Vaikeasti sydänvikainen Arvo on oikeutettu koulutaksiin

Osa mielipiteen kirjoittajista miettii, että Arvo saa yhteiskunnalta enemmän kuin muut lapset jos pääsee yksityiskouluun taksilla. Terveiden tai terveempien lapsien vamhempien on varmaan vaikea ymmärtää, että erityislapsille ja heidän vanhemmille taksimatka ei ole mikään luksus, vaan sairauden sanelema pakko. Luksusta olisi yhteinen metromatka lapsen kanssa, muiden ihmisten seurassa normaalissa arjessa, eikä mikään eristyksessä eläminen.
Myöskään yksityiskoulu ei ole luksus, vaan sairauden sanelema pakko.
Mikä voisi olla tällaisen lapsen vanhemmasta onnellisempaa kuin oma lapsi, joka kävelee lähikouluun? Tai kelaa pyörätuolilla esteettömään lähikouluun. Arvon kohdalla kyse ei ole esteettömyydestä, vaan kyse on monien asian summasta. Lukekaa äidin perustelut tässä viestiketjussa aiemmin, miksi hänen poikansa ei voi käydä lähikoulua.

Kuka jättää työelämän, oman elämän ja jää omaishoitajaksi 730 eurolla/brutto? Kuka ottaa lapsen pois koulusta, lapsen omista kavereista ja elämästä, luovuttaa oman päivällä saaneen hengähdysaikansa jos ei ole pakko? Kuka taistelee tällaisesta asiasta jos ei ole pakko? Tässä on kyseessä lapsen henki, ei mikään taksimatka luksus yksityiskouluun. Se ei ei ole tälle perheelle luksusta.

Voimia Arvo ja äiti.