Itä-Suomen yliopiston työntekijät leikkauksia vastaan – tukiadressi opiskelijoiden valtaukselle

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#219

Sivistys on sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, joka tuottaa myös taloudellista pääomaa. Sen saavutettavuus eri taustoista tuleville ihmisille on turvattava siksi opiskelijoiden toimeentulon kestävillä rakenteilla. Ilmainen ja riskitön koulutus on myös vetovoimatekijä työperäiseen maahanmuuttoon tähtäävillä kansainvälisillä markkinoilla. Opiskelija ei ole pelkkä kuluerä, vaan yhteiskuntakehityksen, työmarkkinoiden muutoksien joustavan kohtaamisen ja taloudellisen kasvun mahdollistava aktiivinen toimija. Useissa tapauksissa opiskelija on myös jo työssäkäyvä veronmaksaja ja näin todellisuudessa myös omien opiskelutukiensa välillinen rahoittaja. Opiskelijan jaksamisesta tulee pitää huolta opiskelijan riittävän tulotason turvaamisella.

Minna Kääriäinen (Joensuu, 03.10.2023)

#230

Leikkaukset pois, motivaatio opiskeluun laskee. Opiskeljat ovat maamme tulevaisuus työntekijänä. Kansainvälisyys on tätä päivää ja tasavertaisuus pitää säilyttää, kukaan ei voi valita minne syntyy mutta opiskeluun pitää antaa mahdollisuus ja antaa tukea opiskeluun. Jos ei ole rahaa opiskella niin mistä ne tulevaisuuden työntekijät otetaan?

Eveliina Heikkinen (Kuopio, 04.10.2023)

#236

Jos hallituksen tavoitteena on lisätä korkeakoulutettujen määrää Suomessa, niin oikea keino siihen ei voi olla se, että opiskelijoiden toimeentuloa vaikeutetaan vielä entisestään. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus keskittyä opiskeluun opiskeluvuosien ajan. Tutkintojen määrää tuskin lisää se, että opiskeluun tarvittavan ajan opiskelija joutuu käyttämään sivutöitä paiskien (ja mahdollisesti uupuen)? Ensisijaisesti kuitenkin tässä tulisi huomioida inhimillinen näkökulma: koronan jälkimainingeissa meillä ei ole varaa ajaa opiskelijoita enää yhtään ahtaammalle.

Tuuli Paajanen (Savonlinna, 04.10.2023)

#265

Opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset ovat suoria leikkauksia tulevaisuuden hyvinvoivalta yhteiskunnalta. Jokaisella opiskelijalla on itseisarvoinen oikeus turvattuun toimeentuloon, eikä velkataakan kuulu siirtyä heidän harteilleen.

Laura Liukko (Helsinki, 05.10.2023)

#279

Panostus opiskeilijoiden toimeentuloon ja hyvinvointiin näkyvät tulevaisuudessa parempina työntekijöinä ja uusina innovaatioina. Rahahuolien painamat ja stressaamat opiskelijat eivät jaksa keksiä uutta ja jättävät herkemmin opinnot kesken.

Hanna Kamppuri (Joensuu, 05.10.2023)

#298

Opiskelua pitää tukea, opiskelun tukemisen kautta saamme maahamme asiantuntijoita.

Kirsi Ikäheimo (Kuopio, 06.10.2023)

#303

Koulutuksesta ja opiskelijoilta leikkaaminen ei korreloi työelämän tuottavuuden kanssa. Taloudellisen ahdingon vauhdittaminen opintoaikana tarvittavia tukia leikkaamalla ja lainan osuuttaa nostamalla sekä opintojen yhä nopeampaan suorittamiseen tällä tavoin patistava politiikka on tulevaisuuden työntekijöiden asemaa, asiantuntijuutta ja toimeentulon edellytyksiä yksinomaan heikentävä ja rapauttava toimi.

Sanna Jääskeläinen (Joensuu, 06.10.2023)

#333

Tulevaisuuden päättäjille tukea ja kannustusta jo opintojen aikana. Näin usko järjestelmään ja tulevaisuuteen vahvistuu.

Outi Huhtela (Kuopio, 09.10.2023)

#336

Tiedätte varmaan, mitä tapahtuu kun leikkaa tiettyä jo valmiiksi niukkuudessa elävää alaluokkaa? Älkää leikatko jos arvostatte status quotanne.

Pietari Käyhkö (Kuopio, 10.10.2023)

#337

Suomen kilpailuvaltti on osaaminen ja koulutus. Sitä tulee tukea ja vaalia.

Samuli Ranta (Rovaniemi, 10.10.2023)

#341

Naurettavaa perustella ideologiaan perustuvaa leikkauspolitiikkaa talouspuheella.

Aapo Jahkonen (Kuopio, 10.10.2023)

#349

Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu korkeakoulutukseen, ja rakentuu ylipäänsä hyvän koulutuksen pohjalta.

Jatkuvasti erilaistuvassa ja monimuotoistuvassa sekä globaalisti keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa esimerkiksi automatisaation, AI:n ja 3D-tulostuksien kaltaiset tekniikat tulevat tekemään hyvin moninaisia nykyisin ihmisiä työllistäviä työtehtäviä yli toimialarajojen, koulutuksen merkitys tulee korostumaan.

Toisekseen kansankuntamme on niin pieni, ettei meillä ole varaa hukata yhtään potentiaalista kyvykkyyttä vain siksi, koska ei ole varaa opiskella, tai hänen sosialisaatioympäristönsä ei mahdollista tai kannusta opiskelemaan niin pitkälle kuin mahdollista.

Olemme taantumassa, josta nykyhallituksemme leikkauspolitiikka on tuuppimassa toimillaan meitä todennäköisesti syvän laman suuntaan. Etenkin laskukausina on tärkeää panostaa koulutukseen, jotta meillä on nousukautena osaavaa väkeä ja kyvykkyyksiä tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin.

Muutenkin kokonaisuutena suhteellisen reslilientti yhteiskuntamme on sellainen, jota maailmalla ihaillaan - ja josta otetaan esimerkkiä. Miksi yhteiskuntamme kukoistamisen mahdollisuuksia ollaan hallituspoliittisin toimin purkamassa monin tavoin?

Yliopisto ja sen sisäinen hallinto on ihan eri asia kuin hallitus. Ja uskon, että nämä samat asiat mietityttävät tavalla tai toisella organisaation eri tasoilla.

Toivon, että yliopistoyhteisö soutaa yhteistä venettä, tai oikeastaan koordinoi laivastoa samaan suuntaan, olivatpa yhteiskunnalliset ja poliittiset tuulet tai myrskyt millaisia tahansa.

Markku Kinnunen (Kuopio, 16.10.2023)