Me allekirjoittaneet vastustamme Etelä-Haagassa Steniuksenkentälle (Haagan urheilukentälle) suunniteltua täydennysrakentamisen tehostamista

Mitä kuuluu Steniuksenkentälle?

On korkea aika uudelle tilannekatsaukselle.

Steniuksenkentän suunnitelma on nimittäin edennyt Kaupunginhallituksen päätettäväksi. Asia oli jo 6.6. pidetyn kokouksen asialistalla, mutta jäi viikoksi pöydälle.

Asia hyväksyttiin Kaupunkiympäristölautakunnassa aiemmin keväällä, tosin sillä ehdolla, ettei Haagan puistoon kaavailtu uusi liikuntapaikka vaaranna puiston virkistysarvoja. Ennen päätöstä laatija oli yhteydessä lautakunnan jäseniin. Oli masentavaa huomata, kuinka huonosti nämä olivat perehtyneet asiaan.

"Suunnitelman toteutumiselle näyttäisi olevan poliittista tahtoa" kuului standardivastaus...

Laatijan mielestä yksin sokea poliittinen tahto ei voi olla riittävä peruste jonkin asian etenemiselle, vaan tarvitaan myös pätevä suunnitelma. Ja mielellään laillinen sellainen.

On myös hyvin hälyttävää, ettei Haagan puistoon kaavaillusta korvaavasta liikuntapaikasta ole saatu aikaiseksi viitesuunnitelmaa tarkempia raapusteluja. On aivan kiistaton tosiasia, ettei Steniuksenkentän täysmääräisesti korvaavaa liikuntapaikka ole mahdollista rakentaa Haagan puistoon tavalla, joka turvaisi puiston virkistysarvot.

Tässäkin kaupunki on maalannut itsensä tukevasti nurkkaan.

* * *

Mutta näin päästäänkin kiusalliseen erimielisyyteen siitä onko kaupunki velvoitettu noudattamaan lahjoitetulle tontille asetettuja ehtoja:
”Helsinki ei voi sanoutua irti kaikista vastuistaan" – Haagassa vedotaan markalla tehtyyn kauppakirjaan, jonka tulkinta voi mullistaa kaupunginosan ilmeen - Helsinki | HS.fi

Laatija on keskustellut asiasta samaisen Helsingin kaupunkiympäristön maahankinnan tiimipäällikkö Peter Haaparinteen kanssa useanpaankin kertaan.

Haaparinne on paljon paremmin tietoinen asiaan liittyvistä ongelmista, kuin mitä tässä haastattelussa antaa ymmärtää. Hänen pääargumenttinsa kuitenkin on, että 1-2 markkaa oli vuonna 1912 standardihinta maakaupoissa pohjautuen muihin vastaaviin tonttikauppoihin mm. Leppävaarassa. Haaparinteen mielestä Steniuksenkentässä on siis kyse tavanomaisesta maakaupasta - ei lahjoituksesta - ja että ero olisi lopulta lähinnä tekninen, sillä tontin ehdot eivät kuitenkaan koske myöhempiä ostajia / uutta omistajaa.

Helsingin kaupunkiympäristön maahankinnan tiimipäällikkö vaikuttaa sivistyneeltä ja oikein mukavalta kaverilta, joten laatija on lopulta aivan vakuuttunut siitä, että Haaparinne esittää tässä tarkoituksella tyhmää. "Ken leipää syöt, sen lauluja viserrät.", vai miten se nyt menikään...

Lahja..?

Lain mukaan kunnalle saa antaa lahjoja ja lahjakirjassa voidaan asettaa erilaisia ehtoja, kunhan ne eivät ole lain tai hyvän tavan vastaisia tai mahdottomia toteuttaa. Tästä kaupungin on hyvin vaikea rimpuilla irti - seikka, jota Haaparinne pyrkii kaikin keinoin vähättelemään samalla vakuutellen, että kyseessä olisi kauppa.

Lahjoituksen puolesta puhuu kuitenkin useampikin seikka:  

1. Parhaana lähdeteoksena voidaan pitää John E. Roosin vuonna 1950 julkaistua teosta 'Haagan Kauppalan historia'. Lainaus sivulta 77:

"Huvilakaupungin urheiluharrastuksen tukemiseksi M. G. Stenius Oy tarjoutui kesällä 1912 yhden markan hinnasta myymään yhdyskunnalle 6.850 m2 suuruisen "Gröna Lund"-nimisen (rek. n:o 2 pot. 100) Haagan länsiosassa, jos yhdyskunta sitoutuisi aitaamaan sen ja käyttämään sitä urheilu- ja juhlakenttänä. Kunnankokous otti luonnollisesti tarjouksen kiitollisuudella vastaan. Tammikuussa 1913 kunnankokous hyväksyi kentän käyttämistä koskevat säännöt, ja määrärahoja sen korjauksiin myönnettiin sittemmin useita kertoja. Nuoren polven elämässä oli urheilukentällä tärkeä osa esitettävänään, ja Haagan nuorisoseuran edustajat osallistuivat menestyksekkäästi moniin kilpailuihin, sekä paikallisiin että muihin, mm. Helsingin pitäjän ruotsalaisten nuorisoseurojen välisiin säännöllisiin kilpailuihin."

Todettakoon, ettei John E. Roos ollut aivan kuka tahansa kynäniekka, vaan tapauksen aikalainen sekä ansioitunut ja arvostettu tutkija.

(Helsingin Sanomat, huhtikuu 1972)

Roosin teosta on hyödynnetty Haagan kaupunkisuunnittelun tukena jo vuosikymmenien ajan, ja onkin lievästi sanottuna epäilyttävää, että kaupunki nyt yht'äkkiä pitääkin itse hyödyntämänsä teoksen sisältöä epäluotettavana.

2. Lahjoitetusta Steniuksenkentästä puhutaan myös vuonna 1906 perustetun paikallisen nuorisoyhdistyksen Haga Ungdomsförening rf.:n 100-vuotishistoriikissa, joka julkaistiin vuonna 2009. Yhdistyksen päämajana toimiva rakennus sijaitsee - yllätys, yllätys - Steniuksenkentän pohjoispäädyssä osoitteessa Haagan urheilutie 5. Talo on valmistunut 60-luvulla, mutta tätä ennen ydistys toimi samalla paikalla sijainneessa ja 1900-luvun taitteessa valmistuneessa huvilassa. Laatija ei ole herkkä uskomaan sattumiin.

3. Laatija ei väitä olevansa rahan arvon historiallisen kehityksen asiantuntija, mutta on kiistatta selvää, etteivät 1 markan tonttikaupat olleet arkipäivää, ja etenkään vuonna 1903 valmistuneen Pasila-Karjaa-Salo-Turku (rantarata) -ratayhteyden varrella. Huopalahteen valmistui laiturirakennus jo vuonna 1906, eli samana vuonna kuin nuorisoseura perustettiin ja täydet kuusi vuotta ennen Steniuksenkentän lahjoitusvuotta.

Yksinkertaistaen yksi vuoden 1912 markka vastaa nykyrahassa n. 4,11 €. Ostovoima on noin 100 € -luokkaa.
Haaparinteen puheet "isosta rahasta" vaikuttavat kyllä vähintäänkin liioitelluilta.

Mutta merkittävämpää on, että symbolisen hinnan myötä kaupasta ei peritty lahjaveroa (= leimavero/karttasuostuntavero lienee ollut oikea termi).

