Korkeakoulujen pääsykokeita ei tulisi poistaa

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#5401

Koska se olisi väärin!!

(Helsinki, 22.08.2017)

#5405

Siksi koska asia on ajankohtainen itselle ja seuraaville ikäluokille sekä sukupolville.

(Nurmijärvi, 22.08.2017)

#5414

Moniin opiskelupaikkoihin, kuten esimerkiksi oikeustieteelliseen ei ole olemassa lukiossa aineita, joissa pärjääminen kertoisi siitä, että henkilö tulee pärjäämään myös oikeustieteellisessä. Soveltuvuus ylempiin korkeakoulututkintoihin pitää erikseen testata.

(Helsinki, 22.08.2017)

#5417

Lukion käyneillä tai uransa ajoissa päättäneillä ei tule olla etuasemaa!

(Jyväskylä, 22.08.2017)

#5426

Allekirjoitan, koska olen itse kirjoittamassa ensi keväänä.

(Hämeenlinna, 22.08.2017)

#5432

Pääsykoemuutos koskee minuakin, viime kevään abiturientti kun olen.

(Ylihärmä, 22.08.2017)

#5442

Allekirjoitan koska on väärin tehdä näin suuria muutoksia näin pienellä varoitusajalla.

(Tuusula, 22.08.2017)

#5443

Allekirjoitan, koska pidän pääsykokeetonta järjestelyä epäoikeudenmukaisempana kuin vanhaa pääsykoepainotteista järjestelmää. Pääsykokeissa on kyse kovasta työstä, ei älykkyysosamäärästä, sillä ne voi uusia useaan otteeseen. Ylioppilaskirjoitukset voi uusia hyväksyttyinä vain kerran ja hylättyinä kahdesti. Mitä jos et saa näiden yrityskertojen aikana nostettua arvosanojasi tarpeeksi? Et välttämättä koskaan pääse haluamallesi alalle, jos ainut, mikä vaikuttaa asiaan on todistuksesi. Tämä tulisi pitkällä tähtäimellä vähentämään työssäkäyvien ihmisten työhyvinvointia sekä myös motivaatiota työntekoon. Lisäksi muutos lisää lukiolaisten, teini-ikäisten nuorten, stressiä huomattavasti. Jos muutoksella pyritään karsimaan pääsykoevalmennuksia, ne tulisivat ainoastaan siirtymään ylioppilaskirjoitusten valmennuskursseiksi. Lisäksi ammattikoululaisia ja heidän arvosteluasteikkoaan ei voida millään tavalla verrata ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin, joten nykyisessä tilassa ammattikouluista ei siis käytännössä pääsisi tasa-arvoisin perustein lukiolaisiin verrattuna yliopistoon tai heitä ei voisi ottaa huomioon ollenkaan, mikä olisi täysin tasa-arvoa korostavan Suomen ideologian vastaista. Tässä vain muutamia syitä siihen, miksi allekirjoitan adressin. Itse pääsin tänä vuonna E:n papereillani ja pääsykoemenestykselläni oikeustieteelliseen, mutta yksi kirjoittamani L ei olisi varmasti auttanut minua sisälle tiedekuntaan, jos muutos vaikuttaisi esimerkiksi oikeustieteelliseen. Unelmani olisivat siis murskautuneet täysin. Nyt olen seurannut ystävieni ja poikaystäväni tuskaa ja paniikkia, kun he saivat tietää muutoksesta. Olen kuullut monesta suusta: "Se siitä sitten. En ikinä pääse yliopistoon." Tämä kertoo jo tarpeeksi muutoksen vaikutuksesta opiskelijailmapiiriin.

