Kaikkien Hitas-asuntojen hintasääntely määräaikaiseksi

Vuosien mittaan on systeemiä rukattu moneen kertaan. Ongelmatonta ja oikeuden mukaista säännöstelyä ei ole pystytty luomaan. Parasta on lopettaa vanhojen Hitas -yhtiöiden säännöstely 20 vuoden ikäisinä ja lopettaa asian loputon vatvominen valtuustokaudesta toiseen. Virkamiehet joutuvat kuluttamaan uusien selvitysten tekoon tuhottomasti aikaa. Järjestelmä on yhtä monimutkaisempi kuin eläkejärjestelmä. Osakas ei tiedä mihin on sitoutunut ja luovuttaa poliitikoille vallan päättää asuntonsa arvosta.

Adressi on oikeaan aikaan – allekirjoittakaa se!

Noin vuonna 1992 tuli voimaan ns. Hitas-laki. Helsinki ilmoitti Hitas-yhtiöille ettei se sovella lakia. Lain voimaantulosäännös mahdollisti moisen ilmoituksen mutta samalla kaupunki taisi asemoida itsensä lainsuojattomaksi. Nyt kaupunki on moneen kertaan yksipuolisesti muuttanut alunperin sovittua sekä lunastuskynnyksen (HITAS-hinnan määräytymisperusteet) että muidenkin ehtojen osalta.

Vuoden 2004 muutos, jossa indeksien aloituspäiviä siirrettiin noin vuota myöhäisemmiksi, oli epätoivoinen yritys historian uudelleenkirjoittamiseksi. Meidän yhtiömme 7200 mk alkuperäinen neliöhínta mukamas laski 5500 markkaan kun taas naapuritalon vuotta myöhempi ostohinta 9500 mk/neliö olisi noussut 11 000 markkaan. Nyt mentäisi sen mukaan että naapuri saisi jokseenkin samanikäisestä talosta kaksinkertaisen hinnan meihin verrattuna - ero tavallisessa 70 m2 kaksiossa olisi 150 000 euroa! No tämänhän kaupunkikin myöntää kohtuuttomaksi ja käyttää siksi kahta laskentatapaa. Se toinen tiputtaa eron alkuperäisiin indekseihin verrattuna noin 50 000 euroon - siis tavallisen ihmisen vuosiansion kertaluokkaa. Ei kovin kohtuullista sekään.

Onneksi asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa lunastushinnan kohtuullistamisen. Koska lunastushinnan määrää yhtiön hallitus eikä kaupunki on Hitas-asunnon myyjällä täysi oikeus edellyttää että mahdollinen lunastushinta kohtuullistetaan markkinahinnaksi. Senhän VTT:n Hitashinnoittelua koskenut raporttikin totesi olevan käytössä pääosassa vanhoja Hitaksia. Hitas-hinnan ylittävän myyntihinnan käyttäminen ei ole rikos, musta kauppahinta sen sijaan rikkoo sekä varainsiirto- että myyntivoitonveroa koskevia lakeja.

Siis on hitaslaki koko maassa, mutta sitä ei sovelleta missään, ei edes Helsingissä sillä täällä Hitas perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen.

Voiko sotkuisempaa olla?

Kiitos merkittävistä hintaesimerkeistä, jotka Jouko Marttinen antoi. En tiennytkään, että nuo 1988-90 korkeasuhdateen aikana rakennettujen talojen rajahintojen mielivaltaisuudet voivat olla noin pahoja.

Sen sijaan minulle oli kyllä uutta että lunastushinnan kohtuullistaminen olisi käytössä pääosassa vanhoja hitaksia? Mutta siis tällähän tarkoitat niitä suht. harvoja? tapauksia, joissa kaupunki lunastaa asunnon kun myyjä on pyytänyt ylihintaa.

Kaupunkihan on ilmoittanut, ettei se nykyään käytä lunastusmahdollisuutta muuta kuin satunnaisesti. Keskusta-alueilla harvoin myyntiin tulevat hitakset myydään (luovutetaan) joko sukulaisille, naapureille tai naapurien sukulaisille tai sitten niistä maksetaan pimeää hintaa, jonka systeemin tuntevat ostaja ja myyjä kyllä pystyvät hoitamaan niin ettei niistä jää kiinni. Tai noin 20% asunnoista on vuokralla kuten minun Katajanokkalaisessa yhtiössäni...

Tällaisia ongelmia teettää pitkään jatkuva kohtuuton sääntely.Yhteiskunnan ei pidä ylläpitää tätä mätäpaisetta.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE 18.3.2009

Arvoisat valtuutetut, teette nyt äärimmäisen tärkeää päätöstä, joka suoranaisesti koskee tällä hetkellä noin 60 000 ihmisen asumista, välillisesti puolta Helsinkiä.

Hitas-osakkaat ry kiittää kaupunkia siitä, että on saanut olla kuultavana ja vaikuttamassa järjestelmän kehittämisessä. Yhdessä aiemman apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen kanssa onnistuimme poistamaan sääntelyn keskeisen ongelman, väärän ja epäoikeudenmukaisen myyntihinnan laskentatavan. Vaihtoehtoisen markkinahintaindeksin myötä, vuonna 2004 poistuivat ”hitas-loukut”, kun vanhojen hitas-asuntojen hinnat alkoivat uudistuksen myötä seurata markkinahintoja. Pahiten kuopassa olleiden asuntojen myyntihinnat jopa kaksinkertaistuivat. Hitas-osakkaille palautui n. miljardi euroa heiltä leikattua varallisuutta!