Jos joku vuonna 1912 oli aikeissa lahjoittaa maata yleishyödylliseen tarkoitukseen, niin tämän kaltainen "kauppa" olisi ollut juurikin se oikea tapa toimia. On myös selvää, että elettiin eräänlaista yhdistysten kulta-aikaa. Yhdessä seurakunnan kanssa niiden perimmäisenä tarkoituksena oli pitää työvoima kaidalla polulla ja mahdollisimman kaukana mm. alkoholin aiheuttamista vitsauksista (kieltolaki astui voimaan pian tämän jälkeen vuonna 1919).

M. G. Stenius Oy ei siis välttämättä toiminut puhtaan altruistisesti, mutta on hankala nähdä miten kokonaisuutta voitaisiin pitää raakana liiketoimintana.

Laatija jättää asian lukijan itsensä pääteltäväksi, mutta toteaa samalla, että kaiken esitetyn valossa on suorastaan noloa, että Helsingin kaupunkiympäristön maahankinnan tiimipäällikkö Peter Haaparinne on näin ponnekkaasti ylentämässä selvästi puoluellista näkemystään puolueettoman lähdeaineiston ja selvästi näkyvillä olevien olosuhteiden yläpuolelle.

..vai sittenkin kauppa?

Kaikki tosiaan viittaa vahvasti siihen, että Steniuksenkentän tontti on lahjoitettu. Mutta jos nyt kuitenkin haluaa inttää, että kyseessä on kauppa, niin kaupungin kannalta tilanne ei juurikaan muutu paremmaksi.

Haapala viittaa mahdollisesti ymmärtämättömyyttään siihen, etteivät tontin ehdot koskisi myöhempiä ostajia. Tämä on ongellmallista siis siltä kantilta, että tontti on "myyty" vain kerran (vuonna 1912), eikä muita ostajia ole!

Tontti on päätynyt Helsingille puhtaasti kunta- ja alueliitosten kautta, tarkemmin sanottuna vuonna 1946 toteutetun Suuren alueliitoksen yhteydessä. Ja kuten tiedämme, operaatiossa sovellettiin Lakia kunnallisen jaoituksen muuttamisesta (19.5.1925):

* * *

5 §. Jos tieksi, kaduksi, puistoksi, istutukseksi, toriksi, satamaksi tai muuksi yleiseksi paikaksi määrätty alue jaoituksen muutoksessa siirtyy kunnasta toiseen, niin on jälkimmäinen kunta saapa siihen saman oikeuden kuin edellisellä on ollut.

6 §. Muu paitsi 5 §:ssä mainittu omaisuus sekä kunnan sitoumukset siirrettäköön, milloin kunta jaoituksen muutoksessa jaetaan, joko kokonaan toiselle muutetuista tai uusista kunnista tai jaettakoon niiden kesken kunnan osain pinta-alan, asukasluvun, veronmaksukyvyn tai muun kohtuullisen perusteen mukaan. Kunnan sitoumusta älköön kuitenkaan jaettako, ellei asianomainen saamamies siihen anna suostumustaan. Omaisuudesta tai oikeudesta, joka lahjan tai testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi erityiseen tarkoitukseen, voidaan välinselvityksessä antaa määräyksiä, joilla sen käyttö ja hallinto tuohon tarkoitukseen sopivalla tavalla turvataan.  

10 §. Ellei välinselvityksessä ole toisin määrätty, olkoon, 5 §:ssä mainittua tapausta lukuunottamatta, noudatettava:  

että kunnan aluetta laajennettaessa sen omaisuus ja vastuu sen sitoumuksista kuuluvat lisät ylle kunnalle;

että kunnan aluetta supistettaessa sen omaisuus ja vastuu sen sitoumuksista kuuluvat vähennetylle kunnalle;

sekä että, kun kunta yhdistetään toiseen tai liitetään vastamuodostettuun uuteen, kunnan varat ja vastuu sen sitoumuksista siirtyvät lisätylle tai vastamuodostetulle kunnalle.    

* * *  

Näin ollen asiaa voidaan laatijan puolesta käännellä ihan miten päin tahansa - kaupunki on silti lopulta velvoitettu kunnioittamaan tontin ehtoja.

Lähtökohta on kuitenkin päivänselvä: Kyseessä on lahja kunnes toisin todistetaan.

Eli mikäli joku taho haluaa nähdä asian toisin, on tämän  tuotava pöytään kunnolliset todisteet, jotka kumoavat niin John E. Roosin teoksen kuin Haga Ungdomsförening rf.:n historiikinkin tiedot. Lisäksi olisi pystyttävä osoittamaan, ettei Steniuksenkentän kaupan järjestelystä ja kauppahinnasta koitunut yhdyskunnalle sellaista hyötyä, ettei sitä voida pitää yleishyödylliseen käyttöön tarkoitettuna lahjana.

Kaikki hyvin Helsingin kaupunkisuunnittelussa? 

Kaupungille on nyt yli kahden vuoden ajan yritetty viestiä Steniuksenkenttään liittyvistä ongelmista. Tuloksetta.  

Viimeisimpänä lusikkansa soppaan uittanut asukasyhdistys Pro Haaga ry., joka muistutuksessaan osaa myös kertoa miten ongelmia voitaisiin korjata: https://drive.google.com/file/d/1wekTmub8KsbG0QgTF0_FdLvwnCr0D24X/view?usp=sharing 

(Laatijalla oli toki näppinsä pelissä myös tässä asukasyhdistyksen laatimassa muistutuksessa)

Mutta kun millään ei näyttäisi olevan mitään vaikutusta yhtikäs mihinkään. Kaikki asiat tulevat virkamiehille ja päättäjille ikään kuin suurina yllätyksinä.

"Poliittinen tahtotila" ja "Rakennusalatavoitteet" ovat tie-esteitä, joihin törmää kaikkialla. "Päättäjät sitten päättää..." on virkamieskunnan viljelemä fraasi, jota laatija ei enää ikinä toivoisi kuulevansa.

Kun vielä suunnittelussa alennutaan vääristelyyn tai pahimmillaan aivan puhtaaseen valehteluun, on kenties aika kysyä suoraan: Onkohan siellä Helsingin kaupunkisuunnittelussa kaikki ihan kohdallaan?

Olisikin mielenkiintoista tietää, millä tavalla Steniuksenkentän tilanne ja nämä siihen liittyvät ongelmakohdat esitellään esimerkiksi Kaupunginhallitukselle? Tuodaanko siellä kaikki relevantit asiat pöytään, vai jatkuuko samanlainen vähättely ja vääristely vielä kampaviinereidenkin keskellä? 

Laatija on kaikessa naiiviudessaan elänyt siinä uskossa, että kaavoitus olisi avointa, tasapuolista, läpinäkyvää ja osallistavaa yhteiskuntasuunnittelua, ja jossa päätökset pohjautuvat lopulta faktoihin.

Kaiken Steniuksenkentän tapauksesta opitun kautta laatija luottaa tämän toteutumiseen suurinpiirtein yhtä paljon kuin tämän isoisä luotti Neuvostoliittoon.

O Tempora, o mores.

* * *  

Kiitos mielenkiinnosta! Kiitos mahdollisesta tuestasi!  

