naimalakko

#217: v ronski - Lauantaita sannavain,

”Esim. jos nähdään ansioista riippumaton tasainen tulovero tavoiteltavaksi, niin onko hyvä toteuttaa se pelkästään Tampereella, koska sitä ei käytännössä voida joka paikassa toteuttaa ainakaan heti? Keskusteltavassa tapauksessa on ainakin kaksi johdonmukaiselta vaikuttavaa vaihtoehtoa, joista valita, A ja B.”

Vaihtoehto A ei ole johdonmukainen, kuten olen jo yllä kommentoinut. Esimerkissäsi tasaveromalli (=heteroavioliitto) on toteutettu jo Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Vaasassa ja Oulussa. Esimerkissä sinä olet tasaveroa intohimoisesti kannattava pääkaupunkilainen, joka ei näe, miten epäjohdonmukainen tilanne eri kaupunkien kesken vallitsee.

”Liittyy siihen, että muissa maissa etujaan ajavat ryhmät kannattajineen eivät ole välttämättä sen johdonmukaisempia kuin Suomessa.”

Tasa-arvoisen avioliiton säätäneiden valtioiden lista kommentoi tässäkin ketjussa useasti esiin nostettua pelotetta, jonka mukaan nais- ja miesparien vihkiminen johtaa automaattisesti veljen ja siskon, aikuisen ja lapsen ja useamman ihmisen välisen avioliiton säätämiseen. Kuten sanottua, avioliiton salliminen myös homoille ja lesboille ei hallitsemattomasti johda esimerkiksi insestiliittojen siunaamiseen, vaan jokaisen ihmisryhmän kohdalla käydään niitä koskeva kansalaiskeskustelu.

”Kaltevalla pinnalla argumentointi menee näin: Ensin valitaan mikä tahansa prinsiippi P, jonka katsotaan perustelevan homoparien liitot. Sitten luetellaan lisäksi kaikki muut sellaiset parit, joihin P soveltuu. Näin päädymme sinne, minne kalteva pinta meidät näin tuo.”

Ongelmasi on, että olet valinnut perusperiaatteeksesi P sellaisen perusteen, jolle ei löydy tukea muualta kuin sinulta itseltäsi. Keskustelua vaikeuttavasti ymmärrät myös kaltevan pinnan hieman eri tavalla kuin yleiskielessä, jossa kyseisellä argumentaatiotavalla viitataan jonkin asian saattamiseen epäsuotuisaan valoon vailla logiikkaa olevien, automaattisiksi ja kohtalonomaisiksi yltyvien syy-seuraussuhteiden avulla.

”Et ilmeisesti keksi mitään perustetta sisarusliittojen kieltämiselle? Kuten sanoin, tämä on yksi vaihtoehto, B, kun P=JP.”

Olen käsitellyt perusteita sekä sisarusavioliittoja vastaan että niiden puolesta alkaen universaalista insestitabusta ja päätyen kohonneeseen riskiin perinnöllisistä sairauksista. Olen kysyttäessä useampaankin kertaan kirjoittanut muun muassa kahden sisaren välisen liiton loogisuudesta. Sinällään samojen kysymysten luuppaamaan jääminen ei yllätä, siksi valikoivasti tunnut jättävän pitkiäkin katkelmia kommentoimatta. Ainoa oma perusteesihan esimerkiksi sisar-veli-liittojen kieltämiseksi puolestaan oli rikoslain insestipykälä, eli sopimuksenvarainen, yhteisön halutessa lakimuutoksella poistettavissa oleva este. Vielä on pienen hetken ajan mahdollista vaikuttaa kansanedustajaehdokkaiden vaaliteemoihin.

”Nähdäkseni on kuitenkin toinenkin vaihtoehto, A, kun P=BP+JP.”

