Huttusenlehdon tuulivoimahanke tulee keskeyttää välittömästi

Vaadimme alla oleviin perusteluihin nojaten, että Huttusenlehdon hybridihankkeen kaavoitussopimusta Ilmatar Oy Sonkajärven kanssa ei tule hyväksyä ja hanke on keskeytettävä välittömästi.

1 Tuulivoimahankkeen vaikutukset matkailuun

Huttusenlehdon hankealue kuuluu Karjaselän ja Maaselän vedenjakajaseutuun.Alueelta on dominoiva näkyvyys useille vesistöille ja suojelemattomille sekä  suojelluille Kangaslammensuon ja Volokansuo-Huuhkajansuon alueille. 5 km vyöhykkeellä on valtakunnallisesti arvokas Jyrkän vanha ruukkialue (RKY) sekä maakunnallisesti arvokkaat kohteet Kulvemäen kylä, Pohjoismäki ja Teerimäki. Maisemallinen herkkyys on paikoin suuri ja paikoin kohtalainen. Maankäytössä on ristiriitaa virkistyksen ja luontomatkailun kanssa. (Tuulivoima ja sen maisemalliset vaikutukset Pohjois-Savossa, Pohjois-Savon maakuntaliitto, 2023.)

1.1 Volokinpolun retkeilyreitti

Huttusenlehdon alue sijoittuu Volokinpolun retkeilyreitin tuntumaan. Volokinpolku on 30 km pitkä merkitty erävaellusreitti, joka sijaitsee Itä-Sonkajärven vaihtelevassa maastossa. Se lähtee liikkeelle Jyrkän kylältä, kiemurtelee Kangaslammen särkkien ja Eräholin kautta Haajaistenjärvelle ja päätyy Uuranholin pohjan kanjonimaisemista Susi-Kerviselle aivan Rautavaaran kunnan rajalle saakka. (www.sonkajarvi.fi/matkailu.) Sonkajärven kunta on satsannut paljon Volokinpolkuun vuosien saatossa. Polun parasta antia ovat kirkasvetiset lammet, laajat pitkospuiden halkomat suoalueet, Kangaslammin särkät, Hankalammen lintutorni, Jussinlammen autiotupa, Susikervisen laavut ja tulipaikat sekä Uuranmäki ja Uuranholin rotkomaisemat. Uuranholi kuuluu Aittosuon ja Uuranholin Natura 2000 - verkoston luonnonsuojelualueeseen. Huttusenlehdon tuulivoimaloilla olisi merkittävä Volokinpolun luonto- ja matkailuarvoja rapauttava vaikutus. (www.retkipaikka.fi)

1.2 Metsästys ja kalastus

25 km pitkä Nurmijoki on tunnettu kalastus- ja melontamatkailukohde. Nurmijoessa luontaisena kaloina esiintyy muun muassa säyne, järvitaimen ja harjus. Jo Juhani Ahon  suosima taimenjoki on luontomatkailuarvoltaan vertaansa vailla näillä korkeuksilla. Huttusenlehdon hankealue ulottuu Nurmijokeen. Joki tulee jättää luonnonmukaiseen tilaan, eikä sen tuntumaan kuulu tuulivoima.

Metsästäjät ja luonnossa liikkujat mieltävät Jyrkän ja Vehmasjärven välisen alueen erämaaksi, sillä siellä on  asutusta harvassa ja riista- ja retkeilymaana alue on vertaansa vailla. Jyrkkä-Kontion valtion metsästysalueet ovat kuuluisan hyvät. Vuonna 2021 myytiin 1415 vuorokausimetsästyslupaa kausilupien lisäksi. Varsin moni on hankkinut asunnon tai  vapaa-ajan kiinteistön ko. alueelta tai sen läheisyydestä, jotta harrastusten pariin on lyhyempi matka ja marjastamassa, sienestämässä, vaeltamassa tai metsästämässä voi käydä myös arki-iltoina ja viikonloppuisin. Jyrkän erämaata ja sen ainutlaatuista luontoa ja riistamatkailumahdollisuuksia ei tule tuhota.