(Seinäjoki, 22.08.2017)

#5460

"Haluaisin kysyä ministeriön jäseniltä, millaiset paperit he omaavat? Minne he pääsisivät papereillaan uudistuksen jälkeen? Tässä uudistuksessa on aivan liikaa varjopuolia, joilta nämä älypäät sulkevat silmänsä. Tällainen uudistus tulee tekemään ainoastaan hallaa Suomen koulujärjestelmälle. Hyväksyttyjä ylioppilaskokeitakaan ei voi uusia kuin kerran. Pääsykokeita tulee joka vuosi ja niissä mitataan aivan eri tavalla hakijoiden motivaatiota alaa kohtaan. Onko oikein, että yhtäkkiä matematiikan kirjoituksista tullut arvosana vaikuttaa opiskelijan sisäänpääsyyn esimerkiksi hallintotieteelliseen, vaikka hän vihaa matematiikkaa (opiskelijan on mahdollisesti ollut pakko kirjoittaa matematiikka, koska ei luota ruotsin taitoihinsa yhtä paljon)? Miksi pitää mennä pilaamaan kaikki hyvä? Ja miksei nuoria kuunnella tässä asiassa? Ministeriössä sähläävät eivät voi asettua lukiota päättävien saappaisiin ja päättää heidän puolestaan, mikä heille on hyvä vaihtoehto. Olen virallisesti erittäin vihainen. En varmaan pääsisi omilla E:n papereillakaan esimerkiksi kauppatieteelliseen, koska L:t puskisivat edelle. Uudistus kaventaa nuorten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan sinne, minne he todella haluavat."

(Seinäjoki, 22.08.2017)

#5478

Olen ammattikoulussa ja varautunut pelkästään pääsykokeisiin. En voi enään millään mahdollisuuksilla päästä yliopistoon mikäli pääsykokeet otetaan pois.

(Seinäjoki, 22.08.2017)

#5479

Epätasa-arvoinen ehdotus, joka luo yo-kirjoitusten paineet suunnattomiksi. Valmennuskurssit siirtyvät abikursseihin ja voivat venyä koko lukion ajan kestäviksi rinnakkaiskouluiksi. Ķeskitason kirjoittajilla ei ole mitään asiaa korkeakouluihin. Kypsymiselle ei anneta mahdollisuutta.

(Salo, 22.08.2017)

#5483

YO-kokeet eivät välttämättä heijasta kokelaan osaamista valitsemallaan korkeakoululinjalla

(Helsinki, 22.08.2017)

#5484

Pääsin itse korkeakouluun täysin pääsykokeiden ansiosta. Jos pääsykokeita ei olisi ollenkaan, vaan korkeakouluihin haettaisiin ainoastaan todistuksella, lisäisi se nuorien lukiolaisten paineita aivan mielettömästi. Kaikki nuoret eivät myöskään pääsisi oikeuksiinsa, jos kouluarvosanat olisivat se ainut merkitsevin asia. Pääsykokeet myös mittaavat, kenestä on luonteen puolesta millekin alalle ja kenestä taas ei.

(Soini, 22.08.2017)

#5487

Pääsykokeet ehdottomasti parantavat mahdollisuuksia päästä haluamaansa kouluun. Olisi järjetöntä poistaa ne.

(Turku, 22.08.2017)

#5490

En halua että yliopiston pääsykokeet poistetaan.

(Oulu, 22.08.2017)

#5491

Ylioppilaskokeessa pärjääminen tai pärjäämättömyys eivät saa vaikuttaa jatkokouluttautumismahdollisuuksiin. Monet ylioppilaskokeissa pakolliset aineet saattavat kuulua jonkun heikkoon osaamisalueeseen, joita jatkokouluttautumispaikassa ei tarvita lainkaan. Mitä väliä matematiikan ylioppilasarvosanalla on historiaa, suomen kieltä tai sosiaalityötä opiskelemaan hakevalle? Eikö parempi mittari esimerkiksi näiden oppiaineiden hakijoiden sopivuuteen olisi juuri se pääsykoe?

(Oulu, 22.08.2017)

#5517

Olen itse myös tuleva opiskelija (tällä hetkellä töissäkäyvä) ja nämä asiat tulevat koskemaan tulevaisuuden mahdollisuuksiani ja unelmiani koulutuksen suhteen!

(Vantaa, 22.08.2017)

#5518

Olen itse juuri valmistunut ja vaikka uudistus ei minua koske, tiedän että se vaikuttaa lukuisten - ellei jopa kaikkien - ystävieni korkeakouluun pääsemiseen.

