OIKEUDENMUKAISEN SIVIILIPALVELUSLAIN PUOLESTA

Hienoa, että myös armeijan käyneet puoltavat siviilipalvelukseen vaadittuja muutoksia monien kohtien osalta. Saanen vielä tarkentaa, että juuri siviilipalveluksen rangaistuksenomaisen keston takia Suomen siviilipalvelusvaihtoehto on jo useasti tuomittu ihmisoikeuksia loukkaavaksi. Samat tahot ovat todenneet, että ainoa mahdollinen mittapuu palvelusvaihtoehtojen pituuden ja rankkuuden vertailuun on palveluksen kesto vuorokausina.

Aiemmin tarjottu tulevaisuudennäkymä vuoden 2014 kolmannesta maailmansodasta oli varsin karmea ja toivoton. Muistelisin vuonna 2005 sivarikoulutuksessa kuulleeni silloisesta puolustusvoimien teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan armeijan ollessa vapaaehtoinen sen valitsisi silti jopa yli 80% 15 - 25-vuotiaista suomalaisista nuorista miehistä. Ainakaan tämän tutkimuksen perusteella tilannetta, jossa Suomen reservin koko olisi kutistunut 210'000 henkilöön, ei pääsisi syntymään.

Mutta jos tarkkailemme kuvitteellisen vuoden 2014 kolmannen maailmansodan sijaan kollektiivisen todellisuutemme vuotta 2007, voimme todeta, että suurin uhka Suomelle nyt ja lähitulevaisuudessa on ikäpyramidin kääntyminen päälaelleen, ja sitä kautta työvoiman väheneminen ja vanhustenhoidon ylikuormittuminen. Asiaa ei kovastikaan auta se, että kun kyseistä ongelmaa paikkaamaan voitaisiin osoittaa nykyistä enemmän siviilipalvelushenkilöitä, on sivarilaki itsessään asia, joka estää ja hidastaa ongelman korjaamista. Lisäksi siviilipalvelusmiehiä ei kohdella ihmisoikeussopimusten eikä suomen perustuslain mukaisesti, vaan heidät asetetaan eriarvoiseen asemaan sukupuolen, iän, asuinpaikan ja uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Tällaiselle kohtelulla on termikin. Syrjintä. Edellä kuvailemani syrjintä on valitettavasti yleisesti hyväksyttyä - silti erittäin laitonta.

Ja Henri Lillqvistin vastaukseen nyt lienee turha edes vilkaista toista kertaa. "Hohhoijjaa, kirjoituksesi oli kakkaa. Minun mielipiteeni sen sijaan on faktaa ja sitä ei voi piilotella", hän toteaa vailla perusteluja. Argumentointia vailla vertaa.

Siteeratakseni itseäni siteeraamassa kunnioitettuja ihmisoikeuselimiä: "-- ainoa mahdollinen mittapuu palvelusvaihtoehtojen pituuden ja rankkuuden vertailuun on palveluksen kesto vuorokausina."

Kyllä minäkin olen kuullut intin käyneiltä ystäviltäni tarinoita P-kauden kovasta kurista ja loppuajan munkin mussuttelusta ja täydestä toimettomuudesta.