Nykymuotoinen avioliittolaki ei edelleenkään perustu biologialle saati perustele itseään biologialla. Laki ei edellytä tai vaadi, että aviopuolisot harjoittavat seksuaalista kanssakäymistä, jonka seurauksena liittoon mahdollisesti syntyy lapsia. Lakiin ei ole rakennettu minkäänlaista kakkosvaihetta eli lisääntymisajan jälkeistä aikaa säätelemään alkavia, lain perimmäistä tai suorastaan ainoaa tarkoitusta (=lapsen yhteyden suojaaminen biologisiin vanhempiinsa) palvelevia oikeussääntöjä, joiden soveltamisen jälkeen avioliittolaki vasta ”puhkeaisi kukkaansa”, täyttäisi tehtävänsä täysimittaisesti, tulisi todelliseksi avioliittolaiksi, tai miten asian nyt haluaa ilmaista. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että aiot pysyä tässä imaginäärisessä laintulkinnassasi siihen saakka, kunnes sukupuolineutraali avioliittosääntely saadaan aikaan Suomessakin. Jankkaus omilla perusteilla nettikeskustelijalle tietenkin sallittakoon.

”P kieltää muut kuin heteronormiliitot, koska muuten heteronormiliitolle ei olisi omaa selkeää käsitettä. Oma käsite tarvitaan, jotta voidaan säätää erikseen sitä koskevia lakeja. Tarve tähän tulee heteronormiliiton erityisominaisuuksista, lähinnä yhteisten biologisten jälkeläisten potentiaalin vuoksi.

Näin siis, jos lähdetään perusteesta BP+JP.”

Kuten todettua, lakiteksti ei lähde tästä perusteesta, mutta voit toki jatkaa sen toistelua.

Tasa-arvoiseen avioliittolakiin ei tarvita pykäliä, jotka koskisivat nimeltä mainiten erikseen heteropareja. Lainsäädäntö ei yleensäkään erottele ihmisryhmiä kuvaamallasi tavalla, vaan niiden soveltamisala on lähtökohtaisesti laaja ja yleinen. Lain voimaansaattaminen edellyttäisi joitakin teknisiä muutoksia esimerkiksi kansainvälisen yksityisoikeuden alaan lukeutuviin säännöksiin, joissa jotkut lainvalintakysymykset ratkaistaan aviomiehen kotimaan mukaan. Myös mahdolliset vanhempien sukupuolen ilmaisevat, vanhempainvapaita koskevat pykälät olisi hyvä käydä läpi.

”Voisin tukea adressia vain, jos tukisin vaihtoehtoa B.”

Hyvä homma, tämän halusinkin vain tietää.

"’sivuutat sen seikan, että vaihtoehto A:n eli avioliiton esteellisyysperusteiden pitäminen ennallaan ... on nykymuodossaan 'järjetön, syrjivä ja epätasa-arvoinen'

Väärää todistus. Olenhan samaa mieltä, jos perusteeksi/lähtökohdaksi otetaan vain JP. Mutta kun tämä ei ole ainoa mahdollinen lähtökohta.”

Nykylainsäädännön valossa tuo peruste valitettavasti on peruslähtökohta. Jos perustat argumentaatiosi lisäksi joihinkin omiin teemoihisi, niin sittenhän asian käsittely on pakostakin erilaista. On kuitenkin ilahduttavaa, että tunnistat biologisista seikoista irronneen avioliittoinstituution syrjivän nykytilan.

”Kyllä, se on omaan tulkintaani perustuva (re)konstruktio. En ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että jollekin olisi tai ei olisi "tukea oikeusjärjestyksestä" - kyllähän mm. esteelliskohdat ohjaavat meitä hakemaan JP:n rinnalle täydentäviä perusteita.”

Toistamiseen: hyvä homma.

Avioliitto on juridinen ja taloudellinen sopimus. Siviilioikeudellisia sopimuksia koskee lähtökohtaisesti laaja sopimusvapaus. Sopimusvapautta voidaan myös rajoittaa tietyillä perusteilla, mutta itse sopimusvapaus ei silti perustele itseään tai hae syvintä olemustaan sitä rajoittavista perusteista. Avioliittolaki olettaa, että aviopuolisot tekevät keskenään muutakin kuin pitävät toisiaan kädestä ja varautuu siksi mahdollisiin skenaarioihin.