Toinen osoittamamme ongelma, ikuinen sääntely, jäi vielä korjaamatta. Uuden apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän kanssa asia on edennyt positiiviseen suuntaan. Yhdistyksen vaatimus vapauttaa kaikki 15-vuotta täyttäneet yhtiöt sääntelystä ilman ehtoja ei kaupunginhallituksen esityksessä vielä toteudu, joten pyydämme valtuutettuja harkitsemaan esityksen muuttamista tältä osin.
KAUPUNGIN MIELIPIDE ESTEELLISYYDESTÄ HITASKYSYMYKSISSÄ ON VÄÄRÄ!

Hitas-osakkaat ry paheksuu tapaa, jolla demokratiaa heikennetään hitas-järjestelmän sääntöjä käsiteltäessä kaupungin elimissä. Hitas-osakkaiden ja heidän sukulaistensa jäävääminen valtuustossa esteellisyyssäännösten perusteella merkitsee, että noin puolet helsinkiläisistä jää vaille demokraattista vaikutusmahdollisuutta, äänivaltaa! Esteellisyyttä perustellaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä t. 4679 vuodelta 1991. Kyseinen päätös ei mitenkään voi olla ennakkotapaus valtuutettujen esteellisyydestä, koska se koskee kaupunginhallituksen jäsenten esteellisyyttä, joka määritellään eri lailla ja on paljon tiukempi, kuin valtuutetun. Lisäksi kuntalaki on v. 1995 muuttunut, jossa mm. valtuutetun esteellisyyttä on entisestäänkin haluttu lieventää. Myöskään mitään kansanosaa ei voi kollektiivisesti julistaa esteelliseksi kaupungin luottamuselimissä, sillä kaikki tapaukset ovat erilaisia, eivätkä täytä edes esteellisyyden ankarinta vaatimusta :”odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa”.

Kaupungin vastapuolena tontinvuokalisena on asunto-osakeyhtiö, ei sen osakas!
Kuntalain 52§:n 1 momentti, johon kaupunginlakimies Sami Sarvilinna valtuuston esityslistan mukana jaetussa muistiossaan viittaa, juuri poistaa valtuutetun esteellisyyden! Tämä käy kiistatta selväksi Arno Hannus/Pekka Hallberg tekemän Kuntalaki kirjan s. 320 tulkinnasta: ”Se, että valtuutettu tai hänen edellä tarkoitettu lähisukulaisensa on osakkeenomistajana osakeyhtiössä tai jäsenenä yhdistyksessä, jota päätettävänä oleva asia suoranaisesti koskee, taikka osakeyhtiön tai yhdistyksen johtava toimihenkilö tai hallintoelimen jäsen, ei yleensä tee häntä esteelliseksi ottamaan osaa asian käsittelyyn. Asia ei tällöin yleensä koske valtuutettua itseään tai hänen lähisukulaistaan sillä tavoin henkilökohtaisesti, että hän olisi esteellinen.”

Arvoisat valtuutetut,
Hitas-osakkaat ry pyytää, että valtuusto harkitsisi sääntelystä vapautumisen aikarajaa muutettavaksi siten, että se koskisi kaikkia hitas-asuntoja ilman ehtoja ja olisi maksimissaan 15 vuotta.

KUNNIOITTAVASTI
HITAS-OSAKKAAT ry
Pauli Leppä-aho pj.

Helsingin kaupunginvaltuustossa klo 18 alkavassa kokouksessa.
Sofiankatu 3. Menkäämme lehtereille seuraaman asian käsittelyä!
Keskustelu ja tiedotus asian etenemisestä jatkuu kokouksen jälkeen.

Liikuttavan yksimielisesti pääosa valtuutetuista puhui, että joiltakin osin
hitas kohteiden jälleenmyyntihinnat määräytyvät epätasapuolisesti. Poikkeuksena
olivat yhden valtapuolueen pari puhujaa; joista virheitä liioitellan ja toinen
oli jopa sitä mieltä, että hitas järjestelmän halvat hinnat pelastavat Helsingin
ja jopa madaltavat asuntojen hintoja! Eli ei mitään oikaisua!
Olipa surkuhupaisaa seurata koko valtuutettujen asian käsittelyä ja selvien
faktojen väistelyä.
Oikeastaan heräsi kysymys, että voiko Helsingin päättävät elimet vuodesta toiseen jättää huomiotta eduskunnan oikeusasiamiehen huomautukset (2003 ja 2006)
Oheiset päätökset ovat luettavissa oikeusasimiehen nettisivuilta.
Tutkimuksia ja selvityksiä löytyy Helsingin kaupungin sivuilta mahtavat määrät,
mutta jostakin ihmeen syystä selvää vääryyttä ei oikaista. MIKSI?

Nykyiseen hitas-loukkuun astuttiin tammikuussa 1989. Silloin ostettaessa asunto
oli kallis nyt se on halpa, joten kokemusta on.

