Eilen oli mahdollisuus nähdä paria henkilöä, joiden kanssa olen keskustellut täällä, oikein livenä. Vaikutelma, jonka olin heistä saanut vahvistui valitettavasti entisestään. En oikein ymmärrä heidän motiiveitaan. Alkaa tuntumaan, että motiivit eivät ole ainakaan niitä, mitä he väittävät.

Tuollainen kysely on turha. Ylimääräisessä jäsenkokouksessa voidaan asiat keskustella ja tehdä päätös.

Ilmeisesti nuo hämärämiehet näkevät paremmat mahdollisuudet levittää p..kapropagandaansa suusta korvaan kuin avoimessa kokouksessa. Saavat vielä aikaan vbaikutelman, että heitä on muka paljon.

Tuo neljäsataa nimeä on kerätty ympäri Suomea jopa ulkomailta. Aivan valtaosalla allekirjoittajsta ei ole kertakaikkiaan mitään tekemistä Pakilan siirtolapuutarhan kanssa.

Siirtolapuutarhan piirissä tehdään paljon pyyteetöntä työtä yhteisön hyväksi. Eikö olisi parempi osallistua siihen kuin jatkaa tuota jankkaamista.

#54: Pakilan spyn jäsen - Hankkikaa elämä!

Kuka levittää p-kapropagandaa, voi jokainen päätellä edellisestä puheenvuorosta.

Äänestämään päästään, kun asia on käytännössä jo päätetty.

Adressissa olevat Pakilan siirtolapuutarhureiden ulkopuoliset nimet osoittavat sen, että tämä kaavoitusasia koskee ja huolestuttaa muitakin, kuin vain meitä Psy:läisiä. Esim. ihmisiä, jotka haluavat suojella luontoa (etenkin sellaista, mistä on suojelupäätös), kaikkia alueen ulkoilijoita, muita Helsingin siirtolapuutarhureita jne.

En ihmettele, etteivät kaikki uskalla ilmaista mielipidettään Spy:n kokouksissa. Halusin ilmaista puheenvuoroissani huoleni Lystikukkulan metsän luonnon suojelun puolesta. Seurauksena ivallista naureskelua ja nimittelyä hämärämieheksi ja p..kapropagandan levittäjäksi.

#54: Pakilan spyn jäsen - Hankkikaa elämä!

Koskapa täällä nonselaarataan ulkopaikkakuntalaisia, kerrottakoon, että ainakin minulla on juuret Helsingissä. Olen osallistunut monena kesänä koulujen kasvitarhatoimintaan Ärtissä, joka ymmärtääkseni kuuluu Klaukkalanpuiston alueeseen. Tuolloin muun perheen osallistuessa perunannostotalkoisiin Oulunkylän rantapelloilla (jotka taitavat olla nykyisin rakennettua aluetta) kiipeilin päärynäpuissa ja sain saaliikseni monta muovipussillista kotimaista herkkua. Vantaanjoen rannoilla olen liikkunut paljon kesäisin pyöräilemällä ja talvisin hiihtämällä (silloin, kun Helsingissä vielä oli talvi...).

 

Ei ulkopaikkakuntalaisuus eikä edes ulkomaalaisuus välttämättä tarkoita sitä, että kirjoittaja ei tiedä, mistä hän puhuu.

 

Eero Kuikanmäki

Pelkosenniemi

(entinen pihlajamäkeläinen)