”Mutta rajatuille pareille! Sehän tässä on koko jutun juju! Ilmaiset siis liian pelkistetysti.”

Kyllä, nimenomaan rajatuille pareille. Kysymys kuuluu, että millä perusteella rajaus on tehty. Parisuhdelain esityöt kertovat selvää kieltä siitä, miksi nais- ja miespareille ei haluttu antaa samaa oikeutta avioitua. Ratkaisun taustalla vaikuttavat perusteet näkyvät myös esimerkiksi tämän keskusteluketjun kommenteissa, joissa seksuaalivähemmistöihin kuuluvia kehotetaan ”parantumaan” ja joissa oikeuksien antaminen nähdään niin vastenmieliseltä asialta, ettei asiasta tarvitse edes keskustella. Homot nähdään perversseinä ihmisyyden kieltäjinä. Pikainen nettipalstojen selailu antaa myös osviittaa siitä, miksi eduskunta ei ole sallinnut avioliiton vahvistamista veljen ja sisaren välille.

Edustuksellissa demokratiassa kaikki voivat vapaasti käydä keskustelua näistä perusteista ja esitettyjen argumenttien pohjalta edustajamme sitten painavat nappia suuressa salissa. Oikeuksien epäämisperusteena homojen näkeminen sairaina ihmisyyden kieltäjinä ei nykylainsäädännön valossa ole johdonmukainen peruste, mutta silti tällaisilla perusteilla annetaan tänäkin päivänä erilaisia säännöksiä (kuten kehotuskielto ja myöhemmin esimerkiksi parisuhdelaki). Seksiin ja seksuaalisuuteen ajatustasolla yhdistyvät asiat saavat harvoin – jos koskaan – johdonmukaista käsittelyä ja sen valossa meidänkin on valitettavasti operoitava.

”Faktojen valossa näyttääkin ilmeiseltä, että uusi laki parisuhteen rekisteröinnistä on epäjohdonmukaisuutensa, -tasa-arvoisuutensa ja syrjivyytensä vuoksi virheellinen, ja se olisikin siksi kaiketi pikaisesti korjattava/poistettava.”

Käymme siis yhteisrintamaan kohti tasa-arvoista avioliittolakia.

”Oikean suuntaista: avioliitto tarjoaa heteroille "turvallisen kehyksen" lisääntymiseen. Esim. siskospari ei tällaista kehystä tarvitse.”

Avioliittolaki ei perustu vaatimukseen siitä, että sen säätelemän oikeustoimen osapuolet voivat potentiaalisesti saada yhdessä biologisia jälkeläisiä.

Yksilöitkö ne pykälät, jotka nimenomaisesti ”tarjoavat heteroille ’turvallisen kehyksen’ lisääntymiseen”. En tähän hätään keksi muuta kuin isyysolettaman, mutta sekin on isyyslaissa. Sen sijaan esimerkiksi puolisoiden välistä elatusvelvollisuutta, omaisuussuhteita ja yhteiselämän lopettamista (esim. menettelysäännöt, joilla päätetään, kummalla puolisoista on suurempi asunnon tarve) koskevia avioliittolain säännöksiä sovelletaan sellaisenaan myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin henkilöihin.

”Selvästikin on vain haluttu periyttää samoja lainkohtia, asiaa sen enempää miettimättä.”

Selvästikään promotoimasti biologinen peruste ei sovellu perustelemaan avioliiton rajaamista vain heteroparien oikeudeksi, kun näin fundamentaalista asiaa ei lainsäädäntöprosessin aikana ole edes sen kummemmin mietitty.

”Tarvitseeko muistuttaa, että nykymuotoinen avioliittolaki ei ota kantaa osapuolten seksuaaliseen suuntautumiseen?!”

Jos olisi olemassa laki, joka sallisi avioliiton vain oikealla kädellä kirjoittavien kesken, se ottaisi silloin kantaa ihmisten kätisyyteen vasenkätisyyttä vastaan. Avioliittolaissa säädetään, että sen ainoina kyseeseen tulevina sopijaosapuolina ovat nainen ja mies, jolloin voidaan jokseenkin suurella varmuudella olettaa, ettei tätä oikeutta käyttävien joukossa ole montaakaan keskenään avioituvaa lesbonaista ja homomiestä vaan päinvastoin heteronainen ja heteromies (tai biseksuaalit kumppanit, jos he ovat sattuneet tykästymään lain mukaan oikeaan sukupuoleen).