Irvokkaalta näytti 13 ”jäävin” ulosmarssi kokouksen alussa, joukossa Osmo Soininvaara, joka ei ole malttanut luopua Hitaksestaan Katajanokalla, vaikka muutti siitä pois.

Jääviys on loistava tekosyy. Voi toimia yhdellä tavalla ja puhua toisella - tai siis jättää puhumisen esteettömille ryhmätovereilleen, jotka vielä antavat höynäyttää itseään järjestelmän kauniilla perusajatuksella.

Toivon, että vielä 31 valtuutettua saisi itselleen alihintaisen hitaksen, niin meillä olisi jäävejä puolet! (13+31=44). Päätöksen teko jäisi toiselle valtuuston puolikkaalle, joka ei vielä ole onnistunut kauppoja tekemään. Kun omistajien määrä kasvaisi, lopulta voisi olla yksi valtuutettu - sanotaan nyt vaikkapa Yrjö Hakanen - joka periaatteellisena yksityisen omistamisen vastustajana uhrautuisi esteellisten puolesta. Näin sääntely saataisiin ikuisesti jatkumaan ja kaikki olisivat tyytyväisiä!

Valtuuston kokouksessa keskiviikkona 18.3.2009 Vihreiden ja Sosiaalidemokraattien käyttämissä puheenvuoroissa Hitas-asunnot nimettiin asuntopolitiikan työkaluksi, keinottelijoiden asunnoiksi ja muutenkin esineellistettiin. Hitas sääntelyn purkamista vastustaneet eivät nähneet ihmistä kodissaa vaan he puhuivat puppusanastolla asuntopolitiikasta.
Keskustan Laura Kolbe kannatti sääntelyn purkamista ja osuvasti sano Hitaksen syntyneen -70luvun poliittisessa ilmapiirissä joka oli purettava yhtenä viimeisistä sääntelyn jäänteistä.
Hitas- asunnon edullisuus muodostuu vuokratontista ja laatutason säätelystä, jos rakennuksen latua ja rakentamistapaa tingitään huonommaksi (ilmaista lounasta ei ole) ja asumisen aikan rakentamisen tinkimistä korjataan isoilla rahoila. Vuosien kuluessa asuntomme hinnat jäävät alle yleisen hintatason, eikä muuttaa kannata tai voi.
Me osakkaat olemme maksumiehinä Demareiden ja Vihreiden edullisissa asunnoissa.
Palauttaja tekevät politiikka meidän rahoillamme!


Porvarit, Kokoomus, Kristilliset, Keskusta ainakin olivat vapauttamisen kannalla.

Nyt kun asia on uudelleen valmistelussa koetetaan saada adressiin kaikkien kavereidenkin nimet, sillä oikeudenmukaisuutta kehtaa puolustaa!

Pauli Leppä-aho katsoo hintaindeksin korjanneen maksimihinnat paikoilleen. Tämä ei kyllä koske 1989-90 välillä valmistuneita yhtiöitä. Jorma Marttinen kertoi yllä asumani asunto-osakeyhtiön tilanteesta suhteessa lähes saman ikäiseen ja tasoiseen yhtiöön vierekkäisillä tonteilla Pikku Huopalahdessa. Indeksin laskemat maksimihinnat ovat räikeimmillään todella epätasa-arvoisia. Pikku Huopalahden rakentaminen venyi edellisestä lamasta johtuen kymmeneksi vuodeksi, joten hintaeroja löytyy joka puolelta aluetta.

Kun Hitas-kaavailuihin Penttilän ehdotuksessa sisältyy myös tonttivuokrien korotus 30%:lla, päätöksenteon taustalla tulisi olla vertaileva selvitys alueiden tonttivuokrista taloyhtiöittäin ja rakennusoikeuksittain, jotta voitaisiin vertailla tonttivuokrien oikeudenmukaisuutta. Sen verran tiedän, että alueitten sisälläkin on isoja eroja valmistumisajankohdasta riippuen. Valtuustolle jätetyissä papereissa sanotaan, että "tontteja Hitas-tuotantoon luovutettaessa ne on hinnoiteltu noin 20-30% alemmaksi kuin sääntelemättömään tuotantoon luovutettaessa". Jos alueen kaikki tontit ovat Hitas-yhtiöille, mihin hinnat silloin perustuvat?

(Vanhoilla alueilla tonttivuokrasopimusten uusiminen tuo merkittäviä korotuksia, jotka ovat olleet esillä julkisuudessa. Ns. uusilla alueilla korkeita tonttivuokria on maksettu koko ajan. Tonttivuokrien alentamiseksi kansalaisliike ajaa vuokrien perusteena olevan tuottovaateen alentamista 4%:sta 2%:iin. Sillä olisi vaikutusta kaikille vuokratontilla oleville yhtiöille asumiskustannusten kohtuullistamiseksi.)

Valtuuston keskustelussa otettiin esille myös remontoinnin tarve ja että kaupungin määrittelemien ehtojen mukaan vain 150 euroa per m2 kulut voidaan katsoa lisäävän taloyhtiön arvoa. Mikä antaa kaupungille oikeuden tähän määritelmään? Jos Hitas-maksimihinta on sama rempallaan olevassa yhtiössä ja remontoidussa, perusparannetussa yhtiössä asetetaan osakkaat vastakkain - poismuuttoa kaavailevat eivät halua maksaa korjauksia.

