Kemin kaupunginteatterin ja orkesterin puolesta

ADRESSI KEMIN KAUPUNGINTEATTERIN JA ORKESTERIN PUOLESTA  

Kemin kaupungin säästötoimena esitetään Kemin kaupunginteatterin ja orkesterin toiminnan lakkauttamista.   Me adressin allekirjoittajat vaadimme: •      Teatteri- ja orkesteritoiminnasta ei luovuta  

•      Päätöstä jo tiedossa olevasta teatterin esitys- ja toimitilasta, jossa teatteri voi toimia, kasvattaa omia tuloja ja nostaa rahoitusta kestävälle tasolle  

•      Kemin kaupunginteatteri ja orkesteri pidetään edelleen alueellisesti merkittävinä hyvinvointitoimijoina ja vetovoimatekijöinä  

Kulttuurin osuus kaupungin taloudesta
Vuoden 2021 budjetista koko kulttuurin osuus oli vain noin 10 miljoonaa, eli ainoastaan 5 % koko kaupungin budjetista. Tällä osuudella ylläpidettiin siis teatterin, orkesterin ja museoiden lisäksi liikuntatoimi, musiikkiopisto, nuorisotoimi, lastenkulttuurikeskus, kirjasto ja tapahtumatoimisto.   Kemin kaupunginteatterin ja kaupunginorkesteri ovat molemmat esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän piirissä ja valtio rahoittaa teatteria vuosittain 737 087 eurolla ja orkesteria 233 581 eurolla. Valtionosuudet teatterille ja orkesterille on myönnetty meneillään olevalle 6-vuotiskaudelle, teatterin osuus tulevana kuutena vuotena on yli 4,428 milj.   

Kemi on jo vuosikymmeniä brändäytynyt kulttuurikaupunkina.   Kulttuurikaupungin maine on imagotekijänä tosiasia kaikkien tähän asti tehtyjen valtakunnallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan. Seutukaupunkien keskeisimpiä voimatekijöitä ovat vuoden 2019 vetovoimatutkimuksen mukaan turvallisuus, asuinympäristö, tavoitettavuus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kaupungin imago rakennetaan todellisilla olemassa olevilla palveluilla.   Kulttuuripalvelut houkuttelevat erityisesti osaavaa, koulutettua työvoimaa. Asuinpaikkaa ei enää välttämättä valita työn sijaintipaikkakunnan mukaan, vaan paikkakunnan tarjoaman sisällön mukaan. Kulttuuripalvelut kuten teatteri ja orkesteritoiminta viestivät suoraan kaupungin arvoista, jonka myös yritykset huomioivat. Kemissä kovat vetovoimatekijät ovat saaneet kolauksen, jonka vuoksi pehmeät vetovoimatekijät, kulttuuripalvelut, ovat entistä tärkeämpiä.   Ammattimaisesti tuotetut kulttuuripalvelut ovat alueen sivistyksen merkki ja kytkeytyvät työkumppanina talous-, terveys- ja sosiaalipolitiikkaan, matkailuun ja koulujen taidekasvatukseen. Kulttuuripalveluilla on suuri yhteisöllinen ja virikkeellinen merkitys ja vaikutus suoraan viihtyvyyteen ja sosiaaliseen toiminnallisuuteen.   Kulttuuripalveluita tarvitsevat erityisesti lapset ja nuoret, mutta myös yli 60- vuotiaat ovat kulttuuripalveluiden suurkuluttajia. Teatterin osuus tässä vetovoiman kehittämisessä on ollut vuosien mittaan merkittävä. Kulttuuri palvelee myös alueen yrityselämää ja kotimaan matkailua.  Hyvillä kunnallisilla kulttuuripalveluilla on merkitys alueen vetovoimatekijänä.  

Mitä meille siis jää?   Millaisen kuvan Kemin päättäjät ja virkamiehet haluavat jättää historiaan? Haluammeko olla kaupunki, joka tuhosi kriisikunnan pelosta kulttuuripalvelunsa: orkesterin ja Suomen toiseksi vanhimman kunnallisen teatterin sen 75-vuotisjuhlavuotenaan? Vai haluammeko olla kaupunki, joka kriisikunnan pelostakin huolimatta uskoi tulevaisuuteen ja halusi turvata kulttuuripalvelunsa?  Kumpi vaihtoehto jättää paremman jäljen kaupungin imagoon ja vetovoimaan?    Pelastamalla Kemin kaupunginteatteri ja orkesteri voidaan vielä ehkäistä jo nyt lakkautusesitysten aiheuttama mainehaitta.   Kemin kaupunginteatterin ja orkesterin ystävät

Arja Pekkala-Matikainen    Ota yhteyttä adressin tekijään