”Ei BP ole moraalinen tai uskonnollinen peruste eikä varsinkaan homoseksuaalisuutta tuomitseva, vaikka se antaakin heteronormipareille erityisaseman; vrt. yhdessä asuvien siskosten asemaan. Eikö BP ole mielestäsi looginen (suhteessa mihin)?”

Ei, avioliittolain rajaaminen vain miehen ja naisen välille biologiaan vedoten ei mielestäni ole pätevä peruste evätä mies- ja naispareilta samaa parisuhteen suojaa ja sääntelyn mukanaan tuomia oikeusvaikutuksia yhtä vähän kuin olisi pätevää antaa puheterapiaa vain pareille, jonka toisella osapuolella on aataminomena ja toisella ei, tai pareille, jonka toisen osapuolen äänen perustaajuus on n. 100 hertsiä ja toisen n. 200 Hz. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei käsittääkseni myöskään pyri kumoamaan heteroparin mahdollisuutta saada yhteisiä biologisia lapsia saati kiistämään luonnontieteellisiä faktoja, joten toki heterot voisivat edelleen helliä kuvaansa erityisasemassa olevina yhteiskunnan jäseninä. Jokaiselle avioliitossa elävälle voidaan antaa vaikka ”Kliffaa kun voidaan lisääntyy” -tarra vihkiraamatun kanteen liimattavaksi.

”Luettelit paljon kantojasi, mutta missä ovat perustelusi. Mitä järkeä olisi edellyttää sterilointia? Haluat että sisaruspari tekee yhteiset lapsensa ennen avioliittoon astumista - - ? Haluat että avioliitto-oikeus on vain niillä, keillä on oikeus harjoittaa keskinäistä sukupuoliyhteyttä? (Juridisin perustein??)”

Alkuun on todettava, että seksi on eri asia kuin lisääntyminen. Haluan, että yhteiskunta sallisi avioitumisen muillekin kuin heteropareille, kuten nyt esimerkiksi mies- ja naispareille. Proosallisemmin sen voisi ilmaista siten, että soisin avioliitto-oikeuden säädettävän sellaisille pareille, joiden lisääntymisestä ei aiheutuisi harmia jälkeläisille, kuten on laita esimerkiksi sisaren ja veljen liitosta syntyneiden jälkeläisten kohdalla. Sikäli – jos oikein venytän kriteereitäni – sisarusliitotkin voisi ehkä sallia, mutta se edellyttäisi jo jonkinlaisen kömpelön erillissäännöksen kirjaamista sen estämiseksi, että sisarusten jälkeläiset eivät enää voisi naida lähisukulaistaan: näistä liitoista syntyvien lasten kohdalla suvussa väistyvinä kulkevat, sairauksille altistavat geenit voivat kasautuessaan aiheuttaa jo huomattavia ongelmia.

Sterilointi ehkäisisi osaltaan edellä kuvattuja ongelmia, muttei tietenkään poistaisi niitä. Samantyyppinen sääntelytilanne on uudessa laissa transsukupuolisten ihmisten sukupuolen vahvistamisesta, jossa ”uuden” (=oikean) sukupuolen vahvistamisen edellytykseksi on asetettu sterilisaatio. Ehdolla on osaltaan pyritty välttämään tilanteita, joissa esimerkiksi miehen statuksen saanut synnyttäisi jälkeläisiä, mutta lisääntyminen on tietenkin mahdollista myös ennen sukupuolenkorjausleikkausta.

