Siltä varalta että jää kirjoittamatta yleisönosastolle LVS:aan tai Aamulehteen, ajatuksia tähän:

Itse olen käynyt pientä, siihen aikaan juuri 18-oppilaista kyläkoulua 60-70-lukujen vaihteessa. Ja hauskaa on nyt, että tyttäreni menee samaan pikkukouluun kolmallelle, ja tykkää hirmuisesti koulustaan, opettajista ja kavereista (kaikki ovat kavereita siinä koulussa). Koulu on saanut jatkaa, ja nyt oppilaita on jo yli 60, enemmänkin tulisi vaan ei mahdu.

Mutta asiaan: samat asiat ovat akuutisti pinnalla mm. Korpilahden (nyk. Jyväskylää) Saakosken koulun kohdalla, jonka ohi usein kurvailen mökille. Mielenkiinnosta luin samantyyppistä ketjua liittyen aiottuun kyläkoulun lopettamiseen, josta vanhempainyhdistys kevään aikana sai torjuntavoiton työllä ja aktiivisuudellaan. Teemoja heidän ajatuksistaan:

- kyläkoulu on ainoa kunnan tarjoama konkreettinen etu = kiinteistö kyläläisten veromarkkoja vastaan. Se toimii monitoimitilana kyläläisille vauvasta vaariin, yhdistykset ja opintopiirit käyttävät koulua toimintaansa. Kesällä urheilukentällä ja pihalla on lapsille liikuntatoimintaa järjestetty (heillä 4H-kerhon toimesta) jne. Jos koulu viedään, ei kylällä enää ole kunnan tarjoamana yhtään mitään. Onko tämä perustuslain mukaista tasapuolista kansalaisten kohtelua?

- oli heitetty hatusta kyläläisille täysin käsittämätön 1,3 miljoonan euron lähivuosien kunnostuskustannus lakkautussselvityksessä. "Mitä metsässä sijaitseva terverakenteinen koulu tarvitsee miljoonaremontteja?"

Tässä yhteydessä kiinnitti silmääni ylempi tieto, että Vesilahdella oli Onkemäelle kunnnan puolesta (?) väläytelty tarvetta kalliiseen koneellisen ilmastoinnin asentamiseen. Kun tiedämme, miten "loistavaan terveystulokseen" mm. Akaan koulukeskuksessa on päädytty mm. koneellisen ilmastoinnin tunarointien kautta,  kehottaisin Onkemäellä vain ottamaan selvää vanhemmalta polvelta miten luonnollisen ilmastoinnin räppänät on tarkoitus pitää auki ilman liikkumiseksi. Jos on systeemi pelannut sata vuotta, ei se vallan huono voi olla. Älkää vain Vesilahden tekninen ja koulutoimi menkö millään Eskon puumerkillä pilaamaan terveellistä puukoulua.

- Saakoskellakin on kylätalkoiden, kyläyhdistyksen ja vanhempainyhdistyksen toiminta virkeää ja monenlaista.  Jos koulu lakkautetaan syrjäkylällä, me-henki hiipuu hitaasti mutta varmasti ja entisestä kylästä muodostuu haja-asutusaluetta sanan varsinaisessa merkityksessä. Kukin pendelöi kylältä poispäin palveluja kohti omia aikojaan, naapureita tuntematta, kun vielä kokoontumistilatkin on viety koulun myynnin myötä.  Asuntoilmoituksia lukiessa havaitsee helposti kyläkoulun läheisyyden myyntivalttina. Jos varakkaita, koulutettuja omakotiasujia ei enää kouluton kylä kiinnosta ja suorastaan muutetaan pois uuteen paikkaan lähelle ala-astetta, niin seuraava maallemuuttaja-aalto saattaakin olla eri maata. Varokaa vaan kuntapäättäjät, tapetun kylän rappiotalojen navetoissa saattaa kasvaa hamppu ja vanha rehulato toimia varastetun tavaran kätkönä. Tätäkö halutaan?

- Jyväskylän seudulla heräsi polemiikkia myös siitä, että lain mukaan ala-astelaisen koulukyydin pituus saa olla korkeintaan tunti yhteen suuntaan. Tästä tuskin Onkemäellä tulee pulmaa. Mutta muuten, parinkin tunnin päivittäinen tunkkaisessa autossa istuminen on yleiskunnon kannalta erittäin paljon huonompi asia kuin koulumatka jalan tai pyörällä. Talvella ensin palellaan pysäkillä, sitten hikoillaan toppatakeissa kuumassa bussissa/taksissa ja sitten hikisenä taas pakkaseen, ei ihme että hengitystiet oireilevat.

- Loimaalla toimi vielä siellä työskennellessäni pieni Mäenpään koulu muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kuulin että oli saatu hyviä tuloksia jonkinlaisista koulunkäyntivaikeuksista kärsivien yksittäisten oppilaiden siirrolla isosta keskuskoulusta kyläkouluun pienempään luokkaan. Voin kuvitella että positiivinen yhteishenki ja opettajan mahdollisuus yksilöllisesti uhrata aikaa ja kiinnostusta esim. ujolle, aralle tai keskittymisvaikeuksista kärsivälle oppilaalle auttaa kummasti. Eli kun pieniä kyläkouluja kerran on, voisi niihin siirtämällä helpottaa yksittäisten oppilaiden tilanteita syrjäytymisvaara tietäen.  Tervehenkisen seuran välitunneilla antama tuki oikealle tielle ei maksa kunnalle mitään, vrt. oppilastukitoiminta, sosiaalitoimi, terveydenhuolto jne. joissa yritetään jo alkanutta häiriintynyttä käytöstä oikaista.

terv. Sirkka Pyhälä Lempäälän Nurmelta

#54: seis suuruuden ihannointi - Re: Kasvatustieteen professori Eira Korpisen ajatuksia

Sirkka, voiko tuon paremmin enää asiaa kiteyttää ja perustella.

Terveisiä myös Oulun yliopiston tutkija Outi Autilta. Hän kannustaa säilyttämään koulun mm. näin: "On selvää, että kunnat ovat taloudellisessa ahdingossa, mutta koulutuksessa säästäminen on lyhytnäköistä. Mielestäni on myös erikoista, että yhdysluokkia arvostellaan pedagogisesti huonoiksi. Perinteisesti pienten kyläkoulujen, joissa opetus on ollut yhdysluokkaopetusta, osuus kaikista Suomen kouluista on ollut yli puolet, ja suurin osa on sijainnut syrjäseudulla. Ne ovat suomalaisen perusopetuksen kulmakiviä, PISA-tulostemme perusta." Hän kyseenalaistaa kovasti käsitystä siitä, että kyläkoulun lopettamien tuottaisi säästöä.

#54: seis suuruuden ihannointi - Re: Kasvatustieteen professori Eira Korpisen ajatuksia

Asiaa Onkemäen koulun ilmanvaihdosta löytyy täältä:

http://onkemaki.blogspot.fi/2013/07/onkemaen-koulun-ilmanvaihto.html