Hitas-suunnitelmissa puhutaan kauniisti mahdollisuudesta saada kohtuuhintaisia asuntoja ja jälkimarkkinat mahdollistavat asunnon myynnin ja muuton isompaan/pienempään asuntoon elämäntilanteen mukaan. Nyt vain pakkosaumassa myydään asunto pilkkahintaan hintakuopassa olevissa taloissa.

Samoin monet määräykset mitä saa ja mitä ei saa lisätä maksimihintaan tuntuvat osittain aivan järjettömiltä ja täysin vastakkaisilta normaaliin (sääntelemättömään) asuntokauppaan verrattuna. Huoneistokohtaisia perusparannuksia ei saa lisätä hintaa, uskomatonta! Jälleen kerran: millä oikeudella asetetaan tällaisia ehtoja?

Kaupunginhallituksen äänestyspäätöksellä syntyneessä esityksessä - joka siis ei tullut hyväksytyksi - esitettiin vanhojen hitas-osakkaiden jakamista kahteen ryhmään:

1) Yhtiöt, jotka eivät ole hintasääntelyn piirissä enää käytännössä (n. 2/3) vapautuisivat sääntelystä nuijan kopautuksella ilman ehtoja.

3) Ne, joiden hitas-raja on alueellisen markkinahinnan alapuolella, eli sääntely leikkaa hintaa, jäisivät ikuisen sääntelyn piiriin (1/3)
Moniko yhtiö sitten eri alueilla jäisi ikuisen sääntelyn piiriin? (poimintoja, kpl)

vapautuu ei vapaudu
Katajanokka 0 13
Kamppi 0 6
Ruoholahti 4 15
Länsi - Pasila 17 3
Pikku Huopalahti20 10
Itä-Pasila 0 4
Vallila 2 3
Malminkartano 44 5
Maununneva 10 5
Malmi 23 15
Herttoniemi 8 7
Tapanila 11 9
Puistola 5 3
jne.

Tiedot poimittu valtuuston esityslistan liitteestä 18.3. www.hel.fi

Kävin katsomassa Hitas-myynnin sivuilta Pikku Huopalahdessa tarjolla olevia asuntoja. Kaupan oli kolme asuntoa. Laskin myös oman asuntoni hinnan markkinaindeksillä helmikuun 2009 mukaaan. Indeksi laskusuunnassa lamasta johtuen.

90,5 m2:n asunnosta saisin 221.332 euroa (peruslaskelma 9/1989=182,7 ja 2/2009=353,0) ja myynnissä on 58,5 m2:n kaksio hintaan 216.525 euroa, valmistumisvuodet 1989 ja 1995. 32 lisäneliön hinta siis näillä indekseillä 4.807 euroa, 150 euroa per neliö. Se siitä jälkimarkkinoiden toimivuudesta!

Toteutuneita Hitas-kauppoja 1.8.2008-31.1.2009 oli Pikku Huopalahdessa 12 kappaletta ja keskihinta neliöltä 2937 euroa, ylin 3747 euroa/m2 ja alin 2281 euroa/m2. (Sukulaisuuskaupat alempine hintoineen voivat sotkea tilastoa alimman hinnan osalta.) Hintaero siis esimerkissäni voisi olla 117.000-45.000 euron luokkaa tappiokseni.

Mitä mieltä päättäjät ovat esimerkistä? Mitä pelätään, kun hintakuopassa olevia Hitas-asuntoja ei haluttaisi irrottaa sääntelystä?

Kiitos esimerkeistäsi Sirkka,

Ne osoittavat hintasääntelyn mielivaltaisuuden. Eihän tuollaisilla vaihtosuhteilla kukaan halua vaihtaa edes systeemin sisällä saatika markkinahintaiseen?

Yleinen asuntojen markkinahintaindeksihän on ollut varsinaista vuoristorataa varsinkin Hesassa viime 30 vuoden aikana. Jos nyt sitten siitä lasketaan hitas-hintakerrointa nykyhetkelle käyttäen indeksin perusvuotena vuosien 1988-90 hintoja, saadaan paljon pienempi kerroin kuin käyttäen perusvuotena esim. vuotta 1985 tai 1993. Viime mainittuina vuosina hinnat olivat paljon alhaisemmat kuin korkeasuhdanteen vuosina. Näinä vuosina valmistuneet uudet hitakset saavat siis paljon korkeamman kertoimen ja näin korkeamman rajahinnan tällä hetkellä.

Hei

Viestissä nro 7 väitetään että Osmo Soininvaaralla olisi omistuksessaan hitas, jossa hän ei itse asu. Tämä ei pidä paikkaansa. Soininvaara on myynyt asuntonsa jo lähes 20v sitten. Hänen jääviytensä perustuu lähiomaisen omistamaan hitas-asuntoon.
Hitas-jääviydestä on kaupungin lakimiehen ohjeet. Yksittäiset valtuutetut eivät siis itse voi käyttää mtätä tekosyynä olla osallistumatta päätöksentekoon. Jos valtuutettu ei itse jäävää itseään, voi pj äänestyttää jääviyden valtuustossa.

