STOP Jyväskylän kulttuurileikkauksille!

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#1202

Ei tapeta kulttuuria

Sanna Pekkinen (Laukaa, 17.11.2023)

#1207

040 571 752 4

Kari Juhani Kaijanaho (Helsinki, 17.11.2023)

#1218

Jo se nyt on hittohemmetti!!!

Henna Syyrakki (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1225

Saavutettava kulttuuritarjonta on yksi tärkeimmistä syistä, jotka ovat pitäneet minut Jyväskylässä. Erityisesti Yläkaupungin yö on vuoden paras ja tärkein tapahtuma ja Villa Rana on tuonut valtavasti erilaista kulttuuritarjontaa kaupunkiin.

Emilia Nikkinen (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1234

Jos ei ymmärrä kulttuurin moninaista merkitystä ja pitkän kantaman vaikutusta, ei pitäisi olla minkäänlaisessa päättävässä elimessä. Ilman kulttuuria kaikki on vain elossa pysymistä, ei elämistä.

Jyväskylään halutaan paremmin veroja maksavaa väestöä. Miten se onnistuu, jos kaupungista tulee samanlainen näivettynyt automarkettien valtakunta kuin niin monesta muustakin Suomen pikkukaupungista?

Kunpa ymmärtäisitte sen, että jos nuorilla ei ole paikkoja missä käsitellä omia tunteitaan ja oppia ilmaisemaan itseään, mielenterveysongelmat pahenevat. Tiedän, että vaikutukset eivät näy teidän hallituskaudellanne, mutta se ei tarkoita sitä etteivätkö ne olisi todellisia.

Miten kukaan voi olla niin sokea, ettei näe kulttuurin, nuorisotyön ja koululaitoksen yhteyttä hyvinvointiin ja sivistykseen?

Antti Viitamäki (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1244

Kulttuuri merkitsee nuorille enemmän kun voitte kuvitella.

Iita Ruottinen (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1253

Päätätte siis leikata lähes kaiken kulttuurin ja sitä kautta merkittävän osan hyvinvointia pois? Valtion nykyisen hallituksen esitysten jälkeen Teidän leikkausesitys on järjettömin, ääliömäisin mistä olen hetkeen kuullut. Idiootit.

Laura Naukkarinen (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1273

Kun leikataan kulttuurista, leikataan tulevaisuudesta, Leikataan mielenterveydestä, ihmisten ja erityisesti nuorien hyvinvoinnista. Tämä säästö tulee maksamaan todella paljon. En näe tässä järkeä, en ajatusta.

ilona pukkila (Helsinki, 17.11.2023)

#1274

Taide ja Kulttuuri lisää mm. hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Ne ovat sivistyksemme perusta. Kulttuurin ja taiteen alasajon myötä pahoinvointi kasvaa ja sivistys taantuu. Tämän vuoksi leikkaukset taiteesta ja kulttuurista eivät tuo taloudellista säästöä. Taiteesta ja kulttuurista leikkaaminen vaikuttaa samalla myös muiden palveluiden talouteen kielteisesti mm. kuljetus-, majoitus-, ravintola-, matkailupalvelut. Eikö taiteen ja kulttuurin merkityksen ihmisten hyvinvointiin ja talouteen jo lockdown:kin osoittanut? Eikö virheistä opittu?

Tanja Drabczyk (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1299

Ensin leikataan 400 000 euroa kulttuurista ja sit sijoitetaan 300 000 euroa lutakonaukion väriasfalttiin. Tätä voisi vähän harkita uudelleen...

Antti-Ville Tikkanen (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1301

Ilman taidekokemusta en elä.

Tarja Kuusrainen (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1306

Kaikkea ei voi mitata rahassa. Miksi kulttuuriala on aina se josta leikataan vaikka väitätte arvostavanne kulttuuria? Taitaa olla vain sitä sanahelinää.

Timo Kekkonen (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1312

Älkää tehkö kulttuurikaupungista tyhjää kuorta.

Jenna Kinnunen (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1317

Nähkää nyt kerrankin ”metsä puilta”.
Älkää romuttako totaalisesti yhteiskuntaamme kaikilla tasoilla.
Kulttuuri eri muodoissaan on NIIN tärkeä asia kaikenlaisille ikäryhmille ihan kaikissa ihmisluokissa eikä todellakaan mitään ”luksuspalvelua”, kuten eräs riikka väittää🙄Ette saa alentua alasajamaan Suomen sivistystä tälläkin lailla.

Sirpa Ajanto (Tuusula, 17.11.2023)

#1358

Kulttuuri on erottamaton osa ihmisen hyvinvointia. Leikkaatte siis ihmisten hyvinvoinnista.

Sumu Salmela (Mikkeli, 17.11.2023)

#1362

Kulttuuri antaa elämää.