8.6.2022

Jan Stolt
Puh. 040 158 8082

P.S. Laatijalle osoitetaan tasaisin väliajoin eritasoisia Nimby-viestejä. Nämä vastaanotetaan edelleen huvittuneen kiitollisena, sillä laatijan mielessä kyseinen termi kuvaa osuvasti henkilöä, joka on kiinnostunut elinympäristöstään sekä siihen liittyvistä kysymyksistä ja on myös valmis tuomaan mielipiteensä niistä julki.  

Ovatko M. G. Steniuksen lahjoittaman tontin ehdot edelleen voimassa?

Laatija on vasta äskettäin tutustunut tarkemmin M. G. Steniuksen kaupungille asettamiin velvoitteisiin.

Arkiston kätköistä löytyneiden asiakirjojen mukaan M. G. Stenius Oy todella myi omistamansa tontin Haagan huvilayhdyskunnalle vuonna 1912. Kauppahintana oli 1 markka, joten on selvää, että kyse oli lahjasta.

Kauppakirjaan on selvästi merkitty, että kaupan ehtona on, että alue aidataan ja sitä käytetään nimenomaan urheilu- ja juhlakenttänä. Ponnistelematta voidaan myös tulkita ”juhlakentän” tarkoittavan (sotilas)paraatin järjestämiseen soveltuvaa aluetta.

Kuntakokous hyväksyi tarjouksen kokouksessaan 3.6.1912, maksoi lainhuudatus- yms. kulut ja seuraavan vuoden alussa pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin kentän käyttö- ja järjestyssäännöt. Voidaan olettaa, että jo samana talvena tai ainakin seuraavana kesänä kenttä oli yhdyskunnan asukkaiden käytössä.

(On muuten fantastisen irvokasta, että suunnittelussa olevan kaavamuutoksen rakennustöiden alkaminen sijoittuisi lahjoituksen 110-vuotisjuhlavuodelle. Törkeydellä ei liene sitten mitään rajoja!)

Kauppakirja, 31.8.1912 (ruotsiksi)
Kuntakokouksen pöytäkirja, 3.6.1912 (osakopio, ruotsiksi)
Kuntakokouksen pöytäkirja, 13.1.1913 (osakopio, ruotsiksi)

Kriittinen lukija saattaa kysyä: - Mitä väliä?

Vuonna 1912 Suomi oli Venäjän alainen, mutta kaikeksi onneksemme autonominen Suurruhtinaskunta. Täten esim. itsenäistymisellä 1917 ei ole kauppakirjan kannalta hallinnollista merkitystä.

Siirtymiset Haagan kauppalan (1922) ja myöhemmin Helsingin kaupungin (1946) (maa)omaisuudeksi eivät myöskään ole merkittäviä, sillä tonttiin kohdistuvat velvoitteet siirtyvät maan mukana uudelle omistajalle.

Siten voidaan edelleen kysyä: - Oliko jo vuoden 2013 voimaan tullut kaavamuutos laiton?

Mahdollisesti, muttei välttämättä. Tämä riippuu pitkälti asukkaiden (asianosaisten) tahdosta.

Ja, kas! Asukkaiden tuolloinen tahto on selvästi merkitty YTK:n tekemän selvityksen loppuraporttiin: Maankäytön ristiriitojen käsittely – uudet työtavat ja menetelmät (31.12.2008, Kangasoja, Peltonen, Puustinen).

Selvityksessä kerrotaan, että ajatusta urheilukentälle rakentamisesta vastustettiin ja tilannetta kuvaillaan sanalla konflikti. Pattitilanne raukesi vasta kun sovittiin seuraavaa:

A) Haagan puistoon rakennetaan korvaava liikuntapaikka

B) Vain toiselle puolelle nykyistä kenttää rakennetaan perheille soveltuvia asuntoja

C) Jäljelle jääneelle osalle rakennetaan puistokenttä

On hyvä muistuttaa, ettei kaupunki toistaiseksi ole halunnut noudattaa tämän sopimuksen sille tarjoamia mahdollisuuksia, joten Steniuksen kauppakirjan maanomistajalle kuuluvat velvoitteet ovat edelleen voimassa ja voivat hyvin!

Kyse on nimenomaan siitä, että kaupunki haluaa nyt suunnittelussa olevan kaavan myötä muuttaa näitä ehtoja, eikä se ole mahdollista ilman asianosaisten suostumusta.

Koska kaupunki ei toistaiseksi ole osoittanut asiassa yhteistyökyvyn häivääkään, niin laatija ehdottaa, että Haagalaiset ja kaikki asianosaiset kieltäytyvät mitä kohteliaimmin neuvottelemasta koko asiasta.

Lain mukaan kunnalle saa antaa lahjoja ja lahjakirjassa voidaan asettaa erilaisia ehtoja, kunhan ne eivät ole lain tai hyvän tavan vastaisia tai mahdottomia toteuttaa. Tällä perusteella on vaikea kuvitella minkään oikeusasteen ratkaisevan näin selvää asiaa kaupungin eduksi (ellei kaupungilla ole tarjota vakavasti otettavaa asiakirjaa, joka kumoaisi Steniuksen kauppakirjan asettamat ehdot. Luonnollisesti tästä asiasta laatija pyytää kaupungilta asianmukaisen selvityksen).

Käytännössä kaupungilla on tämänhetkisen tiedon valossa kolme vaihtoehtoa:

1. Edetä nykyisen kaavan mukaisesti, jolloin se saa kaikki Haagan puistoa käyttävien vihat niskoillensa.

2. Neuvotella Haagan asukkaiden (asianosaisten) kanssa uuden kaavan mahdollisuuksista.

3. Säilyttää nykyinen kenttä – mielellään tietenkin tarkoituksenmukaisella tavalla, joka tekisi siitä käyttäjilleen mahdollisimman houkuttelevan ja helposti saavutettavissa olevan kokonaisuuden.

Näistä viimeinen olisi tietenkin laatijan mieleen ja vallitsevien olosuhteiden keskellä muutenkin selvästi paras ja kustannustehokkain ratkaisu.

* * *

Kiitos mielenkiinnostasi! Kiitos mahdollisesta tuestasi!

27.1.2021

Jan Stolt
Puh. 040 158 8082
jnstolt@gmail.com

Laittomasti valmisteltu kaavaluonnos ei huomioi asukkaiden toiveita

Edellisestä päivityksestä on ehtinyt kulua tovi ja asiaa on paljon.

Paljon on ehtinyt tapahtua Steniuksenkentän suunnittelussa, ja näin kunnallisvaalien häämöttäessä tapahtuu ilmeisesti tästä eteenpäin vauhdilla. Kaikella näyttäisi olevan tulipalokiire, eikä lakia, hyviä hallintotapoja tai muutakaan kaupunkisuunnttelun kannalta epäolennaisia pikkuseikkoja muisteta aina noudattaa. 

Kaupungin järjestämä Uutta Länsi-Helsinkiä -verkkotilaisuus on juuri alkamassa. Tilaisuudessa esitellään monen muun Haagan kurjistamiseen tähtäävän suunnitelman ohella myös Steniuksenkentän uusin kaavaluonnos.

Uutta Länsi-Helsinkiä, tallenne

Steniuksenkenttää käsitellään kohdassa 1:03:08 Vastauksia esitettyihin kysymyksiin

..sekä kohdassa 1:39:03 Etelä-Haaga, Steniuksen kentän alue

* * *

EDIT 28.1.2021

Laatijan aikomuksena oli tehdä tilaisuudesta oma tiedotteensa, mutta tilaisuus ei tarjonnut mitään vastauksia Steniuksenkentän oleellisimpiin kysymyksiin. Vastuussa olevan arkkitehdin esitys oli hyvin vaisu.

