Uuden työaikalain kumoaminen jaksotyössä
Ota yhteyttä adressin tekijään
Tarkennusta työaikalaista jaksotyössä
2020-02-10 15:30:55Uusi työaikalaki (872/2019) tuli voimaan 1.1.2020. Uudella lailla on kumottu vuoden 1996 työaikalaki (605/1996). Erityisesti jaksotyötä tekevien keskuudessa on aiheuttanut ylimääräistä stressiä, ristiriitaisia tunteita ja kysymyksiä seuraavat lain muutokset:
Vanhassa laissa jaksotyötä koskeva lepoaika on ollut yhdeksän tuntia.
-Uuden työaikalain 25 §:n mukaan pääsääntönä on, että jaksotyössä yhdenjaksoinen vuorokausilepo on 11 tuntia. Jaksotyössä vuorokausilepoa voidaan kuitenkin lyhentää yhdeksään tuntiin työjärjestelyihin liittyvistä syistä, mutta sen ei pidä olla säännönmukaista. (Säännönmukaisuus voidaan määritellä hyvin eri tavoin työpaikasta ja työnantajasta riippuen). Jos vuorokausilepoa lyhennetään yhdeksään tuntiin, työntekijälle on annettava korvaava lepoaika lain 25 §:n 4 momentin nojalla. Vuorokausilevon lyhentämistä ei kuitenkaan suositella tehtävän, vaan pyritään 11 tunnin lepoaikaan.
- Yövuorojen enimmäismäärä on vähennetty, peräkkäisiä yövuoroja saa teettää vain viisi, aikaisemman seitsemän sijasta. Tämän jälkeen on työntekijälle annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa-aika.
Mitä nämä uudistukset tarkoittavat käytännön työssä? Vaikka uudistusten tarkoitus on vaikuttaa positiivisella tavalla työntekijän hyvinvointiin ja palautumiseen työstä, ei se välttämättä näin mene. Ohessa on koottu havainnollistamaan muutamia asioita, kuinka kyseinen lakiuudistus näyttäytyy jaksotyöläisen työelämässä.
Kyseiset lainmuutokset näkyvät työvuorosuunnittelussa sekä työvuorojen toteutuksessa. Työvuorojen suunnittelu on huomattavasti haastavampaa kyseisen lain myötä.
Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaansa on heikentynyt merkittävästi tai jopa poistunut kokonaan.
Vuorotyön tekeminen on hankaloitunut, koska ilta-aamuyhdistelmien tekeminen ei onnistu 11 tunnin lepoajan vuoksi.
-->Jos työntekijän iltavuoro loppuu klo.21, voi hänen seuraava työvuoronsa alkaa aamulla aikaisintaan klo.8.
Työrupeamat ovat tulleet raskaammiksi.
Työvuoroja on esimerkiksi osastotyössä jouduttu porrastamaan, ja luomaan uudet työvuorojen alkamisajankohdat, jotta vaadittu lepoaika täyttyy.
Työvuorojen välinen lepoaika on pidentynyt lain muutoksen myötä, mutta työntekijän vapaa-aika ja vapaat sitä vastoin lyhentyneet, vapaa-aika on pirstaloituneempaa.
--> Tämä on suoraan yhteydessä työstä palautumiseen, jolloin työntekijä kokee myös palautumisajan lyhyeksi. Vuorotyötä tekevälle hoitajalle esimerkiksi vapaa-aika on lyhentynyt tarkoittaen, että iltavuorosta jäädään viikonloppuvapaalle klo.21, seuraava työpäivä koittaa maanantaina aamuvuorolla klo.7. Aiemmin vapaille jäätiin aamuvuorosta ja seuraavan kerran työvuoro alkoi vasta maanantaina iltavuorosta, jolloin vapaa-aikaa jäi enemmän.
Potilasturvallisuuden näkökulmasta uusi laki haittaa hoidon jatkuvuutta ja voi lisätä riskiä potilasvahinkoihin erityisesti esimerkiksi akuuteilla osastoilla.
-->Aamuvuoroon tulee nyt työntekijät, jotka eivät tiedä illan tapahtumia tarkalleen eivätkä välttämättä tunne yhtään potilasta. Uusien potilaiden tilanteeseen perehtyminen vie aikaa. Jos kirjaamiseen käytetty aika on ollut vähäistä edellisen työvuoron aikana, voi jokin oleellinen asia jäädä pimentoon seuraavan työntekijän kohdalla.