Minerva Krohn
Valtuutettu (vihr)

Yes, jääviys tulee toki esteeksi myös silloin, jos lähiomainen omistaa hitasin. Muistelen, että vielä muutama vuosi sitten Osmo asui Katajanokan hitas-alueella, siitä johtopäätökseni.

Ylipäänsä olen sitä mieltä, että jos valtuustoonkin sovelletaan noin tiukkoja jääviystulkintoja, ollaan mahdottomassa tilanteessa kun 20 000 perheeltä on suljettu edustus asiassa. Jääviys on ollut yksi keino säilyttää 30-vuotias järjestelmä. Mitenkähän päätöksenteko menisi jos Hesan asuntokannasta yli puolet olisi hitaksia ja valtuustossa joka toinen omistaisi sellaisen?

Toisaalta, jos nyt jo 2/3 hitaksista on käytännössä sääntelyn ulkopuolella ja jos valtuutettu tai hänen lähiomaisensa omistaa tällaisen asunnon, en ymmärrä mitä erityistä etua hän saisi siitä, että ko. asunto vapautuu muodollisesti? Ainakaan näiden valtuutettujen ei tarvitsisi jäävätä itseään.

Joskus olosuhteet tai sattuma antavat tilaisuuden pestä kätensä hankalasta asiasta. Mahtaakohan vihreiden valtuustoryhmä olla yksimielinen? Ja ovatko ryhmäkokouksessa hitaksien omistajat pitäneet suunsa kiinni - siis ne, jotka siis todella ymmärtäisivät tätä järjestelmää - ehkä?

Ihmettelen, miksi vihreät haluavat vieläkin politisoida hitas -omistuksen ja pitää yllä mätää systeemiä ikuisesti myös vanhoissa taloissa? Onko vihreiden kannattajakunnassa niin paljon halvan hitaksen kärkkyjiä tai perijöitä, että heidän takiaan kannattaa jatkaa tällaista sosialismia?

Kuunnellessani vasemmiston ja vihreiden puheenvuoroja valtuustossa 18.3. ihmettelin usein esitettyjä väitteitä, että hitas romuttuisi jos sääntelyyn tulisi 20 v. määräaika.

Eihän kukaan ole esittänyt koko systeemin lakkauttamista heti nyt ja kaikilta? Eihän systeemi mihinkään romuttuisi niiden talojen osalta, jotka vielä ovat alle 20 v. Niitä on 58% koko kannasta. Uusille, v. 2009 tai myöhemmin perustettaville hitaksille, vihreätkin olivat valmiita hyväksymään 30 v. sääntelyajan.

Miksi vanhoja hitaksia pitäisi kohdella eri tavalla ja jättää osa heistä väliinputoajiksi ikuiseen sääntelyyn?

Jos tällainen epäoikeudenmukaisuus ja järjettömyys politiikassa jatkuu , tulen omasta puolestani tekemään kaikkeni sen muuttamiseksi. Silloin hitaksien omistajien täytyy järjestäytyä uudelleen.

Mainiota Chris-Marie, juuri samanlaisia kysymyksiä liikkuu mielessäni.
Selkeintä olisi, jos kaupunki fiksusti ilmoittaisi että se ei enää määritä myyntihintoja yli 20 vuotta vanhoille kohteille, eikä myöskään käytä lunastusmahdollisuuttaan.
Paikkaamalla järjestelmästä ei enää saada toimivaa ja oikeudenmukaista kaikkia Hitas-asukkaita kohtaan. Tämä tiedetään jo oikeusasiamiehen toimistossa ja sieltä on kaupungille annettu myös selkeä viesti asiasta.
Muistakaa päättäjät että järjestelmän sisällä on noin 60 000 ihmistä, omassa kodissaan, ikuisessa säännöstelyssä.

Luin taas uudestaan valtuustolle jätettyjä papereita ja irrottautumisen ehtoja.
Se että yhtiöjärjestyksien mukaan irrottautuminen on mahdollista vain jokaisen osakkaan hyväksymisellä, asettaa omistajat/asukkaat toisiaan vastaan ja tulee olemaan käytönnössä irrottautumisen este. Myös kaupunki on yksi omistajista.
Ne omistajat, jotka haluavat pitää tonttivuokravastikkeet ennallaan, eivät tule puoltamaan irrottautumista säännöistä.
Tilalle pitäisi saada huoneistokohtainen irrottautuminen Hitas-sääntelystä.

Luin myös tonttivuokrien alentamisliikkeen nettisivuja. Siellä ajetaan nyt sitten kuitenkin vain erääntyvien ja uusittavien vuokrasopimusten korotusten
alentamista - koskapa puhutaan voimaantulosta 2011! Myös hitaksien osalta on tarve tonttivuokrien alentamiseen, olemmehan maksaneet jo pari vuosikymmentä korkeita tonttivuokria, joita siis edelleen korotettaisiin irrottautumisen yhteydessä.

Minulle soitti alueelta henkilö, joka jäi ihmettelemään sitä, että asuntoon rakennettu sauna ei nosta asunnon arvoa hitasmarkkinoilla. Tämä sotii kyllä kaikkia oikeudenmukaisuuden periaatteita vastaan. Huoneistokohtaisia perusparannuksia ei mitenkään huomioida, oli sitten kyseessä uusittu keittiö tai kylpyhuone, parvekelasitus yms. Rapakuntoinen asunto tai vasta uusittu on samanarvoinen virkamiehen ja päättäjän silmin katsottuna.

