lisää kerrostaloja. Tämä on espoolaista yksityisautoilua paapovaa liikennesuunnittelua.

#5: Lasilaaksolainen - Re:

Aikas hölmöläisten touhua,jos todella päivittäin käyttävänä mankin seisake lopetetaan ja mitä haittaa on 2min aikatalun erolla pitkässä juoksussa,sillä harvoin U-juna on muutenkaan minuutilleen aikataulussa vaan se ei minua haittaa olkoon 11 yli tahi 15 yli talvet onkin sitten aivan eri juttu.

#5: Lasilaaksolainen - Re:

#5: Lasilaaksolainen - Re:

Det är inte stationerna i Bobäck och Mankby  som begränsar fjärrtrafikens hastighet utan spårens underlag av lera. Jag tycker att man bör använda sakliga argument och inte upphittade. även om man talar för sin sjuka mor. Övriga källor uppger att antalet resenärer är 145, vem skall man tro på?

Joukkoliikennesuunnittelijan minuuttilaskelmat ovat mielenkiintoisia. Niistä puuttui kokonaan lasilaaksolaisten ja luomalaisten työmatkalaisten menetetyt minuutit heidän joutuessaan kävelemään/autoilemaan uusille pysäkeille. Jos Mankista joutuu 150 ihmistä kävelemään Kauklahteen a' 20 minuuttia (päivässä 40 min), tekee se päivässä 6000 minuuttia, viikossa 30 000 minuuttia, kuukaudessa 20 pv x 6000 min eli 120 000 minuuttia ja vuodessa lomakuukausi huomioon ottaen 11 kk x 120 000 minuuttia. Tästä tulee 1 miljoonaa 320 000 minuuttia + luomalaiset päälle. Euroina?

Ovatko kirkkonummelaiset kovinkin kiivaasti vaatineet 2 minuutin matkan lyhentämistä? Tuskin. Ovat varmasti tyytyväisiä jos junat pysyisivät edes 5 minuutin myöhästymismarginaalissa.

Tämä ei ole viisasta eikä kaukonäköistä joukkoliikennepolitiikkaa.

#5: Lasilaaksolainen - Re:  

 Samanlaisia veronmaksajia Mankissa asuu kuin muuallakin Espoota, eikä päättäjillä ole oikeutta heikentää entisestään aleella asuvien AINOAA kulkuyhteyttä Kirkkonummelle. KULLASTA JA GRANIITISTAKO se uusi pysäkki pitää laskelmissa rakentaa- saahan kaikki näyttämään nurinkuriselta kun oikein lasketaan euroissa satojen tuhansien ajalliset tappiot .Otetaan myös huomioon alueen asukkaiden nousevat kulut. Kuka ne korvaa? Lakkauttamisessa on samanverran järjen hiventä kuin esimerkiksi Tilkan kaavoituksessa, jossa paloautot eivät mahdu edes kääntymään. Eikös joukkoliikennettä pitäisi kehittää, eikä tänne Mankkiin nopeampaa yhteyttä ole kuin juna

#5: Lasilaaksolainen - Re:

Hej Markus Elfström,

Nya höghus byggs i Glasdalen och dessa orienterar sig inte alls mot Köklax station utan är på 200 meters avstånd från Mankby hållplats.

Enligt uppgift är er statistik från 2011. Vore det inte mer logiskt att utgå från dagens siffror eller en prognos för 2015?

Visst stämmer det att tågen saktar ner till 80 km i timmen. Men det lär bero på att järnvögen mellan Mankby och Bobäck går över gammal havsbotten. Så stärk grunden så kan ni höja på hastigheten till minst 120 km i timmen. Vidare måste en tunnel byggas i Mankby, men den behövs oberoende av om där finns en hållplats eller ej - annars finns det bara en väg ut ur Glasdalen.

Öka gärna på antalet turer till 4 i timmen (2 U-tåg och 2 S-tåg) med nya energisparande tåg som tillåter hastighter upp till 160 km i timmen. Då vinner alla på ändringen!

Ulf Sjögren

uffe.sjogren@gmail.com

#5: Lasilaaksolainen - Re:

Mankin seisakkeen lakkauttaminen olisi väärä päätös. Kuten täällä on jo todettu, ollaan lähialueiden asukasmäärää koko ajan kasvattamassa, mikä onkin radanvarrella järkevää. On syytä kysyä, miksi Espoo tekee massiivisen investoinnin länsimetroon, muttei hyödynnä ja kehitä jo olemassa olevaa raideyhteyttä keskisen Espoon läpi? Helsingistä tultaessa jo Leppävaaran seudulla mutta varsinkin Espoon keskuksen jälkeen on radanvarressa hehtaareittain peltoa. Samaan aikaan rakennetaan uusia asuinalueita esimerkiksi kehä III:n varteen Bembölestä länteen. Ja kaiken kukkuraksi vähennetään asemia/seisakkeita radan varrella. Sekä rahaa että ympäristöä tuhlailevaa maankäyttöä.