1.3 Ruukkialue

Jyrkän ruukki on idyllinen Museoviraston entisöimä ruukkialue. Ruukkimiljöön historia ulottuu vuoteen 1831, jolloin siellä aloitettiin rautamalmin jalostustoiminta. Ruukkialue on suojeltua kulttuuriperintöä. Jyrkän ruukilta pääsee Volokinpolun erävaellusreitille sekä yhdelle Pohjois-Savon arvokkaimmista koskireiteistä, Nurmijoen koskimelontareitille. Lisäksi Jyrkältä pääsee melomaan ja veneilemään Haajaistenjärvelle, Kiltuanjärvelle ja Haapajärvelle. Ruukkialueen historiallisissa puitteissa toimii Ruukkimuseon lisäksi kahvila-ravintola Ruukin Tupa. Tämän pienen perheyrityksen kautta saa monipuolisia palveluita, kuten kanoottien vuokrausta, kalastuslupia, metsästyspaketteja sekä kuljetuspalveluita. Tarjolla on myös tasokasta mökkimajoitusta. (www.outdooractive.fi). Jyrkän ruukilla toimii myös suosittu kesäteatteri. 

Ruukinkartano Herrala sijaitsee ainutlaatuisessa, luonnonkauniissa ympäristössä saarineen ja kävelysiltoineen aivan kosken ja järven äärellä. Kartano rakennettiin 1840 Jyrkän ruukin patruunan asunnoksi. Kartano on juuri remontoitu entiseen 1800-luvun loistoonsa. Club Herrala majoittaa ja tarjoaa luontoa rakastavalle ainutlaatuista rentoutumista ja nautinnollisia gourmet-ruokaelämyksiä. (www.clubherrala.fi). Jyrkän ruukin alueella sijaitsee myös Pajasaaren maakirkko, joka on ainutlaatuinen paikka seurakuntien toimituksille.

Vuosi  toisensa jälkeen ihmisiä on ollut enemmän ja enemmän tutustumassa Jyrkän alueeseen ja sen ainutlaatuisen kauniiseen luontoon ja matkailukohteisiin. Sonkajärvellä ei ole varaa tuhota tätä ainutlaatuista  helmeä. Jyrkän arvo luonto- ja matkailukohteena tulee kasvamaan merkittävästi lähitulevaisuudessa (Sonkajärven riistanhoitoyhdistys, 2024). Tämän Huttusenlehdon tuulivoimahanke tulisi kuitenkin näivettämään lopullisesti. 

1.4 Tiilikkajärven kansallispuisto

FCG:n ympäristövaikutusten selvityksen (2023) mukaan tuulivoimaloista näkyvyyttä syntyy myös Tiilikkajärven kansallispuiston keskiosiin ja itärannalle, jossa sijaitsee muun muassa arvostettu luontokohde Venäjänhiekat. Tiilikkajärven kansallispuistossa vieraili vuonna 2021 25300 kävijää ja kansallispuiston aluetta laajennettiin vastikään viime vuonna. Huttusenlehdon hanke laskisi myös Tiilikkajärven kansallispuiston luontoarvoja ja samalla Rautavaaran kunnan “Paras luonnostaan” -kuntaimagoa.

2 Tuulivoimaloiden vaikutus vakituis- ja loma-asunnoille

Sonkajärven saloille ja lukuisten järvien rantaan on viime vuosikymmeninä rakennettu sadoittain loma-asuntoja. Jyrkän ja Koirakosken seudun mökkitonttikauppa on kääntynyt viime vuosina selvään nousuun. Uusia loma-asuntoja on parhaillaan nousemassa ja tonttitarjonta on edelleen laaja.

Huttusenlehdon hankealue vaikuttaisi negatiivisesti Sonkajärven keskeisiin mökkijärviin, sillä lähes kaikki paikkakunnan järvet ympäröivät hankealuetta. FCG:n maisema-analyysin mukaan tuulivoimalat näkyvät ainakin seuraaville järville: Haapajärvi, Päsmäri, Nurminen, Kiltua, Haajainen, Laakajärvi, Kämäräinen, Luomanen, Sälevä, Pitkänjärvi, Ylimmäinen, Nurmijoki.

2.1 Välkevaikutukset

Tuulivoimalat aiheuttavat välkevaikutuksia. Voimaloiden kokonaiskorkeuden kasvu vaikuttaa merkittävästi välkkeeseen voimaloiden roottoreiden kasvaessa. FCG:n ympäristövaikutusten selvityksen mukaan alueella syntyisi asutukseen kohtalaisia välkevaikutuksia. Noin 2 km etäisyydellä suunnitelluista voimaloiden sijoituspaikoista on kymmeniä asuin- ja lomarakennuksia, joille välkevaikutukset olisivat kohtuuttomia.

