Vetoomus vieraiden kielten aseman parantamiseksi perusopetuksessa ja toisella asteella

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#816

Ensimmäisen kielen varhentaminen 1. lk alkaen oli hyvä uudistus, mutta se ei ole johtanut kielten opiskelun monipuolistumiseen. Vain harvoissa kouluissa voi aloittaa jonkin muun kuin englannin 1. luokalta. Näissä harvinaisissa alakouluissa taas A2 -kielen (EN) aloitusta pitää useimmiten odottaa 4. luokalle asti. Muut vieraat kielet houkuttaisivat enemmän ensimmäisenä kielenä, jos englannin (A2) voisi aloittaa jo 3. luokalla. Joissain kaupungeissa tämä on mahdollista, mutta muutosta tarvitaan moneen kuntaan. Lisäksi tarvitaan tietenkin enemmän muiden vieraiden kielten kuin englannin A1 - sekä A2-tarjontaa selkeällä jatkumolla yläkouluun.

Hanna Holtari (Espoo, 26.05.2021)

#819

Suomessa pitää saada opiskella englannin lisäksi ainakin saksaa, ranskaa, venäjää, italiaa. Myös kiina ja espanja ovat tärkeitä. Englannin ylivalta on masentava. Nykyiset säännöt estävät muiden kielten opiskelun opiskelijoiden määrävaatimusten takia

Markku Kemppainen (Pudasjärvi, 26.05.2021)

#828

.

Laura GAZZOTTI (Helsinki, 26.05.2021)

#833

Aidosti kansainvälinen suomalainen ei ole vain sellainen, joka osaa hyvin englantia. Hän puhuu muutamaa muutakin kieltä ja ymmärtää kieliin erottamattomasti kuuluvaa kulttuuritaustaa. Tämä on pääomaa niin työmarkkinoilla kuin henkilökohtaisessa elämässä.

Maria Jompero (Helsinki, 27.05.2021)

#840

Adressissa mainittujen asioiden lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka osaamisperustaisuus vapaassa sivistystyössä toteutetaan. Oppilaitoksille tulisi myöntää riittävästi resursseja laatia toimiva opetussuunnitelma ja arviointikäytännöt, jotta kielikursseista myönnettävät opintopisteet tulevat tunnistetuiksi/tunnustetuiksi myös oppilaitosten ulkopuolella. Myös opettajien täydennyskoulutukseen tulisi satsata resursseja ja luoda selkeitä, helposti saavutettavia koulutuspolkuja, joilla eri alojen osaajat voisivat täydentää joko puuttuvaa pedagogista/substanssiosaamista.

Sirpa Kärkkäinen (HELSINKI, 27.05.2021)

#871

Esimerkiksi pitkän venäjän YO- kirjoituksiin osallistui tänä vuonna alle 20 opiskelijaa.

Maarit Kaunisto (Vantaa, 28.05.2021)

#873

Kielitaito on kansalaistaito - ja saksan kauppakamarin edustajan sanoin: ostaa voi englanniksikin, myymiseen tarvitaan saksaa.

Tuija Schmid (Ohkola, 28.05.2021)

#882

Kielitaito on edullisinta hankkia jo koulussa.
Suomen koulujen rikkaus on monipuolinen kielivalikoima - Euroopan kulttuurikielet- tarjottava ja taattava kaikilla kouluasteilla.

Ritva Ruohonen (Helsinki, 28.05.2021)

#887

Olisi aika tehdä kulttuuriteko! Pieni maa tarvitsee osaajia kaikilla aloilla ja kaikilla kielillä!!

Tiina Karvinen (Helsinki, 29.05.2021)

#898

Suomi voi ostaa englanniksi kun, mutta ulkomaankaupan myynnissä tarvitaan ostajien kieliä.