Kiitos HSL:n Markus Elfströmille, joka osallistui tähän keskusteluun. Valitettavasti hänen kommenttinsa kuitenkin muuttuu tahattoman koomiseksi puhuessaan euroissa laskettavasta aikahaitasta. Todellinen aikahaitta lähijunien käyttäjille tulee niistä lukemattomista minuuteista - joskus jopa tunneista - joita joutuu viettämään tuulessa ja tuiskussa asemalaiturilla törkeästi myöhästeleviä junia odotellessa. Ylimääräinen minuutti junan kyydissä ei ole mikään laskettavissa oleva haitta näihin verrattuna.

Oikea tapa kehittää rantarataa olisi vetää lisäraide Espoon keskuksesta länteen vaiheittain aina Kirkkonummelle asti. Näin saataisiin jatkuvasti liikennettä sekoittavia Turun-junia eristettyä pois lähiliikenteen kulkua haittaamasta. Mankin seisakkeen lakkauttamisen kaltaisilla päätöksillä vain lisätään yksityisautoilua ja kasvatetaan pientaloasumisen kustannuksia entisestään. Menneen maailman politiikkaa, kerta kaikkiaan!

#5: Lasilaaksolainen - Re:  

 HEI

Käytän päivittäin junaa työmatkoihin ja vapaa-aikoina liikuminen sujuu junalla, vaikkakin myöhästymisiä on päivittäin tai jopa vuoroja jää ajamatta. Harmitus on tietenkin sillähetkellä suuri, kun myöhästyy töistä eikä se myöhästyminen vaikuta minuun vaan sen ketjureaktio heijastuu useampaan ihmiseen. Tulisi miettiä sitäkin puolta, että Mankkiin ja sen lähiympäristöön muuttaa uusia asukkaita, joilla kaikilla kas kummaa ei saatakkaan olla autoa. On lapsiperheitä, joiden on helpompi tehdä matkaa junalla ja vanhukset, jotka jaksaa vaivoin kuitenkin kävellä seisakkeelle. Ei aina pitäsi tuijottaa siihen nouseeko Mankin seisaakkelta 100 vai 2 matkustajaa päivässä kyytiin, vaan että kaikkien olisi mahdollista jatkossakin kulkea junalla omalta seisakkeelta. Lakkautuken sijaan harventaisin vuoroja. Ei kai ole tarkoitus pakottaa ihmisiä taksin suurkuluttajaksi. Olen suunnattoman harmistunut, kun tämäkin asia nostaa päätään tietyin väliajoin. Välillä tulee sellainen olo, että ollaankin kehäkolmosen ulkopuolella. Siellä voidaan käydä tämäntason puheita. Terveisin aikaanaan kehäkolmosen ulkopuolelta Helsingin kautta Espooseen muuttanut ja Lasilaaksolaiseksi asumaan asettunut.

#5: Lasilaaksolainen - Re:

Joukkoliikennesuunnittelijan esittämä aikahaittalaskelma on hieman yksipuolinen; siinä oletetaan, että Mankin seisakkeen lopettaminen ei aiheuttaisi aikahaittaa seisakkeen nykyisille käyttäjille.

Annetuista luvuista voidaan laskea, että pysähtymiset Mankissa ja Luomassa aiheuttavat hidastusta n. 11 870 matkustajatuntia vuodessa. Samaan lukuun päästään, jos Mankin seisakkeen 100 päivittäisen käyttäjän matka-aika hidastuu 19 minuutilla.

Ilmoitettu matkustajamäärä oletettavasti perustuu "aikaan ennen kerrostaloja". Oletusta tukee "210 000 euron aikahaitta", joka lienee laskettu suomalaisten palkansaajien keskituloista, jolloin luku täsmäisi muutaman vuoden takaiseen tulotasoon.

Jos jätetään Luoman vaikutus laskelmasta pois, aikahaitta puoliintuu. Jos lisäksi oletetaan, että matkustajia onkin Mankissa 150 päivässä, niin jo 6 minuutin matka-ajan pidentyminen Mankin seisakkeen käyttäjille aiheuttaisi suuremman aikahaitan kuin junien pysähtyminen seisakkeella. Sadallakin matkustajalla raja-aika jää alle 10 minuuttiin.

Ylläolevassa kaavassa ei ollut solidaarisuustekijää. Junassa juuri muuan Masalan seisakkeen työikäinen käyttäjä kommentoi minulle, että hanelle ei ole mitään merkitystä sillä, kestääkö junamatka Leppävaaraan minuutin tai kaksi enemmän tai vähemmän. Ei sen takia pitäisi toisilta viedä seisaketta kokonaan pois.

#5: Lasilaaksolainen - Re:

En enää käytä junaa, mutta kun käytin niin Turun pikajuna aiheutti useita viivästymiä viikottain talvella, tällöin paikallisjunat odottavat asemilla usein jopa yli kymmeniä minuutteja, että pikajuna, joka ei selviydy joukkoliikennesuunnitelijoiden tekemistä talviaikatauluista pääsee edes kohtuuajassa Helsinkiin. Mankissa ja Luomassa eivät läheskään kaikki junat pysähdy.