Avoin kirje Kirkkohallitukselle

Koen että suunta jota mm. tämän addressin kannattajat edustavat aiheuttaa vääristymiä ja hämmennystä ihmisten seksuaalisuuden alueella. Kyse ei ole nyt pelkästään vähmmistöjen kipuilusta vaan useimpien suomalaisten identiteetistä. Väittäisin, että miesten suuri riski ajautua masennuksen kautta esim. alkoholisoitumiseen, mikä johtaa itsemurhaan, on isättömyys. Isät eivät uskalla ottaa sitä miehen roolia, joka tarjoaa lapsille turvallisen alustan (kehitys seksuaalisuuden alueella korostuu tässä keskustelussa). Miksi miehen tarve isälle on niin suuri? Isän malli on olennaisin osa pojan identiteetin muotoutuessa. Isä voi tarjota pojalleen eheän itsevarmuuden, identiteetin, minäkuvan. Poika saa vastauksen kysymykseen: "olenko mies?". Samoin nainen auttaa tytärtään ymmärtämään, kuka hän on.

Älä alistu -kamppanjan sanoma, että mies on mies ja nainen on nainen, on hyvä ja terve, kun nuori pohtii omaa identiteettiään. Se on tukeva ja varma perusta, jota tulisi korostaa niille, jotka etsivät identiteettiänsä. Moni loukkaantuu. Kun joku kysyy: "olenko mies?", hän saa vastaukseksi tämän yhteiskunnan käsityksen sukupuolineutraaliudesta. Samat juuret ovat myös tällä addressilla. Unohtui vain, että ihmisen identiteetin rakentumisen kulmakivi on saada tuntea itsensä mieheksi tai naiseksi.

Mitä tämän yhteiskunnan vallalla olevassa käsityksessä sukupuolineutraaliudesta tarjotaan vastineiksi miehen ja naisen identiteeteille? Tilanne, jossa ihminen on yksin sukupuolineutraalina, sisäänpäinkääntyneenä hapuilemassa omaa identiteettiään, eikä häntä varmasti ole luokattu kategorisoimalla mieheksi ja naiseksi. Samoin tekee myös tämän addressin pääsanoma niiden tahojen vaientamisesta, jotka "aiheuttavat" pahaa mieltä ja erimielisyyttä.

Haastan tämän addressin allekkirjoittaneita olemaankin alistumatta yleiselle mielipiteelle ja median pieruille. Samalla kannattaa miettiä sitä, mikä oikeasti aiheuttaa erimielisyyttä ja mielipahaa.