Luolajan koulu säilytettävä!

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#805

Moikka

Aaron Halen (Tuusuma, 17.09.2023)

#819

Koulu pitää ehdottomasti säilyttää. Pienet koulut ovat oppilaille parhaita ympäristöjä ja kaikki eivät pysty opiskelemaan isoissa kouluissa joissa paljon hälinää ja häiriötekijöitä.

Paasonen Niina (Hämeenlinna, 17.09.2023)

#843

Koulu tulee säilyttää ehdottomasti

Hanne Salokannel (Hämeenlinna, 17.09.2023)

#845

Tehdään lisää parkkitaloja. Tarjonta lisää kysyntää😂😂

Mikko Koskela (Hämeenlinna, 17.09.2023)

#856

Pienet toimivat koulut säilytettävä

Tuula Majander (Hämeenlinna, 17.09.2023)

#859

Aivan ihana pieni koulu koulutaipalettaan aloittaville koululaisille. Ympäristö turvallinen ja mahdollisuuksia täynnä.

Elisa Vikholm (Hämeenlinna, 17.09.2023)

#862

Koulua ei saa lopettaa

Minna Lehtonen (Kangasala, 17.09.2023)

#872

Lapsiystävällinen Hämeenlinna? Nyt on tilaisuus todistaa, että täällä ollaan lasten puolella ja pidetään Luolajan koulu toiminnassa!

Iina Iina Kivelä (Hämeenlinna, 17.09.2023)

#879

Koulua ei missään nimessä saa lopetta, meiltäkin siirtyy pojat luolajan kouluun.

Tomi Tuomisto (Hämeenlinna, 17.09.2023)

#884

Vanhoja pieniä kouluja syytä säilyttää mahdollisimman pitkään, kaupunki säästää tällä tavalla matkakuluissa ja antaa samalla lapsille mahdollisuuden olla koulussa turvallisen matkan päästä omaa kotiaan. Itse aikoinaan myös käynyt Luolajan koulussa muutaman luokan ennen kuin siirryttiin tilanpuutteen takia isoon pelottavaan kouluun.

Taina Rantanen (Hämeenlinna, 18.09.2023)

#892

Ajatelkaa muitakin kuin pääkaupunkilaisia, monen lapsen elämä järkkyy näillä typerillä päätöksillä.

Ari Lehtola (Hämeenlinna, 18.09.2023)

#893

Lapsilla pitää olla turvallinen koulu.

Päivi Lehtola (Hämeenlinna, 18.09.2023)

#916

Tämä pieni koulu on todella tarpeellinen mmRenkovahantien lapsille!

Elina Tuomisto (Hämeenlinna, 18.09.2023)

#919

Kaikkea hyvää ei saa hävittää

Ritva Koskela (Hämeenlinna, 18.09.2023)

#923

Jos säästöt lapsista ratkaisee kaiken, -esim pieniä kouluja sulkemalla-, ehdotan seuraavaa:
Suljetaan kaikki koulut niin etelästä kuin pohjoisestakin, ja rakennetaan tuonne noin jyväskylän seutuville yksi *******llisen suuri koulu jossa kaikki suomalaiset lapset käyvät koulunsa alusta loppuun sisäoppilaitoksessa.
Loppuu nuo jatkuvat pikkukoulujen lopettajaiset kerralla!

Toinen vaihtoehto on säilyttää kaikki lapsille ensiarvoisen tärkeät koulut!
Tämä jälkimmäinen vaihtoehto on minun mielestäni parempi.
Loppuun laitetaan piste.

Jaaa..
Ei tää viälä loppunutkaan, koska mieleeni juolahti sellainen kysymys, että kukakohan kovapalkkainen päättäjäMarkku olisi kiinnostunut ostamaan tuon Luolajan koulun asumiseensa/grynderilleen myyntiin.. Hmmm..

Nyt se piste.

Ari Tuomisto (Hämeenlinna, 18.09.2023)

#928

Ei missään nimessä lakkautusta!