Yövuorojen vähentämisen vuoksi yötyöntekijät joutuvat kääntämään rytminsä useammin yöstä päivään, mikä vaikuttaa työstä palautumiseen enemmän. Yövuorojen jälkeiset pitkät vapaat ovat aiemmin kompensoineet yölliset poissaolot kotoa ja motivoineet entistä enemmän työntekoon.
Vuorotyön tekeminen rankkaa, se vaatii paljon työntekijältä niin työ- kuin perhe-elämässäkin. Työaikalainsäädännön ajattelisi helpottavan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, mutta nyt näin ei tapahdu. Uusi työaikalaki lisää hankaluuksia vuorotyötä tekeville perheellisille ja yksinhuoltajille, jolloin tarve lastenhoidolle kasvaa ja vapaa-aika perheen kanssa jää vähäiseksi. Aiemmin työntekijä oli motivoitunut siihen, että tiiviimmän työputken jälkeen sai jäädä muutaman päivän vapaalle ja viettää vapaa-aikaa nauttien ja rentoutuen perheen parissa, palautuen työstä.
Raskas työkin voi mielekästä, kun siihen pystyy itse vaikuttamaan. Kyseinen lakiuudistus heikentää työhyvinvointia, koska ylhäältäpäin sanellaan, kuinka työvuorot tulee tehdä, ja mikä tuntimäärä edistää kunkin työstä palautumista. Jaksotyötä tekevät ovat kokeneet tähän saakka työvuorosuunnittelun ja työvuorotoiveiden olleen työhyvinvointia edistävä tekijä, mutta nyt näin ei enää ole.
Uusi työaikalaki ei palvele työntekijöitä sen haluamalla tavalla. Se luo haasteita työaikasuunnitteluun, heikentää mahdollisuutta vaikuttaa omaan työaikaan, lyhentää työntekijän vapaa-aikaa ja vapaita, lisää henkistä ja fyysistä kuormittavuutta, heikentää potilasturvallisuutta, sitoo työhön ja työpaikkakunnalle tiiviimmin sekä heikentää raskaan ja vastuullisen työn mielekkyyttä. Tällä työaikalain uudistuksella henkilökunta tullaan ajamaan loppuun hyvinkin pian. Motivaatio työhön laskee, kun ylhäältä päin sanellaan, kuinka toimitaan työvuorojen suhteen.
Jo nyt esimerkiksi hoitoalalla on kysyntää työntekijöistä ja kysyntä tulee kasvamaan entisestään vuosien saatossa. Alalle hakeutuvuus on vähentynyt, uusien työntekijöiden rekrytointi on hankaloitunut eikä ala houkuta samalla tavoin, kuin aiemmin. Tämänkin vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että valtion päämiehet ja päättäjät edistäisivät työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista kuuntelemalla heitä, arjen sankareita, jotka tietävät, mitä työssä vaaditaan ja miten sitä tulisi kehittää positiivisempaan suuntaan, jotta se olisi mielekästä ja antoisaa, työllisyyttä ajatellen vetovoimaista. Paperilla ja suunnitelmissa uudistukset voivat näyttää hienoilta, mutta käytännöntyössä totuus tulee esiin.
Työhyvinvoinnin edistämisen ja työntekijän jaksamisen vuoksi olisi erittäin tärkeää, että työntekijän toiveet ja yksilöllisyys otettaisiin huomioon, eikä kaikkia pakotettaisi yhteen muottiin. Ne, jotka uutta työaikalakia haluavat noudattaa, se heille suotakoon. Kaikki eivät kuitenkaan tätä halua tehdä.
Lisää tietoa työaikalaista voit lukea mm. seuraavilta sivuilta:
M.A. Juntunen
Allekirjoitusten vahvistaminen
2020-01-31 02:22:33**Muistathan vahvistaa allekirjoituksesi klikkaamalla sähköpostiisi saapuvaa vahvistusviestiä, jotta allekirjoituksesi rekisteröityy oikein**
Kiitos kaikille jo tähän mennessä allekirjoittaneille!
Kannatusta on tullut jopa siinä määrin, että täällä mietitään vakavasti kansalaisaloitteen laatimista.
Jotta kansalaisaloite menisi eduskunnan käsittelyyn, se vaatisi vähintään 50000 allekirjoitusta.
Tämän vuoksi yhä enemmän vain ääntä kuuluville ja asiaa sellaistenkin kansalaisten tietoon, joita kyseinen työaikalaki ei koske - jokainen allekirjoitus on eteenpäin.
Terveisin, Mari
M.A. Juntunen