Sen sijaan Steniuksenkentän suunnitteluryhmän johtaja ja Läntisen alueyksikön päällikkö, Tuomas Eskola nostatti kulmakarvoja vastatessaan chatin kautta esitettyyn huoleen alueen liikuntapaikkaverkoston harvenemisesta seuraavasti:

"Haagassahan on.. on niinkun, kolme liikuntapuistoks kaavoitettua aluetta: Talin liiku...... tai Haagan lähettyvillä: Talin liikuntapuisto, Laajasuon liikuntapuisto ja sitten tää Haaganpuistoon kaavotettu, osittain rakentamaton liikuntapuistoalue. Että, ehkä noin Länsi-Helsingin mittakaavassa, niin Haagan alueella on hyvinkin paljon näitä liikuntapuistomahdollisuuksia, ja, ja tavallaan niissä on hyvin monipuoliset liikuntapalvelut. Itse ehkä näkisin, että, että, Haagalaisten ei oo kauheen syytä olla huolissaan omien liikuntapalvelujensa puolesta, että pystytään hyvin turvaamaan ne jatkossakin, että, että näitä liikuntapuistoja ei oikeastaan uhkaa mitään, että se huoli Steniuksenkentästä on olemassa, mut mä ehkä korostan sitä, että Steniuksenkenttä on, on jo aikasemmin kaavotettu muuhun käyttöön, et tässä kaavamuutoksessa sitä asuntokäyttöa vaan tehostetaan, joka on herättänyt paljon keskustelua alueella."

Ei huhhuh, täytyy sanoa...

Ensimmäisen virheen Eskola huomaa heti sitä sanoessaan, eli Talin liikuntapuistoa ei todellakaan kannattaisi sotkea asiaan. Haluan nähdä sen Haagalaisen lapsiperheen, joka innosta pinkeänä lähtee vaunut, haalarit, pelit ja pensselit mukanaan Taliin liikkumaan. 

Laajasuon liikuntapuisto on erinomainen ja palvelee osaa asukkaista hyvin. Ehkä liiankin hyvin, sillä se on lähes aina varattuna, ja sponttaanimmilla liikkujilla ei ole sinne juurikaan asiaa. Lisäksi Laajasuon kenttä sopii hyvin rajalliselle määrälle lajeja eikä sitä myöskään jäädytetä talvella.

Laajasuon liikuntapuisto palvelee siis toisaalta hyvin rajoitettua määrää asukkaita, toisaalta sen kapasiteetti ei riitä kaikkien käyttöön. Se ei myöskään palvele Etelä-Haagan kouluja millään tavalla. Itseasiassa koulujakin on nyt tulossa Steniuksenkentän lähettyville vielä yksi lisää ja entisetkin suunnittelevat laajennuksia.

Väite siitä, että Haaganpuistoon kaavoitettu, Steniuksenkentän korvaava liikuntapaikka on osin rakentamaton, on hyvin hankalasti tulkittavissa. Laatijan tiedon mukaan Haaganpuistossa ei ole 15 vuoteen ollut mitään rakennustöitä, tai ainakaan sellaisia, jotka viittaisivat uuden kenttän rakentamiseen.

Mitä ihmettä edes tarkoitetaan osin rakentamattomalla? Käytännössä kenttää ei ole, eikä sitä viimeisimmän tiedon mukaan ole tulossakaan. Osin rakentamaton... antakaa laatijan kaikki kestää!!

Steniuksenkenttä on asukkaiden luvalla kaavoitettu muuhun käyttöön, eikä kaupungilla ole oikeutta muuttaa kaavan sisältöä noin vain. Lisäksi kaavamuutoksessa ei ole kyse pelkästään tehostamisesta, vaan kaksinkertaistamisesta.

Eli kun salausavaimella tulkitsee Eskolan sanomaa, niin sen voisi totuudenmukaisella selkokielellä sanoa näin:

"Haagassa on varsinaisesti yksi liikuntapuistoksi kaavoitettu alue ja toinen, jota ollaan vähin äänin hautaamassa. Steniuksenkenttä ei ole tässä yhteydessä tärkeä, ja myös Länsi-Helsingin mittakaavassa Haagalaisten tulisi tuntea syvää huolta sekä omien liikuntapalvelujensa heikentymisestä, että niiden yksipuolistumisesta."

Tämä ei ole mitään sanoilla kikkailua tai muuta venkoilua - tämä on tosiasiallinen tilanne tällä hetkellä!

Onko siis mikään ihme, jos asia herättää paljon keskustelua alueella?

* * *

Ennen kuin pureudutaan uuden kaavaluonnoksen yksityiskohtiin, laatija haluaa kiittää kaikkia adressin allekirjoittaneita sekä kaikkia, jotka ovat lähettäneet palautetta, kannustusviestejä ja neuvoja.

Selvennän: En ole koskaan ollut minkään puolueen jäsen, enkä ole ehdolla kunnallisvaaleissa.

Myönnän: Yhteydenottojen määrä ja etenkin niiden maantieteellinen jakauma yllättivät täysin - kaavoitusongelmien kanssa painitaan näemmä ihan jokapuolella maata. Olen jatkossakin tavoitettavissanne, mikäli näkisitte sille syytä.

Alleviivaan: Pakkaskelit houkuttelivat Steniuksenkentälle – ei satoja – vaan tuhansia käyttäjiä. Nämä olivat pääosin perheitä Haagasta ja lähialueilta. Käyttäjäpohja on kiistatta riittävä, ja kaupungin tulisi viipymättä saattaa kentän olosuhteet sellaiselle tasolle, että se houkuttelisi käyttäjiä myös lämpimillä keleillä.

Kaikki puheet vähälle käytölle jääneestä kentästä voidaan tämän myötä unohtaa.

* * *

Teksti on kieltämättä pitkä ja raskas, mutta toivottavasti palkitseva.

Mikäli sen luettuasi tunnet tarvetta vaikuttaa asioihin, niin voit lähettää suunnittelijoille palautetta:

Leena Paavilainen
Arkkitehti
Kaupunkiympäristön toimiala
09 310 64424
leena.paavilainen@hel.fi

Tiina Uusitalo
Maisema-arkkitehti
Kaupunkiympäristön toimiala
09 310 20764
tiina.uusitalo@hel.fi

* * *

Aloitetaan kertaamalla asioiden kulkua ja suunnitteluprosessin etenemistä kesän aikana. Kannattaa suosiolla istahtaa alas, sillä Steniuksenkentän tapaus saa totisesti epäilemään sitä, elämmekö Suomessa vuonna 2021.

Vuonna 1912 paikallinen maanomistaja ja hyväntekijä M. G. Stenius lahjoittaa Steniuksenkentän tontin Haagan huvilayhdyskunnalle. Asiasta laaditut dokumentit velvoittavat maanomistajan käyttämään tonttia nimenomaan urheilu- ja juhlakenttänä.

(HUOM! Tästä aiheesta on oma tiedote. Spoileri: velvoite on edelleen voimassa...)

Vuonna 1922 kenttä siirtyy Haagan kauppalan omaisuudeksi.

Vuoden 1946 alussa Haagan kauppala liitetään Helsingin kaupunkiin ns. suuren alueliitoksen myötä.

