Autonominen työaikasuunnittelu säilytettävä hoitajilla Pirkanmaan hyvinvointialueella

Useissa hoitoyksiköissä ja -laitoksissa on hoitajilla ollut monia vuosia käytössä ns. työaika-autonomia. Autonomialla tarkoitetaan yhteisöllistä työvuorojen suunnittelukäytäntöä omassa yksikössä. Jokainen työntekijä suunnittelee siis omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa, yhdessä sovittujen reunaehtojen puitteissa. Tarkoilla reunaehdoilla varmistetaan toimintojen sujuminen; pätevyyden ja hoitajien riittävyys jokaisessa työvuorossa sekä se, että työvuorosuunnittelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista kaikille. Autonomia ei siis suinkaan tarkoita sitä, että yksilö tekee vuoronsa 100% oman mielen mukaan. Joustamista se vaatii silti paljon jokaiselta. On huomattavasti helpompaa joustaa ennakoiden ja tietäen ajoissa tulevista työvuoroista. Hoitaja on silloin koko ajan perillä tulevasta suunnitelmasta ja pystyy siten hallitsemaan muuta omaa elämäänsä.

Työaika-autonomian merkitys on suuri ja tärkeä. Se lisää suuresti työhyvinvointia, työssä jaksamista ja elämänhallintaa. Monet tutkimukset ja työterveyslaitoskin ovat tämän saman todenneet. Autonomialla on ollut iso merkitys uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Työaika-autonomia mahdollistaa hoitajille arvokkaan vapaa-ajan suunnittelun, perheen ja työn yhteensovittamisen. Töiden ohella osa hoitaa lapsiaan, osa iäkkäitä vanhempiaan. Osa tekee erikoistumisopintoja, osa kriisipäivystysviikkoja. On säännöllisiä harrastuksia;  ryhmäliikuntaa, järjestöjä, joihin pääsy ilman autonomiaa olisi heikkoa ja jopa mahdotonta. Kaikilla on pakollisia lääkäri ym käyntejä itsensä ja perheenjäsentensä puolesta. Hoitajan olisi ihana päästä myös muiden tavoin häihin, rippijuhliin. Autonomiassa hoitajalla on mahdollisuus tehdä työnsä ryppäissä, joka takaa kunnon vapaapäivä putket. Säännöllisillä, pitkillä vapailla, hoitaja palautuu työstään.

On suuri uhka, että nämä hoitajien hyvinvointia ja työssäjaksamista tukevat asiat, eivät toteudu enää, jos Pirkanmaan hyvinvointialueella siirrytään toiminta/resurssilähtöiseen työvuorosuunnitteluun. Se tarkoittaa sitä, että joku täysin ulkopuolinen taho suunnittelisi työvuorolistat. Taho, joka ei välttämättä edes tunne koko yksikköä saati sen henkilökuntaa. Tämän myötä, omaa elämää ei voi enää suunnitella pitkälle, joka on hyvin stressaavaa. Tietyssä listan vaiheessa vain viikoksi eteenpäin, parhaimmillaan kolmeksi viikoksi. Siinä ajassa on mahdotonta saada sovittua yksiin lääkäri-, lasten hoitoaikoja, erikoistumisopintopäiviä ym. Tämä on suuri harppaus kehityksessä taaksepäin, menneisyyteen. Autonomia otettiin käyttöön, jotta vähennetään kuormittavan vuorotyön aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Ja nyt kun sen tekemiseen ollaan monessa paikassa totuttu, saatu se toimimaan käytännössä ja se ollaan koettu todella hyväksi, niin miksi se täytyisi rikkoa?

Olemme kuulleet, että tätä resurssilähtöistä työvuorosuunnittelua ollaan käyttöönottamassa Pirkanmaan hyvinvointialueella, mahdollisesti jo ensi vuonna. Avoimesti asiaa ei ole henkilöstölle tuotu julki, mutta eri yhteyksien kautta on tullut tietoa, että tätä hanketta koko ajan viedään eteenpäin, kaikessa hiljaisuudessa. Hanketta on pilotoitu jo Pirkanmaan eräissä kunnissa. Myös muualla Suomessa malli on otettu käyttöön. Emme ole kuulleet mitään hyvää asiasta kollegoiltamme, joilla tämä työvuorosuunnittelu on käytössä. Päinvastoin. Palautteeksi olemme saaneet, että työhyvinvointi ja jaksaminen on huonontunut oleellisesti.  Hoitajien yhden päivän vapaat ovat lisääntyneet. Yhdelle vapaalle jäädään iltavuorosta ja palataan aamuvuoroon. Kolmen tai neljänkin yön jälkeen on mahdollisesti vain yksi vapaapäivä. Kolme toivetta saa esittää kolmen viikon työlistaan, mutta nekään eivät välttämättä toteudu. Mahdollisesti koko lista on täynnä yhden päivän vapaita tai vaikka pelkkää iltavuoroa koko viikko.

Tässä nykyisessä hoitajakriisissä meillä ei ole varaa menettää enää yhtäkään kollegaa. Kentän työntekijöitä täytyy kuunnella. Epäsäännöllinen kolmivuorotyö on jo itsessään tosi kuluttavaa, raskasta ja stressaavaa. Saati jos siihen ei pysty edes autonomian myötä yhtään itse vaikuttamaan. Näemme uhan, että toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun myötä irtisanoutumiset ja sairaslomat tulevat lisääntymään eikä uusia tekijöitä alalle saada.  Me haluamme pitää autonomisen työvuorosuunnittelun jatkossakin. Se on hoitohenkilöstön ja potilaiden etu. Potilaita tulee jatkossakin hoitaa työssä jaksava, -hyvinvoiva ja motivoitunut hoitaja.