Adressi A2-kielen opetuksen säilyttämiseksi Nurmijärvellä

Nurmijärven sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 3.9.2020 lopettaa A2-kielen opetuksen kokonaan siten, ettei uusia ryhmiä aloiteta 1.8.2021 jälkeen. 

1. Päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset nurmijärveläisten lasten ja nuorten tulevaisuuteen

Jatkossa voisi opiskella vain englantia vuositasoilla 1-5, 6. luokalla alkavan keskipitkän ruotsin lisäksi. Ensimmäinen mahdollisuus valita muita kieliä tulisi vasta murrosiässä 8. luokalla. Päätös asettaa nurmijärveläiset oppilaat heikompaan asemaan laajoja kieliohjelmia toteuttavien Keski-Uudenmaan kuntien ja lähikuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa) oppilaisiin verrattuna. Päätös vaikuttaa kielteisesti kunnan vetovoimaan lapsiperheissä, jotka ovat Nurmijärvi-ilmiön keskeinen kohderyhmä.

2. A2 -kielen opintojen puuttuminen eriarvoistaa nurmijärveläiset oppilaat korkeakoulujen valintakokeissa

Vaikka alaluokilla ei pidä miettiä tulevaisuuden laudatureja, moni vanhempi haluaa, että lapsella on tulevaisuudessa aidosti mahdollisuus valita haluamansa opiskeluala. Korkeakoulut siirtyvät pääsykokeista yhä voimakkaammin kohti ylioppilastutkintotodistukseen perustuvia valintoja, mikä on entisestään kasvattanut pitkien valinnaisten kielten merkitystä. Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteishaussa pitkästä kielestä voi saada enemmän pisteitä ylioppilastutkinnon pisteytyksessä kuin yhdestäkään reaaliaineesta. Lähde: http://kauppatieteet.fi/hakeminen/valintamenettely/pisteytys/

Näin myös oikeustieteessä ja pisteitä voi saada useasta kielestä. Kahdella A-kielen laudaturilla saa sellaisen edun, jota ei reaaliaineiden arvosanoilla kiinni kiritä. Lähde: https://www.oikeustieteet.fi/pisteytys/

3. Tulevaisuuden työelämä edellyttää kattavaa kielitaitoa

Maiden rajojen yli tehtävät rekrytoinnit ovat jo arkipäivää monilla aloilla. Kielitaidon merkitys työllistymiselle kasvaa nyt ja tulevaisuudessa. Muun muassa ranskan, saksan, venäjän tai espanjan kielten opiskelu on elinkeinoelämän toivoma työelämätaito. Jo nykyisellään työllistyminen muun muassa EU:n, OECD:n ja YK:n palvelukseen edellyttää englannin kielen lisäksi hyvää toisen jäsenvaltion kielen - usein ranskan - hallintaa. Myös yksityisellä sektorilla monessa työpaikassa edellytetään englannin lisäksi toisen vieraan kielen taitoa. Näihin tehtäviin riittävää kielitaitoa on haastava saavuttaa lyhyitä kielten oppimääriä opiskelemalla. Iso-Britannian ero EU:sta on lisäksi omiaan lisäämään muiden Euroopan valtakielten merkitystä. Työelämän vaatimuksiin alkeiskurssien tarjoama matkailijan kielitaito ei riitä. Yläluokilla aloitettavien B2 -kielten oppimäärä jää myös niin merkittävästi alhaisemmaksi kuin A2 -kielen, ettei B2-kielellä useinkaan saavuteta työelämän tarpeisiin riittävää kielitaitoa. “Kaikki korkeakoulut eivät tarjoa edes perinteisimpienkään kielten alkeiskursseja. Jos tarjontaa on, ovat kurssit monesti ylitäysiä. Kun edeltävillä kouluasteilla ei ole syntynyt riittävää pohjaa, edistyneemmät kurssit eivät aina toteudu.” (HS, mielipide 11.9.) 

