Tampereen Hatanpään lukion lakkauttamista vastaan

Miksi itse hain HaLuun?

Koska:
1) TYKiin vaadittiin harrastuslausuntoja ja korkea keskiarvo. Eli, koska yläasteella hormonipärinöissäni päätin heittää koko koulunkäynnin pelleilyksi, en olisi mitenkään päässyt kuin näihin ei-ilmaisutaito, ei-musiikkilukioihin, vaikka olin koko pienen ikäni harrastanut musiikkia itsenäisesti, ilman soitonopettajan lausuntoja.
Jo itsessään se, että tällainen valinta (lukio vs amis) pitää tehdä juuri tällaisessa ikävaiheessa on naurettava. Jos nyt kasiluokasta muutaman vuoden viisaampana saisin muuttaa kaiken, kävisin yläasteen kunnolla. Murrosikä nyt vain sattuu olemaan näitä elämän realiteetteja, joihin eri nuoret reagoi eri tavalla.
Koko ikäni olen halunnut työskennellä musiikin parissa ja olin jo heittämässä pyyhettä kehään mahdollisuuksistani päästä musiikkilukioon (KA 7,5) kunnes kuulin Hatanpään lukiosta. Hain lukioon ja pääsin opiskelemaan musiikkilinjalle. Se oli kouluaikani hienoin hetki.

2)Halusin opiskella musiikkia, kuten tuli jo ilmi. Yllätyi HaLun tarjoamista musiikkimahdollisuuksista toden teolla. Enkä vain niistä. Ensimmäistä kertaa kouluaikana minua vanhemmat ikäluokat, eri näköiset, eri maalaiset oppilaat tulivat juttelemaan kanssani hyvin luontevasti. Huomasin, että HaLussa ketään ei kiusata ja lähes kaikki oppilaat tuntevat toisensa, tukevat toisiaan ja yleisesti fiilis on, kuin oltaisi isoa perhettä. Kukaan ei jää yksin.
Täällä lukiossa ainoa ongelmani on ollut, että miten saisin suoritettua mahdollisimman monta noista yli 40 musiikinkurssista (kun samaan aikaan kuulin ensimmäisenä vuotena keskeyttäneiden määrän toisessa isommassa lukiossa..). Tämän takia päätin käydä lukion 3,5 vuodessa. Haluan oppia mahdollisimman paljon musiikista ja hyödyntää kurssitarjontaa. En siksi, että oppiminen olisi vaikeaa.
Eri kouluissa opiskelevien kanssa keskusteltuani (Kyllä, minulla on ystäviä myös TYKissä) olen kuullut, että musiikkitarjonta on suppeampi ja isoissa kouluissa on moni "jäänyt jalkoihin" etenkin ensimmäisen vuoden opiskelijana. Missään muussa koulussa ei ole (jo edellämainittu) vastaavia musiikkitiloja jotka on juuri neljävuotta sitten lanseerattu 9 000 000 euron budjetilla.

Mikä tilanne on nyt?
Keskiarvoni nousi ensimmäisenä vuonna 8,9 ja yläasteen masennus on tiessään. Koen ympäristöni kannustavaksi ja myönteiseksi. Olen saanut kokemusta ja rohkaisua muusikkona ja tulevaisuudensuunnitelmani ovat selkeät.

Pointti tässä on se, että monen HaLulaisen henkilökohtaiset syyt käydä tätä koulua ovat paljon arvokkaammista tarkoitusperistä kuin se, että "Ei päässyt muuallekaan". Jos kyse olisi siitä, miten vuorokauden sisällä yli kaksisataa oppilasta on asettunut vastarintaan koulun sulkemista vastaan?
Raha vai hyvinvointi? Mielestäni on todella naurettavaa säästää nuorten hyvinvoinnista ja sen sijaan rakentaa tunnelia, että joku Pekka 45v ei joutuisi istumaan ruuhkassa puolta tuntia. SE ON ELÄMÄÄ. Se, että nuorten mielipidettä ja hyvinvointia ei edes harkita tällaisessa tilanteessa on sairasta. Eläkeikää nostetaan, että vanhat ihmiset voivat tehdä työtä kauemmin. Samaan aikaan innokas, nuori sukupolvi syrjäytyy, masentuu ja on vaikeuksissa löytää opiskelupaikkaa, koska suurten yksiköiden elitismi karsii heikot yksilöt pärjäämään omillaan. Tässä on tulevaisuuden työntekijät. Meiltä pois ottaminen vaikuttaa aina tulevaisuuteen ("Minkä taakseen jättää...").

Puhe nuorten sijoittamisesta pienempiin yksiköihin syrjäytymisen ehkäisemiseksi on turhaa, jos samaan aikaan nämä pienet yksiköt pyritään jatkuvasti pyyhkimään kartalta. Otetaan nyt kaikki järki käteen ja mietitään onko se oikein säästää aina sieltä, jossa kukaan ei voi vaikuttaa asiaan. Jos nuoria ei oteta tosissaan, miten voidaan olettaa, että nuoret ottavat tosissaan oman tulevaisuutensa, opiskelunsa, työssäkäymisensä...jne.


Panostetaan nuoriin, koska nuorissa on se tulevaisuus.
HaLusitte, tai ette..