Päivö Juntumaa (Lammi, 18.09.2023)

#931

Haloo! Valot päälle

Melissa Pasanen (Hämeenlinna, 18.09.2023)

#945

voi hyvää päivää toilauksillenne

PÄIVI KOURULA (HÄMEENLINNA, 18.09.2023)

#947

voi hyvää päivää teidän toilauksillenne

MARKKU KOURULA (HÄMEENLINNA, 18.09.2023)

#949

Meidän taloyhtiöstä Kivisenojantieltä on tulossa lapsia Luolajaan tasaiseen tahtiin, lisää lapsiperheitä muuttaa koko ajan ja lapsia syntyy koko ajan lisää, nyt on jo yksi ekaluokkalainen, yksi eskarilainen, yksi viskari ja kolme neljävuotiasta lehdissä, reilun vuoden vanhojakin kaksi ja yksi puoli vuotias, lisää tulee koko ajan. Kaikki meistä ovat suunnitelleet lasten oppipolun alkavaksi juuri Luolajassa!

Heidi Kumpulainen (Hämeenlinna, 18.09.2023)

#955

Moi.
Luolajan koulun lakkauttaminen.
-Nummenkoulussa ei ole tilaa.
- luolajan kouluun on tehty mittava ilmasointi remontti sekä kesällä erittän mittava maalämpö remontti...heitetäänkö nämä veronmaksajien raha ikkunasta pihalle?

-koulu on myös ollut tiivis yhteisö ja hyvä koulu.
- suojelukohde mitä ei ymmärrykseni mukaan voi purkaa...eli onko uusi käyttötarkoitus jo selvillä...vai jätetäänkö tyhjäksi tuomaan edelleenkin kuluja?

-kaikkia ihmisiä ei voi tunkea yhteen kouluun.

Marko Vuorenkaiku (Hämeenlinna, 18.09.2023)

#965

Miettikää tulevaisuuden mielenterveysöalveluiden tarvetta mikäli pienet kyläkoulut lakkautetaan ja kaikki lapset tungetaan kasvottomiksi persoonattomiksi oppilaiksi tuhannen oppilaan kouluihin joissa vain harvat opettajat ja omat luokkakaverit tuntevat. Kiusaamiset ja häiriköinti on varmasti yleisempää isoissa laitoksissa kuin pienissä ja turvallisissa kyläkouluissa.
Miten kesän aikainen maalämpöremontti?!
Huolestuttavaa tämä rahankäyttö, mikäli koulu aiotaan lakkauttaa.?!

Satu Kukko (Hämeenlinna, 19.09.2023)

#966

Koulu on ehdottomasti säilytettävä. Ei ole mitään järkeä ahtaa lapsia isoon Nummen kouluun. Kaikki kolme lastani ovat käyneet koulunsa Luolajan koulussa ja kokemus sekä lapsilla, että vanhemmilla oli erittäin positiivinen. Pienessä koulussa lähes kaikki tunsi toisensa, myös vanhemmat. Alueelle on edelleen suunniteltu rakentamista, joten oppilaita varmasti riittää. Myös nummen ahtaasta jättimäisestä koulusta voidaan tarvittaessa siirtää oppilaita Luolajaan ja samalla helpottaa sekä oppilaiden, että opettajien ahdinkoa suuressa koulussa. Ei lasten pahaa oloa lievennä se, että heidät tungetaan ylisuuriin ryhmiin, missä opettajien huomio ei millään riitä tasapuolisesti kaikille.

Harri Lepola (Hämeenlinna, 19.09.2023)

#977

Jos lapseni ei pääse luolajan kouluun,on meidän perheellä muutto edessä! Säilyttäkää koulu!