Henna Virtanen (Jyväskylä, 17.11.2023)

#1384

On totta, että elämme hankalia aikoja ja niihin on sopeuduttava, mutta tuntuu kohtuuttomalta, että hyvinvointia tutkitusti lisäävästä toiminnasta leikataan näin paljon samalla, kun rahoitusta lisätään toisaalla.

Jyväskylä on jo pitkään halunnut identifioitua Suomen liikuntapääkaupunkina, ja liikunnan alan rahoitusta ollaankin lisäämässä ensi vuonna. Lisäksi Jyväskylä sitoutuu investoimaan jo pitkään tekeillä olleeseen Hippos-hankkeeseen, jonka alueelle on tähän mennessä mm. toteutettu yli 8 miljoonaa maksanut pesäpallostadion. Toki stadionilla on tarkoitus tehdä muutakin kuin lyödä palloa, se soveltuu esimerkiksi kesäteatteriksi, mutta tällä menolla Jyväskylässä ei ole ainakaan paikallisia teattereita esittämässä uudenkarhealla stadionilla mitään.

Liikuntapääkaupungin sijaan Jyväskylä tunnetaan huomattavasti vahvemmin Suomen Ateenana, sivistyksen, tieteen ja taiteen kehtona, jossa on saanut alkunsa mm. moni Suomen kielen nykyisinkin käytössä oleva sana sekä ensimmäinen suomenkielinen koulu. Jyväskylässä Minna Canth rakastui teatteriin ja alkoi kirjoittaa näytelmiä. Sittemmin koulutuksen, lukutaidon ja kirjasivistyksen levitessä itsenäisyyden ajan Suomeen, Jyväskylä on ollut yksi keskisuuri kaupunki muiden joukossa, mutta ensimmäisen opettajaseminaarin henkinen perintö kaupungissa on yhä vahva.

Jyväskylä on siis 1800-luvulta asti ollut suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä, mutta nykyään kulttuuritoimijat ovat jo pitkään kärvistelleet rahoituksen sekä tilojen puutteessa. Jyväskylä on merkittävä korkeakoulukaupunki, ja sen asukkaat ovat keskimääräistä suomalaiskaupunkia korkeammin koulutettuja. Koska korkeastikoulutetut kuluttavat kulttuuria ja taiteita keskimääräistä suomalaista enemmän, yleisöä Jyväskylässä riittää. Nyt, kun monella keskiluokkaisellakin suomalaisella on taloudellisesti tiukempaa kuin aiemmin, olisi kulttuuritoimijoiden selviytymisen kannalta tärkeää, että kaupungilta löytyy halua säilyttää kaupungin vireä kulttuuritarjonta. Avustusten turvin myös lippuhinnat pysyvät maltillisella tasolla, jolloin kaupunkilaisilla on ylipäänsä mahdollisuus kuluttaa kulttuuria silloin, kun sen elvyttävää voimaa eniten tarvitaan.

Leikkauspäätöksen takia vaakalaudalla on mm. 90-luvun laman aikaan vastavoimana henkiselle kurjuudelle syntynyt, nykyään jo legendaarinen poikkitaiteellinen kulttuuritapahtuma Yläkaupungin Yö, 1950-luvulta asti toiminut, Pohjoismaiden pitkäikäisin festivaali Jyväskylän Kesä, Suomen tanssikentälle monta ammattilaista kasvattanut Jyväskylän Tanssiopisto sekä monta muuta tärkeää ja pitkäikäistä toimijaa.

Itseäni mietityttää, miksi kaupunki ei puolusta Jyväskylää jo historiallisesti vahvimmin luonnehtivaa alaa. Liikunta on kaupunkilaisille ehdottoman tärkeä palvelu sekin, mutta tässä nähdään selkeä arvovalinta kaupungilta, jonka startegiaan on kirjattu identifioitua ”valovoimaisena taiteen ja kulttuurin kehittäjänä”, sekä kaupunki, jolle ”sydämen sivistys on kasvualusta nyt ja tulevaisuudessa”.

Kulttuurin merkitys jää usein rahaa punnitessa hämäräksi, sillä sen arvoa on niin kovin vaikea mitata. Kulttuurin merkitys on kuitenkin mittaamatonta, etenkin haastavina aikoina. Taide ja kulttuuri ei Jyväskylästä tällä päätöksellä katoa, vaan kaupungista taatusti löytyy ”Yön henkeä” edelleen, mutta valtava määrä toimijoiden kehitykseen sekä yleisön kasvattamiseen satsattuja resursseja valuu hukkaan, jos sopeutustoimet kaatavat kaupungista pitkäikäisiä, etabloituneita ja meritoituneita tahoja.

Elsa Kalervo (Helsinki, 17.11.2023)