naimalakko

sannavain

/ #323 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Lapsista ja avioitumisesta

23.05.2011 15:29

#322: Yksi ääni meni muualle - Re: Re: Re: Re: Re: Lapsista ja avioitumisesta

”Tuo on mielipiteeni. Ei nyt voi olettaa, että kaikki ymmärtäisivät toistensa mielipiteet, mutta aika monella viestillä olen selvittänyt sitä.”

Mielipiteesi on joltiseenkin jäsentymätön, pääosin tunnereaktioon pohjautuva hajatelma, jonka perusteita et halua eritellä tarkemmin. Jos tarkastelun puolestaan teen minä, hermostut ja syytät minua sanojen suuhun laittamisesta. Esimerkiksi näin:

”Ihmeiden aika ei ole ohi. Sen takia puhuinkin siunauksesta.”

Ihme = lapsia syntyy niille, joilla on toimiva lisääntymisfysiologia. Siunaus = toimiva lisääntymisfysiologia. Avioliitto = biologisen perheen perustamiseen tarkoitettu kehikko. Lisääntymisen avustaminen = kiellettyä. Avioliitto = sallittu vain sellaisille pareille, joiden kohdalla vakiintuneesti tapahtuu ihmeitä, eli pareille, jotka pystyvät ilman lääketieteellistä apua tuottamaan yhdessä biologisia jälkeläisiä (ajantasainen ihmeluku = n. seitsemän miljardia, eli joltiseenkin inflatoitunut. Kaikkien aikojen ihmisten määrä ihmeluku = n. 57 miljardia).

Johtopäätöksiä: Siunaus = terve biologia. Elin- ja verensiirrot = ei-siunauksellisia, joten kiellettyjä. Hedelmöityshoidot ja adoptio = kiellettyjä. Avioliitto kielletty steriileiltä, hedelmättömiltä, homoseksuaaleilta, tietoisesti lapsettomilta, vaihdevuodet ylittäneiltä. Sateenkaariperheet, yksinhuoltajaperheet, ehkäisyä käyttävät uusperheet = eivät määritelmällisesti perheitä, avioliitto kielletty.

”Nykylainsäädäntö ei ole koeteltu oikeudessa, tuo on juuri se, joka ei selviä laista, kun se muuttui. Koska laki ei selitä asiaa yksiselitteisesti, tulkinnan tulisi tapahtua lain mukaan lapsen edun kannalta.”

Laki ei muuttunut, koska mitään lakia ei ollut ennen vuoden 2007 hedelmöityshoitolakia. Lain mukaan lapsen isä on aviomies, joka on antanut suostumuksensa hedelmöityshoidon antamiseen. Siittiöitä luovuttanutta miestä ei voida vahvistaa syntyvän lapsen isäksi, vaikka hoitoa saaneiden kohdalla realisoituisi jokin sosiaalinen riski. Heteroparien kohdalla lapsen juridinen isä on lapsen sosiaalinen isä, enkä näe, minkälaisella luovalla isyyslain tulkinnalla voitaisiin tulevaisuudessakaan päätyä esittämäsi kaltaiseen tilanteeseen, jossa sukusolujaan tuntemattomalle taholle luovuttanut mies voitaisiin pakottaa syntyneen lapsen juridiseksi vanhemmaksi. En näe, että näin toimimalla turvattaisiin ”lapsen etu”.

Sanotunlainen vahvistamistilanne voi lain mukaan olla käsillä ainoastaan silloin, jos siittiöitä naisparille tai itselliselle naiselle luovuttanut mies antaa etukäteissuostumuksen siihen, että hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi. Julkisen vallan on suojattava kansalaisten oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia ja luottamusta siihen, että vahvistetut oikeussuhteet ovat pysyviä ja ettei heidän oikeusasemaansa huononneta taannehtivasti.

”Puolisoni on invalidi ja monesti tulee vastaan tilanteita, joissa hänen liikkumiskykyä ei ole ajateltu tai invalideille on mietitty joku liuska, joka on auratun lumikasan alla tai kulkee takahuoneiden läpi, jossa käytäville on kasattu romua niin paljon, että pyörätuolilla ei pääse siirtelemättä esteitä.”

Onko tämä jokin kurjuuskilpailu? Viestini terä ei käsitellyt puolisoani. Pitäisikö ylläolevasta vastauksesta päätellä, että elämä on epäoikeudenmukainen paikka ja että ei asioille pidä tai edes kuulu tehdä mitään? Ilmeisesti Suomen ei esimerkiksi pidä missään nimessä ratifioida YK:n yleissopimusta vammaisten oikeuksista tai rakentaa pyörätuoliluiskia. Samalla logiikalla eduskunnan ei myöskään tule hyväksyä nais- ja miesparien avioitumista vaan ylläpitää nykyistä parisuhdeapartheidia vailla järkeviä perusteita.

”No leikilläänkö ne miehet valittivat oikeudestaan harrastaa seksiä Yrjönkadun uimahallissa?”

Sateenkaariperheessä lapsi jää objektiksi, koska jotkut homomiehet harrastivat seksiä helsinkiläisessä uimahallissa?

Suurin syysi vastustaa avioliiton avaamista myös nais- ja miespareille näyttää olevan ennakkoluulosi homomiehiä ja heidän vanhemmuuttaan kohtaan, mitä ei tietenkään voi pitää mitenkään yllättävänä kantana henkilöltä, jonka mielestä miessukupuolihormonit ylipäänsä asettavat lapset lähtökohtaisesti objektivointivaaraan olipa kyseessä sitten homo- tai heteropari tai yksinhuoltajaisä.