Sanna Kyllästinen (Hämeenlinna, 19.09.2023)

#989

Pyytäisin kiinnittämään huomionne lähikoulujen tuomiin koulumatkaliikkumisen positiivisiin vaikutuksiin päätöstä tehdessä. Lapsuudessa opitut liikkumistottumukset kantavat läpi elämän. Lähikoulujen lakkauttaminen tulee vaikuttamaan mm. kansanterveyteen ja sen heikkenemisestä aiheutuviin kustannuksiin pitkällä aikavälillä - siten myös Hämeenlinnan omiin tuleviin menoihin. Pelkään pahoin, että lähikoulun lakkauttaminen on lyhytnäköinen säästötoimi tilanteessa, jossa tarvitaan rohkeutta katsoa tulevaan ja ymmärtää päätösten vaikutusketjuja laajemmin. On syytä muistaa, että jokainen yksittäinen koulu on osa suurempaa kokonaisuutta, minkä vuoksi jokaisen yksittäisen koulun tapaus on merkityksellinen.

Lasten koulumatkojen pituuden kasvaessa myös lasten yleinen liikkuminen vähenee, tämä on nähtävissä esimerkiksi harvaan asuttujen seutujen lasten kohdalla (mm. Move!-tulokset). Kyläkoulujen lakkauttamisen myötä on siirrytty enemmän koulumatkojen kulkemiseen autolla ja/tai koulukuljetusten piiriin. Myös kaupungeissa houkutus autolla kyyditsemiseen kasvaa, varsinkin jos koulu osuu vanhemman matkan varrelle. Tälläkin hetkellä valtakunnallisesti noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Toki tilanne on erityisen huolestuttava maaseutumaisissa kunnissa, mutta kaupungeissakaan ei ole syytä toteuttaa toimia, joiden ansioista tilanne voi kehittyä huonompaan suuntaan. Helposti käveltävän ja pyöräiltävän koulumatkan mahdollistaminen on myös pitkän aikavälin ilmasto- ja ympäristöteko. Koulumatkat ovat mitä mainioin keino edistää aktiivista liikkumista ja auttaa lapsia oppimaan ympäristön kannalta suopeita tapoja liikkua - päivittäisestä matkasta tulee kuin itsestään arkiliikkumisen rutiini ja lyhyen matkan kulkemisesta aktiivisesti normi. Toki tulee huomioida myös liikenneturvallisuus koulujen lähiympäristössä, mutta Luolajan koulun ympäristö lienee turvallisemmasta päästä: sinne on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet, joukkoliikenteen pysäkit lähellä ja talvisin pellon poikki kouluun kulkee jopa hiihtäen. Yhteydet lähialueen lapsille vaikuttavat ehdottomasti turvallisemmilta kuin Nummen koulun suunnassa.

Lasten liikkumattomuus tulee vaikuttamaan mm. terveydenhuollon kustannuksiin myös tulevaisuudessa. Kuten tiedetään, liikkumistottumiset opitaan jo lapsuudessa - liikkumattomasta lapsesta kasvaa liikkumaton aikuinen. Lapsuusajan liikunnalla on erityisen iso merkitys. Suurin osa kaikista kansansairauksista alkaa kehittyä jo lapsuudessa. Liian vähäinen liikunta voi lapsilla johtaa esim. siihen, että aineenvaihdunta alkaa huonontua, tyypin 2 diabetes lähtee kehittymään ja valtimoiden toiminta heikkenee (HS 19.9.2023 / Liikuntafysiologian tutkija Eero Haapalan haastattelu).

Lisäksi erään tutkimuksen mukaan nuorena vähän liikkuvat maksavat aikuisena vähemmän tuloveroja ja heille maksetaan enemmän yhteiskunnan tukia (Vasankari, Tommi. ym., 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa - vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston kanslia). Näin ollen liikkumisen edellytysten huonontaminen voi johtaa yllättäviinkin seurauksiin, ja vaikuttaa myös kunnan verotuloihin tulevaisuudessa.

Suomalaisten liikkumattomuus tulee jo nyt kalliiksi - emme varmasti halua edesauttaa sitä ohjaamalla jo lapsia liikkumattomuuden tielle. Turvallisten, lihasvoimin liikuttujen koulumatkojen tekeminen lapsille mahdolliseksi voi olla yllättävän merkityksellinen keino niin kansanterveyden parantamisessa kuin liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen minimoinnissa.

Anni Hytti (Helsinki, 20.09.2023)