 

4. Kieliopinnot ovat kulttuuri-ja suvaitsevaisuuskasvatusta

Kieliopinnoissa opitaan myös maan kulttuurista. Kielten opiskelu alaluokilla on mitä parhainta sivistys- ja suvaitsevaisuuskasvatusta, kun ymmärrys eri maiden tavoista kasvaa: http://www.suomensaksanopettajat.fi/kannanotto-nurmijarvi-lopettaa-4-luokalta-alkavan-a2-kielen/?fbclid=IwAR2IVGSM1d2KjOSRSSvZ3I-dikl9xsFGIrJx6hgXQ3I4juP4A7Rq202plbg

Lapsena aloitettaviin kieliopintoihin tulee ennemmin kannustaa, kuin viedä pois koko mahdollisuus. 

5. Vieras kieli opitaan helpoiten lapsena

Kielten oppimisen herkkyyskausi ajoittuu nimenomaan alakouluikään.Luontainen kielten oppimisikkuna sulkeutuu murrosiän kynnyksellä. Lapsi nauttii uuden oivaltamisesta ja taidoistaan eri tavalla kuin nuori yläkoululainen. Syvempi kielen oppimisen etu menetetään, jos opettelu aloitetaan vasta yläkoulussa.  Myös uusi opetussuunnitelma 2016 painottaa valinnaisuutta jo aiempaa aikaisemmin.Opetusministeri Grahn-Laasonen: Kieltenopetus tulee aloittaa yhä aikaisemmin - lisää kielikylpyjä päiväkoteihin 

Kielten opiskelu on lasten leikkiä – Tämän päivän 5-vuotiaat oppivat englantia paremmin kuin sinä

6. A2 -kielen poisto vastoin Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisen kielivarannon visiota ja sen tavoitteita

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisen kielivarannon visio vuoteen 2025 mennessä on lisätä uusien sukupolvien kielisivistystä ja kulttuuriosaamista sekä varmistaa kielitaitoisten ihmisten riittävyys tulevaisuuden työelämätarpeisiin. Toimenpiteitä vision saavuttamiseksi ovat muun muassa:

  • Kielten opiskelun aloittaminen viimeistään 1. luokan keväällä. (toteutettu 2020)
  • Suositus valita A1-kieleksi pääsääntöisesti muu kuin englanti.
  • Valinnaisen A2-kielen varhentaminen alkamaan 3. luokalta, jolloin se olisi pääsääntöisesti englanti.
  • Lukion rakenteen kehittäminen niin, että se mahdollistaa joustavan ja monipuolisen kieltenopiskelun hyödyntämällä oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia.
  • Erilaisten polkujen tarjoaminen kieliin eri asteilla: kielikerhojen, pelillistämisen ja digitaalisten sovellusten hyödyntämistä.
  • Kuntien kannustamisen laatimaan 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa kieltenopetusta tarkastellaan oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta.

7. Kaksikieliset lapset eriarvoisessa asemassa

A2-kielen lopettaminen eriarvoistaa kaksikieliset (suomi-englanti/ruotsi) lapset vieraiden kielten opinnoissa. Toisena äidinkielenään englantia puhuville lapsille tulisi mahdollisuus opiskella vierasta kieltä vasta 8. luokalta, toisen kotimaisen kielen, ruotsin (6. lk) lisäksi.

8. A2 -kielen lakkauttamisesta saatava säästö ei ole suhteessa sen aiheuttamiin haittoihin

A2 -kielen lakkauttamisesta saatu säästö ei ole niin merkittävä, että poistaminen olisi perusteltua huomioiden lakkauttamisen aiheuttamat haitat. Poistamisen sijaan A2 -kielen opetusta tulisi kehittää esimerkiksi siten, että ryhmiä muodostettaisiin joustavasti yli koulurajojen ja etäopetusta hyödyntäen, jotta yhä useampi lapsi pääsisi kieliopintojen pariin. Etäopetusta hyödyntämällä kunta voisi tarjota A2-kielen opetuksen nykyistä kustannustehokkaammin ja malli lisäisi oppilaiden yhdenvertaisuutta kunnan sisällä. Toimivan tietoliikenteen maailmassa vaatimus koulun vaihdosta A2 -kielen vuoksi ei ole nykypäivää ja se lisää turhaan kunnan koulukuljetuskustannuksia. A2 -kielen etäopetuksesta on jo kunnassa hyviä kokemuksia mm. Lepsämän ja Mäntysalon koulujen yhteistyöstä.