(Sivuhuomiona voidaan todeta, että adressissa ajettu tasa-arvoinen avioliittolaki poistaisi osaltaan niitä ongelmia, joita syntyy, kun avioliitossa elävä henkilö korjaa sukupuolensa. Translaki edellyttää, että hänen on joko erottava puolisostaan tai vaihtoehtoisesti muutettava suhde rekisteröidyksi parisuhteeksi, jos puoliso antaa siihen suostumuksensa. Joidenkin transihmisten kohdalla rekisteröintiä ei puolison vastustuksen vuoksi ole voitu suorittaa, sillä puoliso ei homoseksuaaliksi identifioitumattomuutensa vuoksi ole halunnut muuttaa siviilisäätyään rekisteröidyssä parisuhteessa eläväksi).

”[moniavioliitoille] samantasoinen erityisyys voisi riittää aivan mainiosti. Arvelisin, että moniliiton erottaa heteronormiparista lähinnä peruste JP, ei niinkään BP.”

”Varautuminen pahimpaan voitaisiin katsoa sisarusavioliiton perusteeksi.”

Oletan, että tämän perusteella vihdoin korjaat epäjohdonmukaisuuden jyrkästi tuomitsevaa argumentaatiotasi muun muassa vaihtoehdon A kelvollisuutta koskien.

”Vai minkä lakimuutosajatuksen olen mielestäsi torjunut jonkin muun lainkohdan nojalla?”

Esitin avioliittolain esteluettelon revisiota, mutta torjuit sen rikoslain insestipykälään vedoten.

”BP:n mukaan avioliitto rajataan/kohdistetaan niille pareille, jotka voivat ja joiden "toivotaan" lisääntyvän.”

Jälleen kerran antamasi perusteen sisältö muuttuu kesken keskustelun. Mitä itse asiaan tulee, niin avioliittolaki ei edelleenkään perustu biologiaan eikä varsinkaan sen esteperusteisiin, mutta sikäli olen – vaikka peruste nyt muuttuikin lennossa – kanssasi samaa mieltä siitä, että lainsäädäntöön on sisäänrakennettuna toive siitä, etteivät lähisukulaiset lisääntyisi keskenään. Käsittelen tätä lisää myöhemmin.

”Väärin. Jos lähdetään perusteesta JP, niin silloin ss-argumentit voi heittää roskiin. Jos lähdetään perusteesta BP+JP, niin silloin ss-argumentteja ei tule heittää roskiin.”

Oletan, että tuo mainittu peruste BP+JP sisältää muuttuneen version biologisesta perusteesta?

Siteeraan pätkän edellisestä kirjoituksestani:

”Kun avioliitto tunnistetaan pitkälle yksityisautonomian piiriin lukeutuvaksi siviilioikeudelliseksi sopimukseksi, voidaan sen solmimisen rajoituksia ja ehtoja tarkastella sopimusvapauden näkökulmasta. Voidaan argumentoida, että ihmisten on saatava velvoittautua ja saada oikeuksia seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta. Sopimusoikeudessa vallitsee lähtökohtaisesti sopimusvapaus. Avioliittolain näkökulmasta tämä tarkoittaa, että osapuolet voivat itse päättää, avioituvatko he ja kenen kanssa. Mistä tahansa ei kuitenkaan ole mahdollista sopia ainakaan viranomaista sitovasti. Oikeustoimilaki rajoittaa esimerkiksi oikeustoimikelvottoman alaikäisen mahdollisuuksia velvoittautua sopimuksin. Voidaan katsoa, että avioliittolain alaikäisyyttä koskeva esteellisyysperuste ponnistaa vastaavanlaisesta argumentoinnista. Myös sopimukseen nähden ulkopuolisen kolmannen etu voi rajoittaa sopimusvapautta. Avioesteiden näkökulmasta kiellolla solmia avioliitto lähisukulaisen kanssa on pyritty suojaamaan heikompaa osapuolta, eli liitossa mahdollisesti syntyvää lasta.”

”Lähtökohtana on siis ollut (pelkkä) JP, jolloin avioliittolaista on poistettu esteellisyyskohdat koskien sukupuolta ja sukulaisuutta. En edelleenkään näe, miksi oikeudesta avioitua pitäisi seurata oikeus sukupuoliyhdyntään, tai kääntäen.”