Vuonna 2008 Haagan urheilukenttänä pitkään tunnettu liikuntapaikka nimetään Steniuksenkentäksi kunnianosoituksena tontin lahjoittajaa kohtaan.

Vuonna 2013 Isonnevan alueelle valmistuu asemakaava.

Kaava mahdollistaa matalan ja perheille suunnatun rakentamisen osalle Steniuksenkenttää. Kaavaa on valmisteltu poikkeuksellisen huolellisesti ja laajassa yhteisymmärryksessä alueen asukkaiden kanssa yli 15 vuoden ajan. Kaavan toteutumisen reunaehtoina on perheasuntojen lisäksi se, että korvaava urheilukenttä valmistuu ennen Steniuksenkentän rakentamistöiden alkua.

Kaava huomioi historian velvoitteiden lisäksi tontin sijainnin Haagan urheilutien varrella, ja siten suuri osa nykyisestä kentästä on kaavoitettu puistoalueeksi ajatuksena toteuttaa paikalle puistokenttä.

Joulukuussa 2019 Kaupunkiympäristön toimiala päättää omavaltaisesti heittää yli 100-vuoden historian, vasta aivan äskettäin demokraattisen prosessin myötä hyväksytyn asemakaavan, maanomistajan velvoitteet ja – ehkä pahinta – asukkaiden kanssa rakennetun luottamuksen romukoppaan, kun se ilmoittaa valmistelevansa jälleen uutta asemakaavaa Steniuksenkentälle.

Vielä tässä vaiheessa tavoitteeksi ilmoitetaan edellistä asemakaavaa hieman tehokkaampi rakentaminen.

Toukokussa 2020 työhön nimitetty suunniteluryhmä paljastaa korttinsa. Aikomuksena ei ilmoitetusta poiketen olekaan alueen maltillinen tehostaminen, vaan rakennusalan kaksinkertaistaminen.

Sittemmin käy ilmi, että rakennusalatavoite on lyöty lukkoon hyvissä ajoin ennen kuin liikkeellepanosta on tiedotettu osallisille, joten hankkeen voidaan perustellusti katsoa perustuvan harhautukselle.

Kuntalaisille annetaan mahdollisuus kommentoida kahta massiivista ja vaikutuksiltaan käytännössä identtistä suunnitelmaa, joista suunnitteluryhmän on täysin epämääräisillä kriteereillä tarkoitus valita jatkosuunnittelun pohjaksi toinen.

Kaupunki päätyy perumaan asiaa koskevan ja lain edellyttämän asukastilaisuuden COVID-19 pandemiaan vedoten. Korvaavaa tilaisuutta ei koskaan järjestetä, vaikka heti asukastilaisuudelle aiemmin päätetyn päivämäärän jälkeisenä päivänä järjestetään vastaava, toista kaupunginosaa käsittelevä verkkotilaisuus.

(Poikkeusoloista huolimatta tämä menettely on kiistatta lainvastainen, eikä asiaa voida painaa villaisella. Suunnittelua on jatkettu ilman että kuntalaiset ovat päässeet käyttämään lainturvaamaa oikeuttaan vaikuttaa asioiden kulkuun.)

Steniuksenkentän suunnitelmista annetaan yli 400 kommenttia, jotka suoraan sanottuna haukkuvat molemmat vaihtoehdot aivan pystyyn – ydinviesteinä: aivan liian korkeaa, aivan liian massiivista, rumaa, alueelle sopimatonta ja epätyypillistä jne. Ilahduttavan moni vetoaa tontin historiaan ja haluaa säilyttää Steniuksenkentän liikuntapaikkana. Kommentteista ainoastaan yksi kymmenestä on sävyltään positiivista.

Asiaan liittyy myös kriittinen kysymys korvaavasta urheilukentästä, jonka toteuttamisbudjetti on suunnittelun tässä vaiheessa hyvin epäilyttävällä tavalla siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Samalla kentälle kaavaillun rakentamisen uumoillaan alkavan jo 2022.

Heinäkuussa 2020 suunnitteluryhmä näkee aivan erityistä vaivaa työstäessään annetusta palautteesta kaikkien aikojen koosteen, jossa marginaalinen positiivinen palaute nostetaan kerrassaan ällistyttävällä tavalla pääosaan ja mahdollisimman korkealle jalustalle esimerkiksi tällaisin, koosteen paraatipaikoilta löytyvin kappalein:

"Osa kommentoijista toivotti rakentamisen ja uudet asukkaat tervetulleeksi alueelle ja kertoi haagalaisten odottavan uutta asukaspohjaa ja sitä myötä toivottavasti kehittyviä palveluita. Todettiin, että uusille asunnoille on alueella tarvetta ja niiden rakentaminen keskeiselle paikalle hyvien liikenneyhteyksien äärelle on varsin järkevää. Viittä kerrosta pidettiin hyvänä kerroslukuna, mutta osa toivoi korkeampaa ja tehokkaampaakin, jotta saataisiin vielä enemmän koteja hyvälle paikalle halutulle alueelle.”

(Kuntalaisten palautteella kikkailua virkavastuussa olevan suunnitteluryhmän oman hännän nostamiseksi ei missään oloissa voida pitää hyvän hallintotavan mukaisena menettelynä, eikä asia yksinkertaisesti voi jäädä tähän.)

Palautekooste

Elokuussa 2020 suunnitteluryhmä jalkautuu viiden taloyhtiön kutsumana Steniuksenkentällä pidettävään maastokokoukseen.

Yhtiöt ovat teetättäneet ulkopuolisen suunnitelman yksityisellä arkkitehdilla, mutta käytännössä suunnitteluryhmä viittaa kintaalla myös esitetylle vaihtoehtoiselle, varsin kompromissihakuiselle suunnitelmalle.

Kesän 2020 tapahtumat kuvastavat erittäin hyvin sitä tragikoomista näytelmää, jota kaupunki kutsuu asukkaiden kuulemiseksi – kuullaan, muttei missään oloissa olla valmiita kuuntelemaan!

Syyskuussa 2020 Kaupunkiympäristön toimialan Läntisen alueyksikön päällikkö (joka siis toimii myös suunnitteluryhmän vetäjänä) päättää, että suunnittelua jatketaan arkkitehtitoimisto MUUN + NOMAJI:n ehdotuksen pohjalta.

Kaupunki ei ole velvoitettu välittämään tietoa hankinnoistaan, mutta olisi tietenkin voinut olettaa, että päätöksestä kerrottaisiin edes suunnitteluryhmän vastikään tapaamille, vaihtoehtoisen suunnitelman teetättäneille taloyhtiöille, jotka siten olisivat saaneet edes mahdollisuuden valittaa päätöksestä, tai - herra paratkoon - voineet peräti pyrkiä yhteistyöhön kyseisen arkkitehtitoimiston kanssa.

Suunnitteluryhmää katsoo kuitenkin parhaaksi vaieta asiasta kokonaan ja todellisen läpinäkyvyyden puutteessa joudumme yksinkertaisesti luottamaan siihen, että suunnitteluryhmä valitsi joidenkin epäselvien perusteiden mukaan kahden heikon suunnitelman väliltä sen vähemmän heikon.

14. joulukuuta 2020 on sattumoisin pimeä ja sateinen maanantai. Hyvin osuvasti tuona kyseisenä päivänä suunnitteluryhmä julkistaa Steniuksenkentän uuden kaavaluonnoksen, joka on… noh, hyvin mielenkiintoinen.