9. Päätöksen perustelut ristiriidassa julkisten tilastojen kanssa

Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, että A2 -opetusryhmien lukumäärä on vähentynyt vuosi vuodelta, mutta perustelu ei pidä paikkaansa, kun asiaa tarkastelee Opetushallinnon Vipunen.fi -tilastopalvelun tilastojen perusteella (kunnalta pyydetty päätösesityksen perusteena olleita tilastoja 10.9.2020, mutta ne eivät saapuneet adressin nettiin mennessä). Vuonna 2018 tapahtui hetkellinen romahdus etenkin saksan opiskelijoiden määrässä, mutta 10 vuoden vaihdantavälillä sekä 2018 että 2019 määrätkin ovat aivan normaaleja, eivätkä mitenkään verrattain alhaisia. Julkiset tilastot eivät näin ollen tue käsitystä pitkään jatkuneesta laskusuuntaisesta trendistä. Lisäksi huomautamme, että tilastot kertovat vain opinnot aloittaneiden  määrästä, eivät halukkaiden määrästä. Kunnan nykyinen A2 -kieliryhmien perustamiskäytäntö johtaa siihen, että vuosittain moni halukas jää ilman mahdollisuutta opiskella A2 -kieltä, koska ryhmää ei omaan kouluun muodostu.

A2_valinnat.png

Kuva 1. Nurmijärven kunnan A2 -kielivalinnat Vipunen -tilastopalvelun tilastossa. Suodatusperusteina A2 -kieli ja opetuksen järjestäjänä Nurmijärven kunta (haettu 14.9.2020).

10. Nurmijärven kunnan kanssa veronmaksajista kilpailevissa kunnissa laajat kieliohjelmat myös A2 -kielessä

Nurmijärven kanssa asukkaista kilpailevat kunnat tarjoavat merkittävästi laajemman kielivalikoiman myös A2 -kielessä:

Kerava tarjoaa A2-kielen, vaihtoehtoina ranska, saksa, venäjä. Lähde: https://www.kerava.fi/palvelut/kasvatusopetus-ja-koulutus/perusopetus/opiskelu-peruskoulussa/kielten-opiskelu

Tuusula tarjoaa A2-kielen, vaihtoehtoina saksa, ranska, venäjä ja espanja. Lähde: Kieliohjelma: https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=8799

Hyvinkäällä 11 koulua tarjoaa A1 kieleksi muitakin kuin englantia, jolloin A2 englannin voi aloittaa varhennetusti 3. luokalta. Kieliohjelma: https://www.hyvinkaa.fi/globalassets/kasvatus-ja-koulutus/opetuksen-tietopankki/liitteet/hyvinkaan-perusopetuksen-kieliohjelma_19_2.pdf

Vantaan kieliohjelma: https://www.vantaa.fi/kieltenopiskelu

Espoossa on koulusta riippuen mahdollista opiskella A2-kielenä vähintään yhtä seuraavista:  ruotsia, saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja englantia. Lähde: Espoon perusopetuksen kieliohjelma: https://www.espoo.fi/fi-FI/Kasvatus_ja_opetus/Perusopetus/Opiskelu_peruskoulussa/Opetussuunnitelma/Oppiaineet_ja_tuntijako/Kielten_opiskelu(102026)

Helsingin kaikissa peruskouluissa on tarjolla vähintään A2-kielivaihtoehto. Ainoan poikkeuksen muodostavat erityisopetusta tarjoavat koulut. Lähde: https://www.hel.fi/static/liitteet/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/perusopetus/helsingin_peruskoulut.pdf

 

Edellä mainituin perustein vetoamme, että sivistys- ja hyvinvointitoimialan talousarvio ja taloussuunnitelma palautettaisiin uudelleen valmisteluun. 

Katja Pussila, ylitarkastaja, OTM

Krista Kattilakoski, äiti, yliopisto-opettaja, FM

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, tekstiili- ja käsitetaiteilija, TaK 

Tia Honkanen, Senior UX/UI Designer, FM

Paula Jokijärvi, toimistopäällikkö, äiti

Pirjo Surakka-Cooper yrittäjä, yhdistyssihteeri, FM, äiti

Karelia Jarva-Gül, markkinointikoordinaattori, äiti

Niina Hynninen, yliopistonlehtori, FT

Tatu Pussila, yrittäjä, DI

Jorma Heimonen, yrittäjä, DI