(Vantaa, 22.08.2017)

#5540

Hakukohteet eivät nuorilla ole varmoja silloin, kun kirjoituksiin ilmoittaudutaan tai lukion lukujärjestyksiä tehdään. Pääsykokeiden poisto tuhoaisi nuorten aikuisten unelmia ja tulevaisuuden uramahdollisuuksia. Uudistuksen tapahtuessa monien tulevaisuuden suunnitelmista katoaisi pohja alta.

(Helsinki, 22.08.2017)

#5544

Itsekin käyn abivuotta koulussa ja tämä on liian nopealla varoitusajalla tullut

(Lahti, 22.08.2017)

#5551

Toisen asteen koulutuksen tulisi nimenomaan olla aika, jolloin kokeillaan eri asioita, tehdään mahdollisesti virheitä, opitaan niistä ja mietitään mitä tulevaisuudelta voisi haluta. Tämän uudistuksen myötä siitä ollaan tekemässä risteys, jossa pitää heti aluksi sokkona valita suunta, josta on vaikea myöhemmin poiketa. Lisäksi siihen suuntaan täytyy painaa täysillä suoriutuakseen niin hyvin, että siihen voi myös tulevaisuudessa jatkaa. Entä, jos suunta onkin väärä? Etenkin ensikertalaiskiintiöiden käyttöönoton ja lisäämisen jälkeen suunnan vaihtaminen on vieläkin vaikeampaa, ja nyt se pitäisi lisäksi valita aikaisemmin?

Entä, jos valitseekin aluksi amiksen eikä lukiota?

Mitä tulee parin kuukauden paineisiin pääsykokeeseen valmistautuessa, miten kolmen vuoden paineet ovat sen paremmat.

Koepaniikki tai sairaus voi iskeä yhtä hyvin ylioppilaskirjoituspäivänä kuin pääsykoepäivänäkin, joten molemmat ovat hyvin sidonnaisia hetken suoritukseen. Entä, jos kahden hetken sijaan hetkiä onkin yksi, joka määrää sekä sen, pääsetkö ylioppilaaksi että sen, pääsetkö yliopistoon? Uuden tilaisuuden toki saa maksamalla kirjoitusten uusinnasta.

Lisäksi pääsykokeet nimenomaan osoittavat, onko hakija motivoitunut ja sopiiko hän alalle. Päsykoemateriaaliin tutustuessan hän osoittaa kiinnostuksensa ja sen sisäistäessään osaamisensa. En väitä, etteikö pääsykokeissa olisi kehitettävää, mutta ehdottomasti ne kertovat enemmän kuin ylioppilaskirjoitukset.

Uudistuksen myötä uhkana on se, että suosituille aloille, kuten esim. lääketieteelliseen, pääsee tulevaisuudessa vain kauniilla L-rivistöllä. Se ei kuitenkaan kerro, olisiko hakija hyvä lääkäri vai ei. L-rivistön puute ei myöskään kerro, olisiko sen omaava huono lääkäri vai ei. Juuri tätä varten on pääsykoe, joka mittaa motivaatiota ja alaan liittyvää osaamista.

Esimerkiksi mainitsemani lääketieteen koulutus on pitkä ja ala on hyvin käytännönläheinen, joten vaikkapa äidinkielen tai fysiikan ylioppilaskirjoitusten huippuarvosanoilla ei ole mitään merkitystä alan ammattilaisen arkipäivässä.

Kaikista pahimpia väliinputoajia ovat juuri valmistuneet ja pian valmistuvat. Heitä on neuvottu luottamaan siihen, että he pääsevät näyttämään taitonsa ja motivaationsa pääsykokeissa, vaikka eivät lukiossa olisikaan valinneet oikeita aineita. Tokihan he voivat käydä tarvittavat kurssit ja uusia kirjoituksensa, mutta sekö ei stressiä ja turhautumista aiheuta.

(Tampere, 22.08.2017)

#5558

Allekirjoitan, koska olen juuri osallistumassa ensimmäisiin kirjoituksiini enkä halua, että vain kirjoituksieni hyvyys kertoo mihin voin päästä jatkossa opiskelemaan.

