Turvesoiden luvittaminen tökkii

Lupakierros suon turvetuotannon aloittamiseksi
kestää ympäristöhallinnossa useita
vuosia. Jonossa on tällä hetkellä yli 10 000 hehtaarin
hakemukset.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) linjasi vihreiden energiapolitiikkaa keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Niinistön mukaan vihreiden tavoittelema siirtymäaika irti turpeen energiakäytöstä on 20 vuotta.

Osasyynä turvepulaan on hänen mukaansa ”alan kyvyttömyys hankkia uusia ympäristön kannalta kestäviä tuotantoaloja tuotantoon”.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo korjaa, että kyvyttömyyttä on lähinnä ympäristöhallinnossa. Lupajonot ovat todella pitkät.

Vapon turvetuotteiden liiketoimintajohtaja Pasi Koivisto vahvistaa asian.

”Kyllä se jumi on muualla kuin turpeentuottajien kontolla. Jonossa on tällä hetkellä 12 000 hehtaarin turvetuotantoluvat. Vapon tuotannosta poistuu vuosittain 2 500 hehtaaria ja uusia saadaan tilalle vain 500–600 hehtaaria.”





Lupaprosessi
kestää vuosia



Niinistö kirjoittaa myös, ettei vihreät halua rajoittaa turpeennostoa jo käytössä olevilta alueilta.

Sankelo vastaa, että vanhat turvetuotantoalueet ovat heikoimmilla viime kesän kaltaisten rankkasateiden aikaan. Uudet tuotantoalueet kestäisivät kosteutta paremmin.

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa kertoo turvelupien käsittelyyn kuluvan nopeimmillaankin vuosia.

”Aluehallintovirastosta (avi) hakemus lähtee hallinto-oikeuteen ja palaa aikanaan sieltä uuteen käsittelyyn aviin. Prosessi on hyvin raskas.”

Peisan mukaan on selvää, että turpeen energiakäytöstä luopuminen koituu kivihiilen hyväksi.

”Jos ajatellaan vaikka keskikokoista suomalaista kaupunkia, niin siellä tuskin investoidaan sataa miljoonaa euroa täysin uuteen voimalaan korvaamaan toimintakykyisiä laitoksia. Eiköhän rahalle löydy muutakin käyttöä kuin toimivan infran hylkääminen.”





Turpeesta luopuminen
olisi virhe



”Voimalaitoksista ja kentältä saamani viesti on, että turpeesta luopuminen olisi iso taloudellinen virhearvio”, Sankelo sanoo.

Hallituksen periaatepäätökseen on kirjattu asteikolla 0–5 toimiva luokittelu suon luonnontilaisuudesta. Luontoarvonsa menettäneet ojitetut suot, joilta turpeennosto sallitaan, ovat luokissa 0–2.

Niinistö selvitti myöhemmin, että luokkia 0 ja 1 suosittaisiin ja luokasta 2 käytettäisiin vain luontoarvoiltaan vähäisimpiä soita.

Hän lisäsi myös, että vesiensuojelun takia kaikilla turvetuotantoon halutuilla soilla pitää olla puhdistusteknologia kunnossa ennen kuin lupia voidaan myöntää.

Uusien turvetuotantoalueiden ottaminen käyttöön takeltelee luokittelun käyttöönoton viivästymisen takia. Sankelon mukaan ympäristöhallinto jumittaa asiaa.

”Luokittelu tulisi saada nyt toimimaan käytännössä. Se tasapuolistaisi eri puolilla maata sijaitsevien soiden luvansaantimahdollisuuksia.”





Hallituksessa
ei erimielisyyttä



Sankelo ei myönnä, että hallitus olisi erimielinen turvekysymyksestä. Erilaisia painotuksia energiapolitiikasta sen sijaan löytyy.

”Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu, että turve-energian käyttöä voidaan arvioida uudestaan, jos se ei lisää kivihiilen käyttöä. Nyt se lisääntyy.”

”En missään nimessä yhdy vihreiden ohjelmaan, jonka mukaan turpeen energiakäytöstä luovuttaisiin 20 vuoden aikana. Turvetta tarvitaan vielä laitosten tukipolttoaineena ja asia on merkittävä energiaomavaraisuudenkin kannalta.”



ANTTI HIRSAHO

#595: Jukka Finni - Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 8.3.2013

”Aluehallintovirastosta (avi) hakemus lähtee hallinto-oikeuteen ja palaa aikanaan sieltä uuteen käsittelyyn aviin."

Eikö hakemuksessa ole silloin jotain vialla jos se pomppii edestakaisin?

Lupien hakijat toimivat neuvostoajan mallien mukaisesti eli läpsäytetään hakemus pöytään jossa sanotaan, että me tullaan tekemään näin ja siitä ei ole sinulle mitään haittaa (meidän mielestä) - asioista ei keskustella muutoin kuin avin ja vho:n kautta. Kansalaisia pidetään tyhminä ja taantumuksellisina jos he peräävät oikeuksiaan oman asuinympäristönsä puolesta.