HITAS –UUDISTUS JA VUOSINA 1988-1990 RAKENNETUT ASUNNOT

Kriikunakulman vuonna 1990 valmistuneen taloyhtiön hallitus viittaa eduskunnan oikeusasiamiehen 22.6.2006 päivättyyn päätökseen, joka syntyi hitas-osakkaiden kantelun pohjalta.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen pitää "hitas-enimmäishintojen laskentajärjestelmää, valtuuston siihen 14.12.2005 tekemän tarkistuksen jälkeenkin,perustuslain 6§:n 1 momentista ilmenevän yhdenvertaisuusperiaatteen ja hallinnossa noudatettavan tasapuolisen kohtelun periaatteen kannalta varsin ongelmallisena." Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan "asiassa tulisi vielä etsiä sellaista ratkaisua, joka turvaisi nyt tehtyjä päätöksiä paremmin eri aikoina ja erityisesti vuosina 1988-1990 valmistuneiden hitas-asuntojen omistajien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun enimmäishintoja määriteltäessä." Apulaisoikeusasiamies esittää," että Helsingin kaupunki ottaisi harkittavaksi, miten hitas-enimmäishintojen määrittämistä koskevaa järjestelmää voitaisiin vielä kehittää edellä tarkoitettujen epäkohtien korjaamiseksi".

Toivomme, että Helsingin kaupunginvaltuusto ottaa nämä näkökohdat huomioon päättäessään hitas-asioista 18.3.2009.

Nykyisin kaupungin antama hitas-hinta Pikku-Huopalahdessa on yhtä suuri vuonna 1990 rakennetulle 4h+k huoneistolle kuin vuonna 1993 samalle alueelle rakennetulle kaksiolle. Epäkohta on kohtuuton ja hintaloukkuun jäävien hitas-yhtiöiden ongelmiin olisi puututtava viipymättä. Mahdollisuutemme muuttaa toiseen hitas-asuntoon on käytännössä karannut käsistä. Myös asuntolautakunta kokouksessaan 22.4.2008 totesi, että vuosina 1988-1990 rakennettujen asuntojen hintaongelmat on ratkaistava erikseen, mutta mielestämme kiireellisesti. Helsingin kaupungin tulisi ensi tilassa ryhtyä toimenpiteisiin näiden perusoikeuksia polkevien epäkohtien korjaamiseksi.Koska hitasin hintasäännöstely on jo käytännössä poistunut suurelta osalta hitas-asuntokantaa kaupungin uusien hintaindeksien myötä niin ainoana ratkaisuna näyttää olevan, että myös jäljellä olevat taloyhtiöt vapautetaan säännöstelystä tietyn ajanjakson jälkeen. Viittaamme apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän esitykseen, jonka mukaan hitas-asunnot vapautuisivat hintasäännöstelystä 20 vuoden kuluttua valmistumisestaan.

Haluamme myös korostaa, että taloyhtiössämme ei ole sijoittajia vaan asumme asunnoissamme. Toteamme myös, että kannatamme hitas-järjestelmää sinänsä silloin kun se toimii. Haluaisimme myös tietää, mitä valtuusto aikoo tehdä asiallemme, ellei nyt tehdä myönteistä päätöstä.

As. Kriikunakulma OYn hallitus
Arja Jokinen-Virta, Barbara Appel, Sanna Mäkelä, Heikki Rahikainen

Hitas-osakkaat - mitä sanotte tästä?

Sain käsiini taulukon jossa on tiedot keskimääräisistä tonttivuokrista vuonna 2008:

Kaupungin vuokra-asunnot n. 0,65€/m2/kk n. 45-60 000 asuntoa
Hitas-omistusasunnot n. 1,5€/m1/kk n.20 000 asuntoa
Sääntelemättömät omistus-
asunnot (ns.vanhat aravat) n. 0,3€/m2/kk n. 100 000 asuntoa.
Halpaapa tosiaan!

Jos nämä tiedot ovat vääriä, pyytäisin tonttiosaston virkamiehiä oikaisemaan tiedot.

1970-luvun lopulta lähtien lähes kaikki asuntotuotanto kaupungin tonteilla on ollut yksityistä mutta hintasäänneltyä hitas-tuotantoa. Aivan viime vuosina kaupungin vuokramaalle on toteutettu muutama omistuskohde ilman hitas-ehtoja. Maanvuokra on tällöin ollut n. 20 - 40 % hitas-tuotantoon vuokrattuja tontteja korkeampi.

Jos näin on, ei vuosina 1979- 2000 perustetuista hitaksista voida väittää, että tonttivuokra olisi 20 - 40% alempi kuin markkinavuokra, sillä vastaavia markkinahintaisia kohteita ei ole vuokrattu em. aikana!

Jos taas laskennallinen vuokra-vertailu haetaan harvoista myydyistä asuintonteista, on huomattava, että kaupungilla on käytännössä monopoli maanomistuksessa. Se voi määrittää hinnan haluamalleen tasolle. Oikeita markkinoita ei siis ole. Tonttien maanvuokran suuruuteen vaikuttaa eniten vuokrauksen alkamisajankohta, ei se onko kyseessä hitas vai ei.