(Espoo, 22.08.2017)

#5564

On järjetöntä vaatia, että lukioikäisen pitäisi jo 100-prosenttisella varmuudella tietää, mitä haluaa tehdä aikuisena työkseen. Jos kirjoitusten tulokset ovat ainoa kriteeri korkeakouluun pääsylle, asettaa se kauheat paineet nuorelle valita kirjoitettavat aineet täsmälleen oikein - sen lisäksi että pitäisi kirjoittaa vielä tolkuttoman hyvin. Entä mitä jos lopulta huomaa, että itselleen mieluiseen alaan tarvittaisiinkiin tulokset sellaisista aineista, joita ei ole kirjoittanut? Tai jos vaikka muuttuvista tekijöistä johtuen, kuten uupumuksesta, terveydellisistä ongelmista tai nuoruuden kypsymättömyydestä johtuen ei olekaan kirjoittanut kovin vahvoja arvosanoja? Tai mitäpä jos sillä alalla, jolle on ajatellut hakeutuvansa lukion alussa, ei olekaan niin vahvat työllisyysnäkymät lukion lopussa? On täysin kohtuutonta, että nuorelle, itseään vielä etsivälle ihmiselle ei suoda erehtymisen mahdollisuutta. On kohtuutonta, että teini-iässä tehdyt valinnat vaikuttavat loppuelämän työllistymismahdollisuuksiin. Pääsykokeet antavat mahdollisuuden päästä opiskelemaan silloinkin, kun ei ole ymmärtänyt kirjoittaa juuri oikeita aineita, ei ole kirjoittanut tarpeeksi korkeita arvosanoja tai alunperin suunnittelulle alalle työllistyminen onkin epätodennäköistä. Pääsykoe antaa kaikille tasavertaisen mahdollisuuden hakea tiettyyn kouluun silloinkin, jos on löytänyt omat vahvuutensa tai opiskelumotivaationsa myöhemmin. Teini-iän epävarmuudesta ei saisi ketään rangaista.

Korkeakoulujen näkökulmasta pääsykokeet myös raakaavat pois niitä hakijoita, jotka eivät joko sovellu tietylle alalle tai jotka todennäköisesti keskeyttäisivät opinnot huomatessaan, ettei ala olekaan itselle mieluinen. Pääsykokeilla varmistetaan, että alaa tulevat opiskelemaan ne, jotka todella ovat kiinnostuneita alasta ja ovat motivoituneita opiskelemaan sitä. Henkilökohtaisesti en tiennyt lukion loppusuoralla yhtään, mikä olisi itselle se sopivin ja omin ala, mutta jo pääsykokeiden koekysymykset antoivat osviittaa siitä, millaista alan opiskelu olisi ja tuntuisiko se omalta jutulta. Eikö ole kaikkien etujen mukaista, että korkeakoulujen koulutusohjelmiin päätyy ihmisiä, jotka todella haluavat opiskella kyseistä alaa sen sijaan, että yhteishaussa on hutkaistu hakupaperit mahdollisimman moneen paikkaan ja opiskelemaan mennään sinne, mihin omat lukioarvosanat riittävät sen sijaan, että tosissaan panostettaisiin sen koulun ja aineen pääsykokeisiin, jonne todella haluaa? Sopii myös kysyä, kuinka tällainen haku-uudistus tulisi vaikuttamaan ammattikoulun käyneiden korkeakouluihin pääsyyn? Mieheni opiskeli aikanaan kokiksi, mutta huomattuaan parin vuoden työskentelyn jälkeen, ettei alan stressaavuus ja hektisyys sopinut omalle luonteelle, hän päätyi pääsykokeiden kautta opiskelemaan koneinsinööriksi ja on löytänyt siitä itselleen mieluisen ja palkitsevan työn. Missä kohtaa ja millä perustein on alettu vaatia, että juuri ja juuri täysi-ikäisten nuorten täytyisi olla yli-ihmisiä ja ilman erheen sijaa tai oman polun etsinnän vaihtoehtoa tietää, mitä haluaa oman loppuelämänsä tehdä? Sitä tuskin on vaadittu nykyisiltä päättäjiltämmekään.

(Oulu, 22.08.2017)

#5576

paasykokeet ovat hyva indikaattori opiskelijaksi haluaville niin lukion jalkeen seka myohemassa vaiheessa.

(espoo, 22.08.2017)