FCG:n selvityksen mukaan välkevaikutukset jäävät vähäisemmäksi puustosta aiheutuvan katveen vuoksi. Välkevaikutusten määrää ei voida perustella puuston esteellä, koska tulevaisuudessa puusto voidaan metsäyhtiön toimesta korjata pois.

2.2 Meluhaitat

Tuulivoimaloiden melutasoja suhteessa asutukseen ohjaa valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Voimalat tulee sijoittaa siten, ettei 40 dB äänenvoimakkuusvyöhykkeelle sijoitu asuin- tai lomarakennuksia. FCG:n selvityksen mukaan melutaso 40 dB sisäpuolella ja tuntumassa sijaitsee useita asuntoja ja melutaso 35 dB sisäpuolella kymmeniä asuntoja. Melun vaikutukset vähenevät etäisyyden kasvaessa.

Tuulivoimalat tuottavat laajakaistaista ääntä, joka sisältää myös pieniä taajuuksia ja infraääntä. Infraääni tarkoittaa hyvin pienitaajuista eli matalaa ääntä, jonka taajuus eli värähtelyjen lukumäärä sekunnissa on alle 20 Hz. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa infraääntä on viime vuosina ehdotettu tuulivoimaloiden mahdollisten terveyshaittojen aiheuttajaksi. Osa tuulivoimatuotannon alueiden läheisyydessä asuvista henkilöistä on kuvannut moninaisia elämänlaatua heikentäviä oireista, jotka he ovat itse yhdistäneet tuulivoimaloiden infraääneen (THL, 2024). Yleisimpiä kuvattuja oireita ovat päänsärky ja muut säryt, pahoinvointi, huimaus, uupumus, paineen tunne korvassa, tinnitus, korkea verenpaine ja rytmihäiriöt (THL, 2024).

FCG tekemässä selvityksessä on mainittu melutasojen teoreettinen esiintymiskartta, jossa on sopivasti kierretty Päsmärin etelälahden loma-asunnot. 35 dB:n melutaso tarkoittaa astianpesukoneen melutasoa. Tämä ei mielestämme ole hyväksyttävä taso loma-asuntojen elinympäristöön.Voimaloista aiheutuvien melu- ja välkehaittojen vuoksi Sonkajärvellä tulee linjata voimaloiden ja asuinrakennusten minimietäisyydeksi vähintään 2 km.

2.3 Valohaitat

Näkyvyysanalyysin (FCG, 2023) perusteella voimalat ja niiden lentoestevalot näkyvät Sonkajärven keskeisille mökkijärville.

Traficomin ohje lentoestevaloihin: Päivällä B-tyypin suuritehoinen (100000 cd) vilkkuva valkoinen valo. Hämärällä  B-tyypin suuritehoinen (20000 cd) vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen päällä. Yöllä B-tyypin suuritehoinen (2000 cd) vilkkuva valkoinen, tai keskitehoinen (2000 cd) B-tyypin vilkkuva punainen, tai keskitehoinen (2000 cd) C-tyypin kiinteä punainen valo, konehuoneen päälle. 105 metriä korkeammissa mastoissa tulee välikorkeuksiin sijoittaa B-tyypin pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, enintään 52 m, välein. Alimman valotason tulee jäädä ympäröivän puuston yläpuolelle.

Punaiset lentoestevalot valaisevat pimeällä siis noin 50 metrin välein. Suunniteltavien tuulivoimaloiden napakorkeus on 250 m, joten 16 myllyn valoja tulee yhteen näkymäsuuntaan näkymään jopa 80 kpl. Valot näkyvät kauas vastarannoille ja heijastuvat vedenpinnasta. Tämä tuo merkittävän maisemallisen haitan mökkirannoille.

3 Tuulivoiman vaikutus luontoon ja ympäristöön

3.1 Vedenottamo

Huttusenlehdon alue on ekologisen selvityksen mukaan luonnon ydinaluetta ja laajaa yhtenäistä luonto- ja metsäaluetta yhdessä Tiilikkajärven kansallispuiston kanssa. Alueilla on korkea, monipuolinen ekologinen laatu ja suojelullinen arvo. Uhanalaisten lajien esiintymisalueet ja suojeluvaraukset erityslajisotineen kuuluvat luonnon ydinalueisiin, mutta alueet ovat tärkeitä myös tavanomaisen metsälajiston levittäytymisen, liikkumisen ja populaatiodynamiikan kannalta. (Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, 2. ehdotusvaihe)

Hankealueen reunalla sijaitsee Jyrkän Vesihuolto Osuuskunnan vedenottamo. Lähteeseen on kunnan toimesta rakennettu  pumppaamo ja viimeisimpänä varavoimala sähkökatkojen varalle. Kunta myy tästä Jyrkän Vesihuolto osuuskunnalle vettä ja pitää ottamon kunnossa. 44 taloudelle tulee erityisen puhdas vesi tästä luonnonlähteestä. On vaarana, että tuulivoima-alueelle rakennettava tiestö ja infra tulee vaikuttamaan lähteen ja pohjaveden laatuun heikentävästi. Tuulimyllyjen siivistä lähtevän jäänneaineen vaikutuksia ei ole myöskään tutkittu.