Siis hitas-etu, jonka vastineeksi hintasääntelyyn suostutaan, onkin pelkää huijausta?!

Te Virkamiehet ja poliitikot (vasemmisto ja vihreät), jotka puolustatte hitasta, kertokaa meille, mikä on se hitas-etu, jonka vastineeksi asuntojemme hintoja pitää säädellä?

Tiedustelin äskettäin tonttiosaston virkamiehiltä millaisia maanvuokria kaupunki perii erilaisilta vuokralaisilta (kaup. vuokra-talot, hitas-talot, markkinahintaiset omistustalot ) eri kaupunginosissa eri aikoina alkaneissa sopimuksissa. Sain vastauksen, että koottuja tietoja ei ole. Periaatteessa yksittäisten yhtiöiden vuokratiedot ovat julkisia ja niitä voi kysyä tonttiosaston virkamiehiltä. Sopimuksia on tiettävästi 7000, niin että siitä vaan kansalaiset tietoa keräämään!

Syynä kattavien tietojen puuttumiseen on ilmeisen tahallinen. Jos tietoja olisi, paljastuisi kaikille, etteivät hitas - tonttien vuokrat ole edullisia vaan suorastaan kalliita verrattuna esim. sääntelemättömiltä omistusasuntotonteilta perittäviin maavuokriin. Koko hintasääntelyltä katoaisi oikeutus. Tietojen puute on hämmästyttävää kaupungissa, jossa äskettäin on hyväksytty uusi maankäyttösuunnitelma. Millaisiin tietoihin poliittiset ratkaisut oikein perustuvat?

Saamassani vastauksessa minua valistettiin, että uusissa ja uudehkoissa vuokrauksissa lähtökohtana on ollut Valtion asuntorahaston hyväksymä enimmäishinta, josta peritään 4 %:n mukaista maanvuokraa (+ vuosittainen indeksikorotus). Vapaarahoitteisissa (esim. Hitas-kohteissa) kohteissa maanvuokra on mainittu vuokra kertaa 1,25. (Onko tämä muka alennus?-cmr kysyy)

Maanvuokraan ei vaikuta kohteen hallintomuoto (omistus- tai vuokrakohde). Alempaa maanvuokraa peritään aina ja vain arava-/korkotukikohteilta. Hitaksethan eivät kuulu viime mainittuihin.

Ne arava-asunnot, jotka olivat olemassa Helsingissä 1970-luvun lopussa kun hitas-järjestelmää pystytettiin, siirrettiin aikoinaan hitaksen piiriin. Viimeiset arava-maanvuokran alennukset näistä lienevät poistuneet 1990-luvulla.
Keskustassa ja lähellä keskustaa olevilla tonteilla em. sääntöä kuitenkaan sovelleta. Toisin sanoen siellä vuokrien perustana oleva hintataso ylittää myös tuon 1,25-kertaisen maanvuokran.

Lauletaan (-säv. Sakari Kuosmanen: Pieni sydän, Jope Ruonansuu: Kuinka paljon mahtuu pieneen hiaceen?)

1.
Asukas nukkuu yössä,
ehkäpä aamulla silmät jo aukee?
Vesi tunkee seinistä sisään,
ja korjausvastike aina vaan nousee.

Ja alakerran emäntä
hänkin oottaa ihmettä.
Ei tästä kannata luopua kun menee
aina alle markkinahinnan.

Kaikki samassa loukussa ootellaan
että hitakset vihdoin vapautetaan!

Kuinka paljon mahtuu pieneen hitakseen, pieneen hitakseen
hinta – rajoituksia?

Kuinka paljon mahtuu pieneen hitakseen tontti - vuokria, sikakorkeita?

2.
Selvitykset kasvaa
ehkä jo huomenna systeemi toimii?
Virkakunta laskee,asuntojen hinnat ne paremmin tietää.

On valtuustossa nuijia, älyssä on huilia:
Hinta- leikkauksilla halpoja kämppiä kansalaisille.

Kaikki samassa loukussa ootellaan
että hitakset vihdoin vapautetaan.

Mistä löytäisin mä halvan hitaksen, halvan hitaksen - miettii sijoittaja.

Kuinka paljon mahtuu pieneen hitakseen laatuongelmia – aika vaikeita?

Kuinka paljon mahtuu pieneen hitakseen pieneen hitakseen - tonttivuokria?

Teretulemast pieneen hitakseen, suureen hitakseen – olet loukussa!

Enimmäishinnan vahvistaminen
LOMAKKEEN OHJE
PARANNUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN MARKKINAHINTAINDEKSILLÄ LASKETTAESSA

Yhtiön-ja huoneistokohtaiset parannustoimenpiteet ilmoitetaan omavastuuta vähentämättä. Omavastuuosuus otetaan huomioon enimmäishinnan laskennassa.

Yhtiön parannukset
Enimmäishintaan lisätään mahdollisten yhtiökohtaisten perusparannusten ja -korjausten arvo siltä osin kuin samaan aikaan valmistuneiden perusparannus- toimenpiteiden kustannukset ylittävät 150 euroa koko yhtiön asuinhuoneistojen huoneistoalaneliömetriä kohden. Yhtiökohtaisten perusparannusten arvosta lasketaan huoneiston osuus. Parannusten arvoa korottava vaikutus poistetaan hinnasta tasapoistoin 15 vuodessa.