”Koska lisääntymisoikeus ei ole yhtä kuin aviossa olo, on tuo suojaaminen hoidettu toisella tavalla: säätämällä rikoslaissa sukulaisten välinen (hetero)seksi rangaistavaksi. Tämä fakta, että rikoslaissa tämä kohta on, antaa meidän olettaa, että ei ole tarvetta saman asian säätämiseen toistamiseen avioliittolaissa. Niinpä esteellisyyskohtien tarkoitus lienee rajata/kohdentaa avioliitto pareille, jotka voivat lakia rikkomatta lisääntyä ja joiden yhteiskunta "toivoo lisääntyvän".

Kysymys on siitä, kuinka mielekästä ylipäänsä olisi antaa tämäntyyppistä sääntelyä (lähisukulaisten välisen avioliiton salliminen) samalla kun osa edellistä oikeustilaa muotoavista säännöksistä jäisi edelleen voimaan. Kuinka loogiselta olisi vaikuttanut esimerkiksi sukupuolineutraalin avioliittolain säätäminen aikana, jolloin homoseksuaaliset suhteet olivat lain mukaan kiellettyjä?

Yleisen elämänkokemuksen perusteella aviopuolisot harjoittavat keskenään seksuaalista kanssakäymistä. Avioliitto-oikeus ymmärretään kaiken muun ohella myös oikeudeksi sukupuoliyhdyntään tai muuhun seksuaalisluonteiseen toimintaan. Naimaluvaksi se käsitetään varsinkin kirkollisissa piireissä. Tunnustamalla kahden ihmisen välisen parisuhteen viranomaisen edessä päteväksi julkinen valta tavallaan (paremman sanan puutteessa) siunaa tällaisen toiminnan ja ”antaa sille hyväksyntänsä” (jälleen paremman ilmaisun puutteessa). Avioliittoon liittyvä mahdollinen seksuaalinen ulottuvuus saa länsimaalaiset kavahtamaan muissa kulttuureissa ylläpidettävää lapsimorsianjärjestelmää. Tuskin omakaan avioliittolakimme vaivautuisi erikseen kieltämään alaikäisen kanssa solmittavan avioliiton, kun suojaikärajoista on säädetty muualla lainsäädännössä.

Lainsäädännössä näkyy olettama (muttei vaatimus) siitä, että puolisot mahdollisesti toteuttavat seksuaalisuuttaan ja usein vieläpä toistensa kanssa. Tämä käy ilmi esimerkiksi sääntelystä, jonka mukaan minkälainen toiminta tahansa ei ole sallittua, vaan esimerkiksi väkisinmakaaminen on kiellettyä myös avioliitossa. Kun lainsäädäntö olettaa avioituvien henkilöiden välillä tapahtuvan seksuaalisen kanssakäymisen, olisi varsin epäjohdonmukaista ja lain systematiikan kannalta epäonnistunutta jättää insestipykälä ennalleen sen jälkeen, kun lähisukulaisuus olisi poistettu avioesteluettelosta.

"’voisin kannattaa samaa sukupuolta olevien sisarusten välisen avioliiton sallimista, jos joku sellaista lähtee’

Miten älyllisenä ja ideologisena pidät tällaista ehdollista tapaasi "kannattaa"? Miksi et kannata sitä samoin perustein kuin niitä muita muotoja, joita kannatat?”

Niin, virkkeenihän kuului siis, että voisin kannattaa samaa sukupuolta olevien sisarusten välisen avioliiton sallimista, jos joku sellaista lähtee ajamaan, ja pidän tällaista muotoilua ihan riittävän älyllisenä. Ideologista en tiedä. ”Jos joku lähtee ajamaan” tarkoittaa luonnollisesti sitä, että vaikka sinä pystytät nettiin adressiin, jolla vedotaan sisarparille annettava avioitumisoikeuden puolesta, ja ”voisin kannattaa” tarkoittaa sitä, että raapustan sitten siihen nimeni – tosin luulenpa, että teen sen anonyymisti (toki siten, että allekirjoitukset näkyvät kokonaisuudessaan esimerkiksi sille viranomais- tai kansanedustajataholle, jolle vetoomus aikanaan luovutetaan). ”Voisin kannattaa” tarkoittaa myös sitä, että voisin harkita äänestäväni sellaista poliittista toimijaa, jonka agendalle kyseinen asia kuuluisi. Lopuksi ”voisin kannattaa” tarkoittaa sitä, että jos teema nousee esille yksityisissä keskusteluissa, voin hyvin tuoda esille täälläkin esittämäni perusteet liittojen sallimisen puolesta.