3.2 Suoalueet

Tuulivoimalat tulisivat FCG:n karttakuvauksen mukaan isoilta osin suoalueelle. Puiston pystyttämiseksi suoalueelle on tehtävä mittavat tierakennelmat ja maastonmuokkaukset. Teiden osalta on tehtävä mittavat ojitukset niiden kuivana pysymiseksi ja ohjattava vedet teiden ali putkirummuilla. Hankealueella sijaitsevan kaltaiset luonnontilaiset letot ovat suojeltuja: "Luonnontilaisia lettoja on kaikkiaan maassamme hyvin vähän, sillä valtaosa niistä on aikaisemmin raivattu pelloiksi tai ojitettu. Lapin läänin eteläpuolella esiintyvät luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Niiden suojeluun pätevät samat periaatteet kuin reheviin korpiinkin. Maaperän muokkaaminen ja ojittaminen on metsälain nojalla kiellettyä." Suotyypit (pkky.fi).

Ilmatar Sonkajärvi Oyj:n selvityksessä on esitetty tuulivoimalapuiston toteutusalueeksi Pörönsuota. Pörönsuo on ollut alueen metsästysseuran toimesta rauhoitettu kanalintujen soidinalueena kantojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kyseinen suoalue on paitsi kanalintujen luonnonvarainen lisääntymisalue, myös säilynyt perinteisenä ojittamattomana lettosuona, jota aiempi lainaus kuvaa. Näin ollen alueen tulisi olla suojeltu. Vielä viimeisenä seikkana todettakoon, että soiden auki kaivaminen tuulivoimalaa rakennettaessa vapauttaa metaani- ja CO2-päästöjä.

4 Eläimistöön ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset

4.1 Hankealue suurpetojen ja eläinsuojelulain näkökulmasta

Luonnonsuojelulain (9/2023 78 §) mukaan “luontodirektiivin liitteessä IV a mainitut eläinlajit  -- ovat tiukkaa suojelua edellyttäviä eliölajeja. -- Tiukkaa suojelua edellyttävään eläinlajiin  kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.” Kyseinen luontodirektiivin liite IV(a) yksilöi suden (Canis lupus), ilveksen (Lynx lynx) ja karhun (Ursus arctos) tiukkaa suojelua edellyttävinä eläinlajeina. Myös kaikki Microchiroptera-alalahkoon (=pienlepakot) kuuluvat lepakkolajit mainitaan tiukkaa suojelua edellyttävinä. Kaikki Euroopassa tavatut lepakkolajit ovat kyseiseen lahkoon kuuluvia. 

Huttusenlehdon tuulivoimahankkeen esiselvityksessä todetaan suoraan hankealueen sijaitsevan Sonkajärven susireviirillä. Sama on todettavissa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) suurpetojen reviirikartasta. Luonnonvarakeskuksen kartassa näkyvät myös karhuista ja ilveksistä tehdyt havainnot. Viimeisen kahden kuukauden aikana ilveksistä on tehty lukuisia vahvistettuja havaintoja hankealueen lähettyvillä.  

Kartassa näkyvät havainnot ulottuvat vain kahden kuukauden päähän, aikaan, jolloin karhut  viettävät talviunta, joten dokumentoituja havaintoja ei ole tältä ajalta nähtävissä. Sen sijaan pentueista tehdyt havainnot näkyvät neljän kuukauden päähän. Niistä voidaan huomata pentuehavaintojen alueen olevan hyvin lähekkäinen tuulivoimahankkeen hankealueen kanssa. Metsästäjiltä saatujen havaintojen mukaan Huttusenlehto ja siitä alkavat suoalueet ovat karhujen talvehtimisaluetta.  Sinne on havaintojen perusteella asettunut kolme yksilöä talvehtimaan syksyllä ja on  syytä olettaa sieltä keväällä heräilevän yhden naaraskarhun pennun/pentujen kanssa.  Metsähallituksen ylläpitämän Suurpedot-sivuston mukaan naaraskarhut elävät pentuineen tietyllä alueella, jonka koko voi olla vain muutamia neliökilometrejä. Näin ollen voidaan olettaa Huttusenlehdon alueen olevan susien lisäksi myös ainakin karhujen lisääntymis- ja levähtämisaluetta, jonka hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain  vastaista toimintaa. Jotkut karhuyksilöt talvehtivat myös samoilla paikoilla vuosittain. Karhut  valitsevat talvehtimispaikakseen rauhallisen paikan.

