Adressi kristillisten arvojen ja uskonnonopetuksen puolesta

Mika kirjoitti (236.): "Kirkoilta tulisi verotusoikeus poistaa ja korvata jonkinlaisella jäsenaksulla, kuten muillakin yhdistyksillä, tai sitten kaikille yhteisöille tulisi sallia mahdollisuus verotukseen."

Olen samaa mieltä. Yleisesti erilaisissa yhteisöissä on tapana, että jos lopettaa jäsenmaksun maksamisen niin se katsotaan yhteisöstä eroamiseksi.  Kirkon verotusoikeus tarkoittaa kuitenkin, että yhteisön jäsenmaksu on ulosottokelpoinen ilman oikeuden erillistä tuomiota.  Tämä etuus tulisi poista niiltä harvoilta joilla se vielä on koska se ei ole tasa-arvoinen, vääristää kirkkojen suhteita ja antaa parille kirkolle yhteiskunnassa aseman joka niille ei kuulu.

Toinen mahdollisuus olisi sitten, että verottaja tarjoaisi tämän jäsenmaksupalvelun kaikille haluaville.  Tietenkin maksua vastaan (niinkuin kirkotkin siitä nyt nimellisesti maksavat).

Mika lainasi (236.) USA:n perustuslakia.  Lainaus tarjoilee ihan hyvän periaatteen.  Sitä tulkittaessa pitää muistaa mistä se on kummunnut.  Iso osa USA:n alkuaikojen siirtolaisia oli erilaisia kristillisten lahkojen jäseniä jotka pakenivat omien maidensa, Englannin, Hollannin, Ranskan j.n.e. uskonnollisia vainoja.  Siis vainoja joita harjoittivat toiset kristityt lahkot, jotka varjelivat omia monopolejaan.  Tuosta seurasi, että USA:hin muutti sekalaisia seurakuntia eikä muodostunut yhtä ainutta monopolilahkoa.  Ja jotta vältyttäisi samalta kuin Euroopassa niin erotettiin yhteinen valtiollinen elämä erilaisten suuntausten seurakuntaelämästä.  Kyse ei siis ollut ateismista tai negatiivisesta uskonnonvapaudesta vaan erilaisten uskonnonlahkojen ja uskontokuntien keskinäisistä suhteista joissa vainoa kokeneet olivat suvaitsevaisia toisiaan kohtaan.  Tämä on USA:ssa johtanut siihen, että yhteiskunnallisessa elämässä ei ole väliä mitä suuntausta edustat kunhan käyt puku päällä sunnuntaisin jossakin kirkossa eli tunnustautudut johonkin suuntaukseen.  Sama suunta on myös Ranskassa jossa ei edes tarvitse koketeerata kirkossa käynnenillä niin paljon.

Mika kirjoitti (236.): "Lisäksi uskonnon doktriinin opetus ei kuulu yleissivistävän oppilaitoksen (koulun) toimenkuvaan. Uskonnonopetus tulisikin jättää kirkon, rippikoulun ja vanhempien vapaavalintaiseksi tehtäväksi. Muut osa-alueet nykyisesti uskonnonopetuksesta voidaan aivan hyvin sulauttaa yhteyskuntaoppiin/filosofiaan ja elämänkatsomustietoon, sekä historiaan ja nyt mahdolisesti ala-asteelle uutena tulevaan etiikkaan."

Olen samaa mieltä.  Tuo on ihan sopiva ohjelma uskonnonopetuksen suhteen.