Esimerkki taloyhtiöstä jossa asumme.
Asuinhuoneistojen yhteinen pinta-ala n. 2600 neliötä x 150€ = 390000€
Edellä oleva summa on siis vasta OMAVASTUUOSUUS!

Huoneistokohtaiset parannukset.
Ehdot ovat täysin samat kuin yhtiökohtaisissa parannuksissa paitsi neliömetrin omavastuu on 100€/m2

Esimerkki omasta asunnosta pinta-ala 94 neliötä x 100€ = 9400€
Melkoinen OMAVASTUUOSUUS tämäkin!

Edellä olevat ohjeet ovat suora lainaus enimmäishinta laskelmasta. Voiko tämä järjestelmä olla laillinen? Oikeudenmukainen se ei ainakaan ole!

Oheinen asia on yksi karmea esimerkki muiden vastaavien lisäksi siitä kohtuuttomuudesta mitä osaan hitas asuntoja kohdistuu.

Minkä vuoksi ennenkaikkea vihreät ja demarit haluavat säilyttää sen vääryyden mikä koskee osaa hitas asukkaista?
Olisiko aika tasa-arvovaltuutetun tarttua tähän asiaan ja hakea meille oikeutta, kun poliitikkojen omaatuntoa ei näytä hetkauttavan vähääkään vääryyden ylläpito.

Mikko Räihä

Kaupunginhallituksen esityslistalla 14.4. (valtuustossa 29.4.) on uusien vuokrausperusteiden määrääminen entisille arava - tonteille, joiden maanvuokrasopimus päättyy 2010. Näitä tontteja, joilla olevat asunnot eivät ole hintasääntelyssä, on yhteensä noin 100 kpl mm. Taka-Töölössä, Meilahdessa, Hermannissa, Vallilassa, Kulosaaressa, Herttoniemessä. Näinen vanhoissa vielä voimassa olevissa sopimuksissa maanvuokra on lähinnä nimellinen (0,1 – 0,2€/as-m2/kk).

Esitettävien vuokrausperusteiden mukaan maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin vaihtelisi kohteesta riippuen 0,73 – 1,39€/as-m2/kk vuonna 2011 ja täysimääräinen vuoka 1.1.2016 alkaen olisi 1,46 – 2,77 €/as-m2/kk. Siihen asti vuokraa korotettaisiin hitaasti asteittain täyteen arvoonsa. Eli siis vasta muutaman vuoden – ehkä vasta 10 vuoden kuluttua näiltä asuintonteilta perittäisiin samantasoisia vuokria kuin monilta hitas - tonteilta jo nyt peritään! Hitas -tonttien vuokra on saamieni tietojen mukaan keskimäärin 1,5€/m2/kk.

Jos valtuusto hyväksyy ehdotuksen, katoaa samalla hitas – sääntelyn oikeutus lopullisesti. Kaupunki ei voi perustellusti pitää korkeampaa maanvuokraa maksavia yhtiöitä edelleen sääntelyssä samanaikaisesti kun markkinahintaisten tonttivuokrat jäävät uusissakin sopimuksissa alle hitas-tonttivuokrien.

Ks. HS mielipide 12.4.2009: Helsinki ei kohtele hitas - asujia reilusti

Ehdotettu täysimääräinen vuokra tulisi noissa uusissa maanvuokrasopimuksissa voimaan vasta 2020. (2016 oli alkuperäinen kiinteistölautakunnan esitys joka muuttui kph:ssa)

Vihreiden edustajat ilmoittavat pelkäävänsä keinottelua, jos hitakset vapautetaan. Mikä keinottelija se on, joka odottaisi 20-30 vuotta ja asuisi samalla hitaksessaan? Luin vanhan blogin erään edustajan sivuilta, jossa oli sama keinottelupeikko. Hän suri sitä, että joku voisi ottaa halpaa lainaa ja vuokrata asunnon ja sitten myydä sen kaksinkertaiseen hintaan.

Haloo! Jos Helsingissä asunnon hinta ei saisi 20-vuodessa kaksinkertaistua, niin silloinhan markkinat eivät ole toimineet taaksepäin katsottuna. Kahdessakymmenessä vuodessa vapaiden markkinoiden asuntojen hinnat saattoivat jopa moninkertaistua! Asunto on tavallisen ihmisen suurin investointi ja niitä seiniä maksettiin vuosikymmen ja nykyhinnoilla kvartaali, vuosisatakvartaali pankeille. Jos päätöksenteon kriteeri on pelko keinottelusta ja väärinkäytöksistä, olen todella pettynyt.

Puheenvuorossa # 22 mainittu tonttivuokrien korotus on valtuustossa tänään 29.4. Sitä ennen on tontinvuokraajat-liikkeen mielenosoitus senaatintorilla klo 15.30 alkaen. Olen menossa mukaan kyltin kanssa: EI HITASTONTTIEN VUOKRANKOROTUKSILLE KESKEN KAUDEN!

Vaikka hitas-vuokrat eivät olekaan tänään käsittelyssä, ovat vuokrankorotukset uhkaamassa meitäkin jos nyt sisällä oleva hitas-ehdotus etenee valtuustoon asti.