4.2 Linnustolle ja lepakoille aiheutuvat vaikutukset

Tuulivoimaloiden rakentaminen heikentää biodiversiteettiä, eli luonnon monimuotoisuutta  elinympäristöjen eli habitaattien katoamisen tai pirstaloitumisen sekä eläinten alueelta pois siirtymisen myötä (Luonnonvarakeskus, 2023; Rinne, 2022). Lisäksi tuulivoimalat aiheuttavat lintujen kuolleisuutta sekä villieläinten välttelevää käyttäytymistä (Rinne, 2022). Luonnonvarakeskus on tutkinut lintujen, lepakoiden ja maanisäkkäiden siirtymistä pois tuulivoimala-alueilta. Yksilöiden kokonaan tai osittain siirtyminen alueelta pois voi pienentää lajien populaatiokokoja, joka on erityisen haitallista uhanalaisille tai harvinaisille lajeille (Luonnonvarakeskus, 2023). Tutkimusten mukaan erityisesti talvehtivat ja muuttavat linnut välttävät tuulivoimaloita (Birdlife Suomi ry, 2009). Muita tutkittuja haittoja ovat lintujen soidinkäyttäytymisen muutokset, vähentynyt poikastuotto ja kasvanut poikaskuolleisuus (Luonnonvarakeskus,  2023).  

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa havaittiin lintujen, lepakoiden ja maanisäkkäiden siirtyvän alueelta pois 63-72% tutkituista tapauksista. Tutkimuksen mukaan kurjet ja pöllöt  siirtyivät alueelta jopa viiden kilometrin päähän, samoin kanalinnut. Huttusenlehdon  suoalueilla pesii havaintojen mukaan kurkia. Jyrkällä on tehty myös viime vuosina havaintoja kanalintuihin kuuluvien riekkojen kannan elpymisestä. Lisäksi esimerkiksi  huuhkajista ja viirupöllöistä on havaintoja Jyrkältä. Huuhkaja on määritelty erittäin uhanalaiseksi (Hyvärinen ym., 2019).  

Vesi-, varpus- ja petolintujen sekä kahlaajien suhteen havaittiin puolen kilometrin siirtymä tuulivoimala-alueelta. Esimerkiksi kuikka pesii havaintojen mukaan Päsmärin ja Salmisen järvissä, koskikaroja tavataan Haapakoskella ja Päsmärinkoskella ja petolinnuista esimerkiksi kalasääskeä ja kana- sekä tuulihaukkaa tavataan Jyrkällä. Koskikaran kanta  on määritelty vaarantuneeksi ja kanahaukan silmälläpidettäväksi (Hyvärinen ym., 2019).  

Samoin lepakoiden raportoitiin siirtyvän jopa kilometrin päähän. Lepakoista on tehty havaintoja ainakin noin kahden kilometrin päässä hankealueesta. Myös lepakoiden suhteen on  noudatettava lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskieltoa.  

Kaiken kaikkiaan tuulivoimalat aiheuttavat linnuille neljänlaisia haittoja: häiriön takia  alueelta siirtymisen lisäksi törmäyskuolleisuutta, voimalan aiheuttamia estevaikutuksia  ja jo edellä mainittua habitaattikatoa (Drewitt & Langston, 2006). Esimerkiksi maakotkat  välttävät alueita, joilla on ihmistoiminnan aiheuttamaa melua, visuaalista haittaa tai ihmisten  läsnäoloa, esimerkiksi tuulivoimaloita tai kesämökkejä (Perona, ym. 2019). Voimalat voivat  aiheuttaa törmäyksiä erityisesti heikon näkyvyyden aikaan matkasta väsyneille ja tiheissä parvissa lentäville muuttolinnuille, mikäli voimalat sijoittuvat niiden muuttoreitille (Birdlife  Suomi ry, 1997). Lisäksi isoilla päiväpetolinnuilla on haasteita tuulivoimaloiden pyörivien lapojen havaitsemisessa, mikä saattaa johtaa törmäykseen.  