* * *

Vielä ennen kuin pureudumme kaavaluonnokseen, on syytä todeta Steniuksenkentän kaavoitusta johtaneesta suunnitteluryhmästä seuraavaa.

Laatija on menneen vuoden aikana keskustellut ryhmän kanssa useaan otteeseen ja vedonnut kaikkiin tässäkin adressissa mainittuihin seikkoihin, jotta suunnitteluprosessi saatettaisiin edes hyvän hallintotavan – mutta ennen kaikkea lain edellyttämiin uomiin, ja että itse suunnitelmat suhteutettaisiin vallitsevien olosuhteiden, historian, maanomistajan velvollisuuksien, alueella asuvien nykyisten ja tulevien ihmisten tarpeiden sekä voimassaolevan asemakaavan erityisvaatimusten mukaisiksi.

Aivan turhaan.

Suunnitteluryhmälle on dokumentoidusti tärkeintä, että rakennusalatavoitteet täyttyvät. Asia on sille pyhä. Myös hypoteettisten tulevien kuntalaisten edut koetaan tärkeiksi, kun taas nykyisten asukkaiden osallisuus, historia, estetiikka, palveluiden heikkeneminen tai muut perustellut näkemykset koetaan selvästi toissijaisina ja epäolennaisina rasitteina.

Vastuuta suunnittelun lopputuloksesta ollaan joka käänteessä ja silmiinpistävän herkästi kaatamassa poliitikkojen harteille. Mitään ei ole missään asiassa tehtävissä, koska tämä, tuo tai se.

Laatija edustaa asiassa huomattavasti yleisempää konservatiivista näkemystä, joka eriää merkittävästi yllä kuvatusta. Poliitikoilla on toki vastuunsa, mutta vasta päätöksentekohetkellä ja siitä eteenpäin. Vastuu korkealaatuisesta, lain kirjainta noudattavasta sekä etenkin nykyiset kuntalaiset osallistavasta ja muut oleelliset seikat huomioonottavasta suunnittelutyöstä lepää vain ja ainoastaan Kaupunkiympäristön toimialan ja kaavoituksen operatiivisen toteutuksen suorittavan tahon – eli virkavastuulla työtään tekevän suunnitteluryhmän harteilla.

Lisäksi on syytä lainata Kaupunkiympäristön toimialan osallisuussuunnitelmaa vuosille 2019-2021:

”Kaupunkiympäristön toimialalla esimerkiksi kaavoitustavoitteiden osalta täydennysrakentamiseen tähtäävän kaavoituksen merkitys tulee kasvamaan. Jatkossa yhä isompi osa kaupunkirakentamisesta on täydennysrakentamista olemassa olevissa kaupunginosissa. Kaupunkilaiset on otettava ennakoivasti mukaan kaupungin kehityksestä käytävään keskusteluun. Kaupungin on myös osattava nivoa kaupunkilaislähtöiset kehitysajatukset nykyistä paremmin mukaan osaksi prosessejaan. Tässä tarvitaan toimivaa vuoropuhelua ja luottamuksen rakentamista kaupunkilaisten kanssa kaupunginosatasolla."

Voidaan suurella itseluottamuksella todeta, ettei suunnitteluryhmä ole työssään onnistunut täyttämään oman toimialansa sille asettamia velvoitteita – hyvästä hallintotavasta tai edes laista nyt puhumattakaan.

Laatija pitää aivan selvänä, että suunnitteluryhmä on epäonnistunut tehtävässään.

* * *

No niin. Tämän pitkän ingressin päätteeksi päästäänkin itse asiaan, eli uuteen kaavaluonnokseen. On myös hyvä pitää mielessä, että vaikka kyseessä on toukokuussa 2020 julkistetun luonnoksen lainvastaisesti jatkotyöstetty versio, on sen sisältö silti hyvin tärkeä muistutus siitä, miten pieleen asiat voivat mennä, elleivät kuntalaiset kiinnitä huomiota omassa elinympäristössän tapahtumassa oleviin muutoksiin.

Saatekirje
Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavakarttaluonnos
Kaavaselostusluonnos
Päivitetty viitesuunnitelma

Heti kärkeen on helppo todeta, että tässäkin versiossa on hyvin paljon pielessä. Suurin synti on toimivan urheilukentän uhraaminen asuinrakentamisen tieltä, mutta asia on jo käsitelty adressissa, eikä siitä sen enempää.

Muuten luonnos on täynnä ristiriitoja, puolitotuuksia ja kaunisteluja sekä vanhaa kunnon sitkeää uppiniskaisuutta, jossa jo perusteellisesti läpikäydyistä asioista ei yksinkertaisesti olla haluttu ottaa opiksi.

• Asemakaavan muutoksen perusteeksi on edelleen ilmoitettu tontin maaperään liittyvät ongelmat. Väite on perusteellisesti käsitelty adressissa, eivätkä olosuhteet oletettavasti ole muutamassa kuukaudessa muuttuneet.
  
  On kuitenkin aivan välttämätöntä, että kaupunki pystyy perustelemaan maankäytön muutokset totuudenmukaisella, tai edes uskottavalla tavalla. Tämä ei toteudu tässäkään luonnoksessa.
  
  
• Luonnoksessa kummittelee edelleen maanpäällinen pysäköintirakennus, jota ei perusteettomiin maaperäongelmiin vedoten voida toteuttaa maanalaisena. Asia on kaikessa koomisuudessaan silti hyvin vakava ja täynnä huolestuttavia ristiriitoja.
  
  Ensinnäkin nykyisessä, aivan poikkeuksellisen huolellisesti valmistellussa asemakaavassa ei nähdä mitään ongelmaa pysäköintiratkaisun sijoittamisessa maan alle, ja vasta tässä luonnoksessa uutena elementtinä kuvaan astuu huoli pohjavedestä. Tämä seikka ei ilmeisesti ollut tiedossa vielä toukokuun luonnosta laadittaessa, joten saatavilla lienee tuoreita mittaustuloksia aikaisintaan kesäkuulta 2020…
  
  (Mielenkiintoista kyllä, samaa huolta ei kanneta esim. paalutuksen aiheuttamista vaaroista pohjavesille…) 
  
  Parkkitalo ei edelleenkään ole sulavassa soinnussa koko hankkeen keskeisimmän tavoitteen, eli maankäytön tehokkuuden kanssa, sillä alueelle poikkeuksellinen maanpäällinen pysäköintirakennus edustaa räikeän korostetusti nimenomaan maankäytön tehottomuutta. Ratkaisu ei myöskään ole sovitettavissa kaupungin kestävän kehityksen tavoitteisiin, johon luonnoksessa myös viitataan.
  
  Lisäksi parkkitalon kaavailtu sijainti mahdollisimman syrjässä ja vaikeasti saavutettavissa ihmetyttää, kun sen reunaehdoksi on nimenomaan asetettu autopaikkojen helppo saavutettavuus, ja että pysäköinnistä asuntoihin kulkevien reittien tulisi olla luontevia.
  
  Näihin ongelmiin on olemassa täysin ilmiselviä ratkaisuja, esim. pidetään kiinni alkuperäisestä maanalaisesta suunnitelmasta tai luovutaan pysäköintinormista kokonaan. Näistä jälkimmäinen olisi lisäksi oiva osoitus siitä, että kaupunki on ilmastonmuutoksen torjumisessa tosissaan, eikä ”ilmastohätätila” ole vain valtuustokauden mittaista kaunopuhetta.
  
