Raakamaidon suoramyynnin sääntelyä lievennettävä
Ota yhteyttä adressin tekijään
Tilamaidon suoramyyntiin lievennyksiä
2017-02-04 17:36:41Valtioneuvosto on julkaissut tiedotteen maa- ja metsätalousministeriön maitotiloja koskevista asetusmuutoksista. Muutokset tulevat voimaan 6.2.2017 ja ne tuovat mukanaan lievennyksiä raakamaidon suoramyynnin sääntelyyn. Nähtäväksi jää, millaisia käytännön vaikutuksia muutoksilla on eli kuinka isoista helpotuksista todellisuudessa on kyse. Tässä linkki tiedotteeseen: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/kevennyksia-maatilojen-kirjaamis-ja-tutkimusvelvoitteisiin-myos-raakamaidon-luovutus-helpottuu
Saara Lantta-Lehtola
Turussa etsitään osallistujia raakamaitotutkimukseen
2015-12-04 09:05:22Turun yliopistolla ja Luonnonvarakeskuksella (Luke) on meneillään raakamaitoa koskeva tutkimus. Tutkimuksessa tutkitaan ihmisiä, jotka kokevat saavansa kaupassa myytävästä käsitellystä maidosta vatsavaivoja, mutta joille sen sijaan käsittelemätön tilamaito ei aiheuta vatsavaivoja.
Tutkimukseen tarvitaan lisää koehenkilöitä, jotka kokevat, että heille kaupan maito aiheuttaa vatsavaivoja toisin kuin raakamaito.
Tutkimukseen osallistuville maksetaan 250 €:n korvaus. Koehenkilöiden pitää olla Turun kaupunginsairaalassa kahtena päivänä 6 tuntia kumpanakin päivänä. Tänä aikana otetaan näytteitä. Tutkimukseen osallistumaan halukkaat voivat ottaa yhteyttä Anu Nuoraan p. 050 439 5535 tai sähköpostilla anu.nuora@utu.fi.
Tässä linkki uutiseen aiheesta: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/829922/Raakamaidossa+ja+kaupan+maidossa+on+eroa+vatsalle?sivu=2
Saara Lantta-Lehtola
Vinkki: Nyt voit vaikuttaa myös äänestämällä
2015-04-12 17:35:57Adressin on allekirjoittanut Uudenmaan vaalipiirissä ehdolla oleva keskustan eduskuntavaaliehdokas Jukka Lehtimäki, joka ajaa muun muassa maataloustuotteiden suoramyynnin esteiden ja säädösviidakon purkamista. Jukan äänestysnumero on 375.
Vinkkejä muidenkin vaalipiirien asiaa kannattavista ehdokkaista otetaan vastaan.
Saara Lantta-Lehtola
Alkuperäisen adressin vaatimuksia selkeytetty
2015-04-01 19:09:27Alkuperäisen adressin vaatimuksia on selkeytetty ja adressia muokattu seuraavasti:
- Toisen kappaleen lause:
"Nykyinen kansallinen lainsäädäntö (nk. raakamaitoasetus 699/2013) asettaa raakamaitoa yli 2 500 kiloa vuodessa suoraan asiakkaille myyville maitotiloille massiiviset näytteenottovaatimukset."
on muutettu muotoon:
"Nykyinen kansallinen lainsäädäntö (nk. raakamaitoasetus 699/2013) asettaa raakamaitoa yli 2 500 kiloa vuodessa suoraan asiakkaille myyville maitotiloille massiiviset näytteenottovaatimukset maidossa ja nautojen ulosteessa mahdollisesti esiintyvien bakteerien osalta."
- Lisäksi adressin loppupuolen vaatimuksia on täsmennetty.
Saara Lantta-Lehtola
EFSA:n artikkeli raakamaidosta
2015-04-01 19:02:05TIEDOTE 1.4.2015
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on julkaissut 13.1.2015 tieteellisen kannanoton ja artikkelin raakamaidon nauttimiseen liittyvistä kansanterveydellisistä riskeistä.
Linkki: http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/3940.pdf
EFSA:n kannanotossa todetaan, että EU:ssa raportoitiin kuuden vuoden aikana (2007–2012) yhteensä 23 joukkosairastumista, jotka liittyivät käsittelemättömän lehmänmaidon nauttimiseen. Vuonna 2009 koko EU:ssa ei raportoitu yhtäkään tapausta, jonka aiheuttajaksi olisi todettu raakamaito. Valtaosan sairastumisista aiheutti kampylobakteeri Campylobacter jejuni. Sen sijaan Listeria monocytogenes -bakteerin ei raportoitu aiheuttaneen yhtäkään raakamaitoon liittyvää sairastumistapausta vuosina 2007–2012.
Pääasiallisina raakamaidon riskeinä EU:ssa EFSA pitää seuraavia patogeenejä, jotka saattavat saastuttaa raakamaidon: kampylo- ja salmonellabakteerit, shigatoksiinia tuottava Escherichia coli (STEC = EHEC) -bakteeri, Brucella melitensis - ja Mycobacterium bovis -bakteerit sekä TBE-virus. Nämä patogeenit saattavat päätyä raakamaitoon eläimistä, joilla on esimerkiksi utaretulehdus tai elimistössään tulehdus, muualta maatilaympäristöstä maidon keräyksen ja säilytyksen yhteydessä, tai jos ulostetta joutuu raakamaidon sekaan.
Raakamaidon saastumisriskin minimoimiseksi keskeisiä tekijöitä ovat eläinten hyvästä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen sekä maatilan hyvä hoito yhdessä hyvien maatalouskäytäntöjen (GAP = good agricultural practices) ja hyvän hygienian käytäntöjen (GHP = good hygienic practices) noudattamisen ohella. Edellä lueteltujen tekijöiden lisäksi mitään yksittäistä toimenpidettä, joka vähentäisi maidon saastumisriskiä merkittävästi, ei kyetty tunnistamaan. Myöskään kontrollitoimenpiteitä riskin vähentämiseksi ei voitu asettaa paremmuusjärjestykseen, koska mikä tahansa poikkeama edellä kuvatusta oletetusta lähtötasosta johtaa todennäköisesti saastumisriskin kasvamiseen.
Lisäksi EFSA toteaa kannanotossaan, että vaikka Listeria monocytogenes -bakteeria ei pidetäkään raakamaitoon liittyvänä olennaisena riskitekijänä EU:ssa, listeriabakteerin aiheuttamaa riskiä voidaan merkittävästi pienentää katkeamattomalla kylmäketjulla, muutamaan päivään rajoitetulla maidon varastointiajalla ja siten, että kuluttajat toimivat edellä mainitut asiat huomioiden.
Lopuksi EFSA suosittaa, että kuluttajat, ja erityisesti riskiryhmiin kuuluvat kuluttajat, tiedotetaan aiempaa paremmin raakamaidon nauttimiseen liittyvistä riskeistä ja riskien hallintakeinoista.
Saara Lantta-Lehtola