4.3 Vaarantuneelle maakotkakannalle aiheutuvat seuraukset

Maa- ja merikotkakantojen, kuten muidenkin pitkäikäisten lajien, elinvoimaisuuden kannalta  haasteita ovat lajin matala poikastuotto ja yksilöiden hidas aikuistuminen (Drewitt & Langston,  2006). Kotkakannoilla vain muutama kuolettava törmääminen turbiiniin voi johtaa dramaattiseen kannan pienenemiseen: pitkäikäisillä lajeilla aikuisten yksilöiden hengissä säilyminen on  kannan kasvun ja säilymisen merkittävä edellytys (Tikkanen, Rytkönen, ym., 2018). Aikuisten  yksilöiden kuolleisuuden pienikin kasvu (3-5%) voi pidemmällä aikavälillä kumuloitua merkittäväksi kannan pienenemiseksi (Tikkanen, Rytkönen, ym., 2018). 

Suomen Punainen kirja (Hyvärinen ym., 2019) on Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Suomen lajien uhanalaisuusarviointi. Sen mukaan maakotka luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi ja yksi sen uhanalaisuuden syy ja kannan uhkatekijä on nimenomaan häirintä  ja liikenne (Hyvärinen ym., 2019). Toinen kannan uhkatekijä on rakentaminen, joka uhanalaisuusarvioinnin kriteereissä määritellään seuraavasti: “asutukseen, elinkeinoihin, liikenteeseen  ja virkistyskäyttöön liittyvä rakentaminen, tierakentaminen, rakentamiseen liittyvät maansiirrot ja läjitykset”.

Sekä tuulivoimaloiden rakentaminen, että niiden toiminta aiheuttavat häiriöitä, kuten melua,  valoa, tärähtelyä, ylläpitoliikennettä ja ympäristön muutoksia, jotka voivat jopa johtaa lajien  siirtymiseen pois reviiriltään välittömästi (Drewitt & Langston, 2006; Tikkanen, Balotari Chiebao, ym., 2018). Reviiriltä siirtyminen merkitsee myös pesien hylkäämistä, joka saattaa  puolestaan aiheuttaa merkittävää haittaa populaation lisääntymismenestykselle ja siten elinvoimaisuudelle (Tikkanen, Balotari-Chiebao, ym., 2018). Havaintojen mukaan Huttusenlehdon lähistöllä on maakotkan pesimäalue. Metsähallituksen mukaan maakotka on rauhoitettu  ja erityisesti suojeltava laji, joka mainitaan lintudirektiivissäkin. 

Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että hankkeen aiheuttamat vaikutukset alueen poikkeuksellisen monipuoliseen eläimistöön on jo pelkästään lainsäädännöllisinkin perustein otettava huomioon hankkeen etenemisestä päätettäessä. 

5 Taloudellinen näkökulma

5.1 Kiinteistöverot

Huttusenlehdon tuulivoimahankkeen FCG:n selvityksen mukaan kiinteistöveroja kertyy 6,4 miljoonaa euroa 30 vuoden aikana, mikä tekee 0,2 miljoonaa euroa vuodessa. Se on 2,5 % Sonkajärven vuotuisista yli 8 miljoonan euron verotuloista. Noin 0,2 miljoonan euron vuotuiset kiinteistöverotulot ovat vähäisiä, eivätkä ne siten voi olla ratkaisevan merkityksellisiä kunnan talouden kannalta. Tällaisen vähäisen määrän voi arvioida olevan korvattavissa muilla toimilla, esimerkiksi luontomatkailun kehittämisellä. 

FCG:n esiselvityksessä ei huomioida, että tuulivoimahankkeen julkistamisen jälkeen mökkiläisiltä ja matkailijoilta kertyvät tuotot dynaamisine vaikutuksineen tulevat mitä todennäköisimmin vähenemään. Uusia vapaa-ajan rakennushankkeita ei käynnisty ainakaan entiseen tahtiin ja rakentamatta jääneistä ei kerry kiinteistöverojakaan. Lisäksi on huomattava, että tällaisista vapaa-ajan rakennushankkeista kertyy paljon dynaamisia vaikutuksia paikallisiin yrityksiin, kuten kauppoihin sekä rakennus- ja maanrakennusalan yrityksiin. Näin ollen tuulivoimahankkeella on selkeä negatiivinen vaikutus tästä eteenpäin Sonkajärven tuloverokertymään.

