naimalakko

#310: Yksi ääni meni muualle - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Loogisesti sannavain,

”Englanninkielisen Family sanan määritelmä kuvaa hyvin, miten itse mielsin perheen”

Lainsäädännössä ei ole kyse omista mieltymyksistäsi. Nykysääntelyssä perheen käsite ei ole yksiselitteinen eikä se varsinkaan rajaudu yksinomaan avioliittolain soveltamiskohteeksi. Esimerkistä käyköön viime kuun alussa voimaantullut avoliittolaki.

”En ole samaa mieltä kummastakaan. Ehkä sekoitat jonkun muun ajatuksia minun ilmaisuihini”

Kirjoitat seuraavaa: ”Avioliiton tarkoitus on perustaa perhe”, ”asia on avioliitolain sisältö” ja ”avioliittolailla säädetään lapsiperheestä” sekä katsot, että pidät perheenä sukua jatkavia ja lopuksi pidät nais- ja miesparien avioitumista valitettavana, koska silloin ”sallitaan perhe, jolla ei ole biologista kykyä tehdä lapsia”. Antamillasi avioliittokriteereillä yhteiskunnan ei pidä antaa avioliiton suojaa lapsettomaksi jääneelle avioparille tai toista kertaa kypsemmällä iällä avioituneille, avioeron tahoillaan kokeneille henkilöille (vaan tuomita heidät viimeistään naisten vaihdevuosien loputtua avioeroon). Sen sijaan lapsiperhekriteerin täyttävän naisparin sateenkaariperheineen tulisi saada edukseen avioliittolain oikeusvaikutukset. Koska mikään edellämainituista skenaarioista ei vastaa yhteiskunnassa vallitsevaa todellisuutta, on aiheellista pohtia, ovatko asettamasi kriteerit yhtenevät niiden periaatteiden kanssa, joille avioliittolaki nykyisellään rakentuu.

”Tuo on se, jonka takia en näe edellytyksiä esittämääsi avioliittoon.  Jos avioliittolaki muutetaan, pitäisi siitä mielestäni ensin karsia oikeus lasten saamiseen tai yhteiskunnalle asetettu edellytys, että lapsettomuutta olisi hoidettava.”

Eli avioliittoa ei voi solmia samaa sukupuolta olevien kesken, koska he eivät voi yhdessä saada biologisia jälkeläisiä. Jos avioliitto kuitenkin sallittaisiin, silloin lastensaaminen olisi lainsäädäntömuutoksin rajattava pois. Huomionarvoista on, että adoption lapsikauppakauhistelujen negatiivinen lataus siirtyy sellaisenaan sellaisiinkin järjestelyihin, joissa mitään kaupattavaa lasta ei ole. Ainoaksi perusteeksi nousee nais- ja miesparien avioliiton vastustaminen siksi, että et katso näitä ihmisryhmiä kelpoisiksi vanhemmuuteen. Koska avioliittolaki on mielestäsi perhelaki, sitä voidaan soveltaa vain perheisiin, mutta jos avioliittolakia muutettaisiin, niin nais- ja miespareilta pitää tukkia mahdollisuudet määrittelemäsi mukaisen perheen perustamiseen.

Jos katsot, että avioitumisen oikeusvaikutuksia olisi rajattava, niin silloin sinun tulee vaatia niitä jo tänään ilman kytköstä keskusteluun nais- ja miesparien parisuhteiden virallistamisesta. Lakeja voidaan muuttaa myös pistemäisesti esimerkiksi siten, että lapseksiottamista ja hedelmöityshoidon antamista koskeviin lakeihin tehdään sulut, joiden jälkeen ainoastaan sisäinen adoptio on sallittu (tai ehkä tämäkin on liian radikaalia) ja hoitoja annetaan vain parin omilla sukusoluilla. Nämä muutokset koskevat huomattavaa joukkoa heteroperheitä. Jo tämän vuoksi kansalaiskeskustelu tulisi voida käydä irrallaan kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen yhteiskunnallisesta hyväksymisestä.

”Lapset ovat siunaus, ei etuoikeus joka kuuluu kaikille.”

Siunaus on uskonnolliseen rekisteriin kuuluva termi, jolla ei ole minulle mitään relevanttia merkitystä. Tällä havaa mainitsemasi ”etuoikeus” on tuottanut maailmaan n. seitsemän miljardia ihmistä, joten mistään spesiaalista asiasta tuskin on kyse.

”En tiedä oliko tuo mies osuus laitettu provokaatioksi”

Miksi se olisi provokaatio? Y-kromosomi ei aiheuta kyvyttömyyttä huolehtia lapsista. Vai edustatko sinäkin niitä vanhan koulukunnan miehiä, joiden mukaan isä on lähinnä äidin pikku apulainen eikä niinkään täysivaltainen vanhempi, joka kykenee kantamaan vastuun lapsista?

”mieti vielä kenestä tässä puhutaan ja mistä siinä tingitään, kun päätetään, että pysytään erossa vastakkaisesta sukupuolesta.”

Tällaista kommentointia nähtiin viimeksi hedelmöityshoitolain säätämisen aikoihin, jolloin useakin miespuolinen henkilö (kansanedustajiakin) vinkaisivat nurkkaan ajettuna, että kyllä esimerkiksi lesbonaisen ”on sen verran siedettävä miestä lähellään”, jos todella haluaa äidiksi. Kyse oli siis viime kädessä miehen sukupuolielimen suojelusta. Seksuaalisesta suuntautumisesta ei myöskään päätetä. Jos asia olisi oman päätäntävallan alainen, maailmasta tuskin löytyisi yhtään esimerkiksi romanivähemmistöön kuuluvaa homoa tai ugandalaista seksuaalivähemmistöön kuuluvaa ihmistä.