  Parkkitalo on konseptinsa ja ulkomuotonsa puolesta alueelle niin poikkeuksellinen, ettei luonnoksen tavoitteella naapuruston nykyiseen ja rakentumassa olevaan rakennuskantaan luontevasti istuvasta rakennuksesta, jossa pysäköinti on toteutettu realistisesti, toimivasti ja kaupunkikuvallisesti kestävästi, ole edellytyksiä menestyä.
  
  
• Edelleen vakavia kysymyksiä herättää hankkeen vaikutukset liikenteelle Isonnevantiellä, jonka varrella sijaitsee peräti kolme koulua. Ilmeisesti oppilaiden kuvitellaan kulkevan lisääntyvän liikenteen seassa turvallisesti, sillä luonnoksessa ei käsitellä jalankulkua juuri lainkaan. Olkoon sitten niin, mutta laatijan pelkona on, että tätä kadutaan sitten myöhemmin.
  
  On myös todettava, että ajankohtaisten katujen nykyinen liikennemääräarvio (yht. 5600 ajoneuvoa/vrk.) kuulostaa hyvin raskaasti alakanttiin lasketulta. Syykin on selvä; tilasto on kolme vuotta vanha, jonka aikana alueelle on valmistunut merkittävää täydennysrakentamista ja läpikulkuliikenne on luonnollisesti sen myötä myös lisääntynyt merkittävästi.
  
  Lisäksi tulisi ehdottomasti huomioida nyt rakenteilla tai valmistumassa olevat uudet rakennukset esim. Isonnevantiellä sekä Eliel Saarisentien ja Isonnevankujan kulmassa – kai niihinkin on vastaavanlaiset laskelmat olemassa, jotka tulisi ottaa huomioon?
  
  Myös aivan lähialueille suunnitellaan merkittävää täydennisrakentamista. Täten luonnoksessa käytettyä liikennemäärien laskentamallia ei voida pitää luotettavana ja laatija pitää täysin naurettavana väitettä siitä, ettei liikennemäärän lisäyksellä olisi merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia alueelle.
  
  Haagan kadut ovat kapeita ja vaikka kaupunki onkin turvautunut äärimmäiseen keinoon lunastaessaan paikallisilta taloyhtiöiltä maata uusien liikennejärjestelyjen mahdollistamiseksi, on hyvä huomata, että nämä järjestelyt koskevat vain ja ainoastaan kevyttä liikennettä. En tässä peräänkuuluta autoilijamyönteisempiä ratkaisuja, mutta tavoitteena pitää olla edes jonkinlaisen toiminnallisuuden turvaaminen. On selvää, ettei luonnos palvele tätä tarkoitusta.
  
  
• Luonnoksesta näyttäisi kokonaan unohtuneen kysymys Haagan puistoon kaavaillusta korvaavasta urheilukentästä. Näin kriittisen asian hukkuminen suunnittelun tässä vaiheessa on jo täysin anteeksiantamatonta, sillä laatija voi vakuuttaa, että suunnitteluryhmä on varmuudella kiusallisen tietoinen kysymyksen aiheuttamasta ongelmasta:
  
  Steniuksenkentälle on mahdollista rakentaa ainoastaan, koska on luvattu rakentaa korvaava kenttä Haagan puistoon. Se pitäisi vieläpä saada valmiiksi ennen nykyiselle kentälle rakentamista. Haagan viheralueiden systemaattisen nakertamisen myötä käytännössä kukaan ei toivo, että Haagan puistoon kajotaan - se on alueen ylivoimaisesti suosituin ja helpoiten saavutettavissa oleva puisto.
  
  (HUOM! Haagan puistosta ollaan osana Vihdintien liikenneympyrän kaavaa lanaamassa suuri siivu! Sen alle jää mm. alueen suosituin koirapuisto, jota ollaan siirtämässä periferiaan.)
  
  Kysymys viheralueista korostuu entisestään valtuustossa hiljattain nähdyn poliittisen farssin myötä, jossa puheenjohtaja kielsi Raide-Jokerin vaikutuksista keskustelemisen mm. Riistavuoren metsälle.
  
  Muutenkin laatija paheksuu syvästi tapaa, jolla alueen merkittävimmät virkistysalueet – Steniuksenkenttä, Haagan puisto x2, Riistavuoren metsä ja Alppiruusupuisto – on jaettu omiksi kaavakokonaisuuksiksi, ja jolloin niiden yhdessä muodostaman vihersormen hahmottaminen on tehty tarpeettoman hankalaksi.
  
  Kyseiset kaavat ovat käsittelyssä liki samanaikaisesti, mutta esim. jonkin toisen kaavan varmuudella aiheuttamaa liikennemäärän kasvua ei suostuta näkemään oleellisena tekijänä edes aivan viereiselle kaavalle. Tämä on aivan käsittämätöntä, sillä näitä kaavoja käsitellään samassa yksikössä.
  
  Lisäksi alueen koulut pohtivat laajennusta ja alueelle muuttaisi mm. Steniuksenkentälle rakentamisen myötä satoja uusia asukkaita. Riistavuoreen ja lähialueille kaavaillaan kymmeniätuhansia asuntoja.
  
  Liikuntamahdollisuuksia tulisikin lisätä, ei vähentää.  
  
  Miksi ylipäätään toimiva, tarpeellinen ja tulevaisuudessa sitäkin tapeellisempaa urheilukenttää pitää siirtää 100m päähän? Eikö tämä ole resurssien haaskausta? Eikö olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa kohdistaa uuden kentän rakentamiseen kohdistuvat varat nykyisen kentän kunnostamiseen? Hoidetaanko yhteistä omaisuutta nyt ihan varmasti parhaalla mahdollisella tavalla?
  
  Muun muassa näihin polttaviin kysymyksiin olisi viimeinkin hyvä saada kelvollisia vastauksia, mutta suunnitteluryhmän tähänastiset toimintatavat huomioiden laatija ymmärtää oikein hyvin, ettei asiasta toivota sen suurempaa numeroa.
  
  Tämä ei kuitenkaan ole missään tapauksessa hyväksyttävää. Haagan puisto on kytketty Steniuksenkenttään osana nykyistä asemakaavaa. Ongelmallinen tilanne on tuotava reilusti kaikkien nähtäväksi ja ratkaistavaksi!
  
  Emme siis oikeasti tiedä miltä Haagan viher- ja virkistysalueverkoston on aivan lähitulevaisuudessa tarkoitus näyttää, emmekä myöskään saisi keskustella siitä. Mikäli meitä kuullaaan, niin ei ainakaan kuunnella. Tilanne on kauttaaltaan kestämätön, eikä tämänkaltaiseen salailuun ja hyssytelyyn kerta kaikkiaan ole mitään perusteita.
  
  
• On suorastaan surkuhupaisaa, että luonnoksessa peräänkuulutetaan kohtuuhintaisia asuntoja. Laatija ihmettelee syvästi, miten mahdollisimman huonolle maaperälle ja siten sekä rakentamiskustannuksiltaan että riskeiltään mahdollisimman epäedulliselle paikalle rakentaminen edesauttaisi edes millään kuviteltavissa olevalla tavalla tämän tavoitteen toteutumista?
  