5.2 Tuulivoiman taloudellinen kannattavuus

Nykyään kovalla tuulella sähkön hinta on 0 senttiä per kWh ja tyynellä säällä jopa 2 euroa per kWh. Nykyisissä olosuhteissa tuulivoiman taloudellinen kannattavuus on kyseenalaista. Alalla puhutaankin tuulivoiman kannibalisaatiosta, jolla tarkoitetaan sitä, että jokainen lisätuulivoimala heikentää tuulivoimalla tuotetun sähkön hintaa, koska se tuottaa markkinoille sähköä samaan aikaan muiden turbiinien kanssa. Tällöin tarjonta kasvaa ja sähkön hinta laskee. Ilmiö voimistuu tuulivoiman osuuden kasvaessa. Tämän johdosta tuulivoiman taloudellinen kannattavuus pidemmälläkin aikavälillä on kyseenalaista. Tästä syystä vuonna 2023 Suomessa ei tehty yhtään uutta investointipäätöstä suuresta tuulivoimapuistosta. Edelleen tuulivoimahankkeesta odotettaviin kiinteistöverotuloihin liittyy edellä kuvatuista syistä kasvanut luottoriski eli tavoitellut kiinteistöverotulot voivat jäädä saamatta.

5.3 Taloudelliset vaikutukset suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta

Lisäksi on huomattava, että arvioitu vuotuinen 0,2 miljoonan euron kiinteistöverotuotto ei ole kohtuullinen suhteessa niihin haittoihin, joita aiheutuu  ainutlaatuiseen luontoon tehtävästä hankkeesta, joka laajasti häiritsee ihmisten ja muiden luontokappaleiden elämää. Viranomaisten harkintavaltaa ohjaaviin oikeusperiaatteisiin kuuluu myös suhteellisuusperiaate. Tämän periaatteen keskeisenä sisältönä on, että viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Toisin sanoen viranomaisen toimen on oltava asianmukainen, tarpeellinen ja oikein mitoitettu sen tavoitteen kannalta, johon kysymyksessä olevalla toimella pyritään.

Perustuslain 15 §:n mukaan jokaisen omaisuus turvattu. Tuulivoimala-alueen kiinteistöjen arvo tulisi laskemaan. Suomalaisen Aktia Kiinteistövälitys Oy:n (2013) antaman lausunnon mukaan “asuinkiinteistöjen arvo alenee keskimäärin kolmasosan tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella eli 3 kilometrin säteellä”. Tuulivoimalat laskevat kiinteistön arvoa erityisesti maaseudulla (Frondel, ym. 2019). Saksalaisten selvitysten perusteella voimalat vaikuttivat erittäin negatiivisesti, jopa 23%,  vanhojen ja maaseudulla sijaitsevien kiinteistöjen arvoon, mutta eivät niinkään kaupunkialueilla sijaitsevien kiinteistöjen arvoon (Frondel, ym. 2019). Tutkijat arvioivat, että maaseudulla arvostetaan erityisen paljon maisemaa ja hiljaisuutta, jonka suuret melua, liikettä ja välkettä tuottavat voimalat rikkovat (Frondel, ym. 2019).

6 Kunnallinen päätöksenteko

Kuntalaki velvoittaa kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallistamiseen. Osallistamista voidaan edistää muun muassa järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden ja kunnassa pidempiaikaisesti oleskelevien mielipiteitä ennen päätöksentekoa (Kuntalaki, 22§). Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. (Kuntalaki 29§.)

6.1 Kuntastrategia

Sonkajärven kuntastrategiassa (2022-2025) kunnan arvot ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus sekä yhteistyö- ja palveluhenkisyys. Avoimuus on aitoa vuorovaikutusta, tiedon asiallista jakamista sekä luottamukseen ja arvostukseen perustuvaa yhteistyötä.

Kaavoitussopimukseen tähtäävässä valmistelussa ei kuntalaisia osallistettu eikä hankkeesta tiedotettu ajoissa. Uusiutuvan energian hankkeiden valmisteluun tulee ottaa mukaan asukkaat, joiden elämään hankkeet vaikuttavat ja kaikki valmistelu tulee tehdä avoimesti hyviä hallintotapoja noudattaen. 

Sonkajärven visiona on tarjota  vaihtoehto ja mahdollisuus asua maaseutumaisessa ja luonnonläheisessä ympäristössä, jossa palvelut ovat hyvin saatavilla. Tuulivoima-alueet ja niistä johtuvat haitat ja infra (melu, maisema, välke, valot, siirtolinjat, tiestö) asettavat ristiriitaan tämän vision.