Arja Alanko (Ohkola, 01.06.2021)

#905

Ruotsin opetuksen tuntimäärä yläkoulussa on huono vitsi, pelkkää kosmetiikkaa - se johtaa siihen että lukio-opetuksen taso laskee joka johtaa siihen että yliopistojen ruotsinohjelma rapautuu ja että virkamiestutkintoa ei läpäise kukaan joten se voidaan poistaa. Ruotsin palauttaminen pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksissa on väärä reitti - ensin on palautettava yläkoulun 9 vvt tai ainakin se 6. Muistakaa: Suomen tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi ja Saksa ja ostaa voi millä tahansa kielellä mutta myydä vastaanottajan äidinkielellä. Så enkelt är det!

Susanne Sjöblom (Lohja, 01.06.2021)

#911

Englannin kielen, tai A1-kielen vanhentaaminen on hieno asia, mutta myös yläkoulussa tunnit ovat tarpeen jotta oppilas ehtii omaksua peruskieliopoin ja - sanaston. Alakouluikäisten kypsyys ei vain riitä kaikkeen, mitä heidän nyt pitäisi sisäistää. On huuhaata väittää, että kaikki oppivat englantia noin vain, ilman ponnisteluja. Monille englanti on vaativa oppiaine.

Seija Shemeikka (Jyväskylä, 02.06.2021)

#926

Kielentutkijat kannustavat kieltenopetuksen varhaistamiseen, sillä aikaisemmassa iässä aloitettu kieli omaksutaan yleensä paremmin. Tällöin puhutaan kuitenkin kielistä monikossa – ja lähinnä sellaisista kielistä, jotka eivät hallitse myös päiväkodin ja koulumaailman ulkopuolella.

Englannin asema on nyky-Suomessa poikkeuksellinen ei-kotimaiseksi kieleksi. Sitä opitaan populaarikulttuurista, viihteestä ja kadunvarsimainoksista. Kun tällaista yhteiskunnassa korkealle arvostettua ja kaikkialla vastaan tulevaa muotikieltä aletaan opettaa koulussa tai päiväkodissakin jo varhaisemmassa vaiheessa, seuraukset voivat olla haitalliset äidinkielen arvostuksen ja käyttöalan kannalta.

Jos yhä suuremmalle osalle ikäluokasta opetetaan yhä varhaisemmassa iässä yhtä ja samaa vierasta kieltä, tulevaisuudessa kuulemme yhä useampien suomenkielisten lasten ja nuorten käyttävän keskenäänkin englantia. Oma kielemme näivettyy.

Vanhemmat, vaatikaa lastenne päiväkodissa tai koulussa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi mitä tahansa muuta kuin englantia!

Päättäjät, varhentakaa kieltenopetusta – mutta tehkää se missä tahansa muissa kielissä kuin englannissa, älkääkä edes tarjotko vanhemmille mahdollisuutta valita englanti ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi!

Englannin ehtii kyllä oppia myöhemminkin ja sitä opitaan myös koulumaailmasta riippumatta ja sen ulkopuolella.

Jani Koskinen
kielitieteilijä (FM)

https://www.ts.fi/lukijoilta/5255331/Kieltenopetus+kuntavaaliteemaksi++englannin+valtaasemaan+puututtava

Jani Koskinen (Helsinki/Helsingfors, 09.06.2021)

#947

Nyt kun Suomea ajetaan määrätietoisesti alas kaikilla tavoilla, on entistä tärkeämpää, että nuoriso osaa vieraita kieliä ja pääsee helpommin paremman elämän ääreen jossakin muualla.

Leevi Alakopsa (Oulu, 14.06.2021)

#983

Varhaistetun opetuksen (1-2) tulisi antaa mahdollisuus tutustua kaikkiin koulussa tarjottaviin A-kieliin, ei niin, että lapsi joutuu valitsemaan yhdeksän vuotta kestävän A1-kielensä jo heti koulutiensä alkuvaiheessa. A2-kieli tulisi myös alkaa viimeistään kolmannella luokalla.

Osmo Hupli (Espoo, 07.07.2021)

#1000

Pikaisia tekoja tarvitaan ! Vieraiden kielten osaamista tarvitaan yhä enemmän kansainvälistymässä yhteiskunnassa.

Arja Valonen (Pori, 19.07.2021)