  Luonnoksessa viitataan myös moneen kertaan kestävän kehityksen tavoitteisiin, eikä ole millään tavalla selvää, miten rakentaminen tai rakentamisen ylipäänsä mahdollistava raskas betonipaalutus edesauttaisi näiden tavoitteiden saavuttamista. Onko mm. paalutuksen, rakentamisen ja työmaaliikenteen aiheuttamat CO2 -päästöt kenties tarkoitus korvata parkkitalon suojaksi asetetulla viherkatolla (-sarkasmi)..?
  
  Ei, laatijan mielestä tässä hankkeessa ei ole havaittavissa mitään sellaisia ympäristöä hyödyttäviä seikkoja, että sen voidaan sanoa olevan linjassa kaupungin tai muidenkaan kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Tilanne on lähinnä päinvastainen: Tiedetään, että rakennusala tuottaa peräti 33 % kaikesta jätteestä ja rakennukset 40 % päästöistä. Steniuksenkentälle rakentamisen edellytyksenä toimiva betonipaalutus rumentaa tilastoa entisestään.
  
  
• Edellisessä kaavaluonnoksessa suunnitteluryhmä päätyi jostakin selittämättömästä syystä piilottelemaan kentälle kaavailemansa todellisen rakennusalan määrää. Vaikka rakennusala vaikutti oleellisesti pienemmältä, kuin mitä se todellisuudessa oli, niin suuri(n) osa palautteen antajista piti tätä kaunisteltuakin määrää aivan liian massiivisena.
  
  Siten on hyvin hankala käsittää, miten uudessa luonnoksessa on päädytty nostamaan rakennusalaa entisestään. Jälleen kerran: kuullaan, mutta ei kuunnella ja toimitaan vielä varmuuden vuoksi täysin päinvastaisesti, kuin mitä ihmiset toivovat.
  
  
• Lievempi yksityiskohta: luonnoksen mukaan kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi asukkaiden käyttöön saa rakentaa varasto- ja huoltotiloja sekä muita asumisen aputiloja kuten talopesulan, kuivaustilat, talosaunat, vapaa-ajantilat sekä jäte- ja kierrätystilat.
  
  Etenkin jäte- ja kierrätystilojen kohdalla herää kysymys siitä, miten nämä aiotaan toteuttaa käytännössä? Molokki tai muu maanalainen järjestely lienee pohjavesien vaarantumisen takia täysin poissuljettu ajatus. Suuria taloyhtiöitä olisi hyvin pienellä alueella peräti kahdeksan, mutta onko lähes umpitäyteen ahdetulle kentälle tarkoitus rakentaa vielä näiden lisäksi yksi suurempi yhtiöiden yhteiskäyttöön tarkoitettu jätteiden ja kierrätykseen soveltuva keskusrakennus, vai kahdeksan pienempää roskakatosta?
  
  Niin tai näin, asia ei tässä vaiheessa vaikuta oikein loppuun asti harkitulta.
  
  
• Luonnoksen mukaan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota näkymien avautumiseen vanhoilta asuintonteilta. On totta, että rakennuksia on kosmeettisesti siirrelty toukokuun luonnokseen verrattuna. Kuitenkin vielä edellistäkin luonnosta suurempien rakennusmassojen liikuttelu pienellä tontilla on kuin pelaisi Tetristä pyöreillä palikoilla: ne eivät sovi, vaikka miten kääntäisi ja vääntäisi.
  
  Myös esitetty väite siitä, että suunnittelualueen lähistön rakennettu ympäristö koostuisi pääosin 3-5-kerroksisista kerrostaloista ei pidä paikkansa, sillä ympäristössä tavataan pääosin 3-4 kerroksisia kerrostaloja. 5-kerroksisiakin on, mutta nämä ovat hyvin harvassa ja sijoitettu poikkeuksetta siten, etteivät ne aiheuta esim. suoraa näköhaittaa kenellekään.
  
  Nyt kentälle kaavaillut 5-kerroksiset rakennukset poikkeaisivat oleellisesti tästä linjasta sijoittumalla kirjaimellisesti suoraan olemassa olevien rakennusten silmille.
  
  Salakavalasti Haagan urheilutien varrelle sijoitetun rakennuksen kohdalla maata on tarkoitus nostaa kadun mukaiseksi, jolloin rakennus ylittää selvästi viereisten talojen harjakorkeuden. Tämä on jo aivan turhaa kiusantekoa.
  
  Näin ollen tavoite kokonaisratkaisusta, joka istuisi luontevasti naapuruston nykyiseen ja rakentumassa olevaan rakennuskantaan ei toteudu. Myös tavoite etelähaagalaiseen rakennettuun ympäristöön sopivasta uudesta aluekokonaisuudesta jää kaukaiseksi haaveeksi.
  
  
• Asukkaiden nyt jo vuosikymmeniä peräänkuuluttamia ja nykyisen kaavan erityistavoitteeksi asetettuja perheasuntoja ei ole tarjolla kuin muutama.
  Luonnoksen tarjoamat asunnot ovat hyvin perinteisiä ja pieniä.
  
  
• Aina kun täydennysrakennetaan, on argumenttina palveluiden parantuminen.
  Ainakaan Haagassa tämä ei ole toteutunut.
  
  Tässä luonnoksessa varataan tila erehdyttävästi pizzerialta näyttävälle liiketilalle sekä (etäinen) mahdollisuus sinänsä tervetulleelle ryhmäperhepäiväkodille.
  Väite siitä, että alueelle saataisiin hieman lisää palveluja on siten dramaattisesti liioiteltu, sillä käytännössä tällä tarkoitetaan yhtä liiketilaa.
  
  Tästä ja edelisen kohdan aiheista laatija tyytyy toteamaan yleisesti vain sen, että nyt pitäisi vihdoin ja viimein pystyä merkittävästi parempaan. Virret alkavat käydä vanhoiksi ja uskottavuuden rippeetkin roikkuvat enää ohuen hiuskarvan varassa.
  
  
• Luonnoksessa puhutaan ristiriitaisesti sekä 350 että 370 uudesta asukkaasta. Kumpi se nyt on, vai onko kumpikaan?  

* * *

Eli vielä löytyisi jonkin verran viilattavaa ennen kuin asiaa kehtaa viedä eteenpäin. Jos silloinkaan, sillä kuten sanottua: kaavaluonnos on laittomasti jatkovalmisteltu, eikä sillä ole edellytyksiä edetä toteutusvaiheeseen.

* * *

Kiitos, että jaksoit tänne asti! Kiitos myös mahdollisesta tuestasi!


27.1.2021

Jan Stolt
Etelä-Haaga
Puh. 040 158 8082
jnstolt@gmail.com

Steniuksenkentän adressi lähetetty kaupungille 31.5.2020

Hei,

Ihan ensimmäiseksi lämmin kiitos kaikille allekirjoittaneille - yli 300 allekirjoitusta kahdessa viikossa on vähintäänkin rohkaiseva määrä!

Adressi lähetettiin allekirjoittaneiden kommentein mielipiteenä kaupungille sekä asiasta vastaville suunnittelijoille 31.5.2020:

Suunnittelijoille voi edelleen lähettää palautetta:

Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

• Jaa adressi Facebook-seinällesi ja ryhmissä, jotka liittyvät adressin aiheeseen.
• Ota yhteyttä ystäviisi
  1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
  2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
  3. Lähetä viesti käyttämällä sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.