Meillä on vain yksi Jyrkkä, yksi Volokinpolku, yksi Nurmijoki. Meillä on runsaasti kauniita mökkijärviä ja kaunis, runsaseläimistöinen luonto. Älkäämme tuhotko Jyrkän ja Koirakosken seutujen luontoarvoja sekä luonto- ja mökkimatkailumahdollisuuksia. Luonto on meillä vain lainassa. Jätetään jälkipolville samat mahdollisuudet, joista itse olemme päässeet nauttimaan.

Lähteet:

Aktia kiinteistövälitys., Scanned Document (bittikaista.net) (viitattu 26.1.2024)

Birdlife Suomi r.y., 2009. Tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön vaikutuksista lintuihin  Suomessa. 

BirdLife Suomi r.y., 1997. Tuulivoimalaitosten vaikutukset lintukantoihin. Marcus Walsh,  30.4.1997. 

https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/lajien-suojelu/maakotka/

https://www.suurpedot.fi/lajit/karhu.html

 Drewitt, A. L., & Langston, R. H. (2006). Assessing the impacts of wind farms on birds. Ibis,  148, 29–42. https://doi.org/10.1111/j.1474-919X.2006.00516.x

Ekologinen verkosto Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 2. vaiheessa. Sweco Oy. 2022

Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) (2019).  Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s. http://hdl.handle.net/10138/299501 

Huttusenlehdon tuulivoimahankkeen esiselvitys. Finnish Consulting Group Oy, 2023

Jyrkän ruukki ja ruukin tupa. www.outdooractive.fi (viitattu 26.1.2024)

Kuntalaki 22§ ja 29§. Kuntalaki   410/2015 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX

Lindholm, M. (2013). “Lausunto Näsen kartanon Tuulivoimapuiston OYK-ehdotuksesta ja sen vaikutuksista kaava-aluetta ympäröivien kiinteistöjen arvoon”, Aktia Kiinteistövälitys, 2013. 

Local Cost for Global Benefit: The Case of Wind Turbines. 2019. Manuel Frondel; Gerhard Kussel; Stephan Sommer; Colin Vance. Ruhr Universitat Bochum (PDF) Local Cost for Global Benefit: The Case of Wind Turbines (researchgate.net)

Luonnonsuojelulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230009 

Luonnonvarakeskus, uutinen, 18.12.2023 https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita 

Luontodirektiivi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CE LEX:01992L0043-20070101&qid=1400752170687&from=FI (liite IV(s) tiedoston sivu 50,  osuus sudesta ja karhusta sivu 51) 

Luontokeskuksen suurpetokartta: https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=suurpe dot&lang=fi 

Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin ja valojen ryhmitykseen. Traficom. 2020 muistio (traficom.fi)

Perona, A. M., Urios, V., & Lopez-Lopez, P. (2019). Holidays? Not for all. Eagles have larger  homeranges on holidays as a consequence of human disturbance. Biological Conservation, 231,  59–66. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2019.01.010 

Perustuslaki 15§. www.finlex.fi 

Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 2. vaihe Kokonaisvaikutusten arviointi, kaavaehdotus. Sweco Oy. 2023

Pohjois-Savon tuulivoimapotentiaalin selvitys maakuntakaavaa varten. FCG. 2021

Volokinpolku – pohjoisen erämaan tunnelmaa Pohjois-Savossa – Retkipaikka (viitattu 26.1.2024)

Rinne, O. (2022). Wind energy and Biodiversity in Finland: Habitat tax for solving the green green dilemma. Pro gradu – tutkielma. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib 202210253689 

Sonkajärven matkailu. Volokinpolku - Sonkajärvi (sonkajarvi.fi)

Sonkajärven kuntastrategia, www.sonkajarvi.fi.

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus. Sanna Haverinen. 2022 Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2022 (metsa.fi)

Tolvanen, A., Routavaara, H., Jokikokko, M., Rana, P. (2023). How far are birds, bats, and  terrestrial mammals displaced from onshore wind power development? – A systematic review.  doi:10.1016/j.biocon.2023.110382 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL]. (2024). Tuulivoima ja melu. Haettu 26.1.2024 osoitteesta: Tuulivoima ja melu - THL 

Tuulivoima ja sen maisemalliset vaikutukset Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon liitto. 2023.

Nelli Ruotsalainen, Piia Mäklin, Pia Patronen    Ota yhteyttä adressin tekijään