HIEKKAHARJUN NUORISOTILAN ("36") TOIMINNAN JATKUMINEN

Mitä, jos mietittäisiin niitä asioita, jotka eivät ole mitattavissa rahalla?

Ihminen tarvitsee elämälleen tarkoituksen ja sellainen saattaa löytyä merkityksellisestä toiminnasta, työskentelystä tai luomisesta.

Elämän mielekkyys rakentuu myös ihmissuhteista ja muista kokemuksista mm. taide, joita elämässä voi saada.

Eikö juuri näitä varten ole 36:nen olemassa?

- Eikö ole hienoa, että nuoret harrastavat ja toteuttavat itseään? Löytävät ehkä harrastustoiminnan kautta mielekkäältä tuntuvan alan, johon kouluttautua. Tapaavat ystäviä turvallisissa tiloissa?

- Eikö tunnu hyvältä, että vapaaehtoisvoimin järjestetään kehitysvammaisille diskoja ja samalla vertaistapaamisia, kun kaupunki ei tälle erityisryhmälle tarjoa minkäänlaista toimintaa?

- Eikö ole arvokasta se, että vanhuksilla on mahdollisuus lähteä tapaamaan tuttavia mielekkään harrastustoiminnan parissa, kun on vielä sellaisessa kunnossa, että pääsee liikkumaan kotoa?

Olen varma, että se raha, joka tilojen remontointiin ja rakennuksen korjaamiseen käytetään, tulee moninkertartaisina takaisin pitemmällä aikavälillä.

Sillä, jos ei välitetä nuorista ja heidän tulevaisuudestaan, emme myöskään välitä omasta tulevaisuudestamme - heidän kasissään se kuitenkin on.

Ja jos unohdamme senioreiden ja vammaisryhmien terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen, voimme myös lopettaa laitospaikkojen sekä vuodeosastojen alasajon, sillä niitä tullaan tarvitsemaan roimasti lisää, mikäli on tarkoitus passivoida yksinäiset ja syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset.

Rahalla ei luoda hyvää elämää.

Kuka taistelee sinun puolestasi, sitten kun tarvitset apua???