”Eli perusteella BP (jos avioliittoja tarkoitat - rikoslaki sitten erikseen). Jota perustetta BP siis haluat soveltaa vaiko et halua soveltaa?”

Kertauksen vuoksi: vastustat avioliiton avaamista muille kuin miehen ja naisen muodostamille pareille ja teet tämän muun muassa biologiaan vetoamalla. Minä olen kertonut vastustavani huonon geeniaineksen kasautumista biologiaan vetoamalla. Sen sijaan olen asettunut kannattamaan avioliittoa sellaisten hetero-, homo- ja sisarusparien kohdalla, jotka eivät mahdollisella seksuaalisella kanssakäymisellään tuota tarpeetonta kärsimystä kolmannelle osapuolelle.

”Ei ole muuta pohjaa silloin, kun yhteisesti hyväksyttyjä ylemmän tason perusteita ei ole kenelläkään esittää.”

Esimerkiksi perus- ja ihmisoikeudet tarjoavat tällaisen suhteellisen universaalisti hyväksytyn ylätason.

”En näe kompromisseissa ja irrationaalisuudessa mitään vikaa silloin, kun johdonmukaisuudessa pysytään. Esim. lopullinen arvonlisäveroprosentti voi olla riita puoliksi –kompromissi”

Et kuitenkaan hyväksy sukupuolineutraalia avioliittolakia, vaikka näetkin sen kompromissina. Et myöskään ole asettunut puolustamaan moniliittojen sallimista yhden miehen ja yhden naisen muodostaman avioliiton rinnalle.

”Tapauksessa naispari+toisen biologinen lapsi avioliitto ei suojaisi lapsen yhteyttä biologisiin vanhempiinsa: lapsen ja äidin yhteyteen avioliittostatus ei vaikuta; enkä näe, miten lapsen ja isän yhteys tuli suojatummaksi naisparin liitolla. Avioparin yhteisen biologisen lapsen tapauksessa taas isä löytyy ja yhteys ylipäätään muodostuu automaattisesti.”

Toisin sanoen alkuperäinen, aukikirjoitettu biologinen perusteesi ”lapsen yhteyden suojelemisesta biologisiin vanhempiinsa” typistyy tässä yksinkertaisesti vanhempien toteamiseen avioliiton antamien ulkoisten puitteiden perusteella. Jos asian haluaa ilmaista vielä tätäkin tarkemmin, perusteesi kuuluu seuraavasti: ”lapsen yhteyden suojeleminen biologiseen isäänsä”. Tämänkaltainen sääntely sisältyy ensinnäkin eri säädökseen (isyyslakiin) ja toisekseen isyysolettamakaan ei toimi mitenkään pomminvarmasti nimeämäsi tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi avioliiton ulkopuolisella kolmannella ei ole mahdollisuutta kanneteitse vaatia isyyden toteamista lapseen, joka syntyy naisen ja toisen miehen väliseen avioliittoon, vaikka lapsi olisi tämän kolmannen henkilön siittämä. Tällöin isyysolettama päin vastoin toimii lapsen ja biologisen vanhemman yhteyden suojaamista vastaan.

”Isän löytyminen on aivan keskeinen kysymys, jotta esim. isän perinnöstä voidaan edes keskustella. Se voi olla lapselle ja tämän äidille aivan avainkysymys.”

Toisin kun kirjoitin, kyseinen olettama ei sisälly avioliittolakiin vaan isyyslakiin. Pahoittelut sekaannuksesta. Biologisen isän oikeudet ovat sitten aivan toinen juttu, ja niiden osalta olemme varmaankin pitkälle samaa mieltä.