Metsän tutkija herääpäs kuvitelmistasi!
Mene paikan päälle tutkimaan. Jos sinulla on kaksi samanlaista vesistöä, joihin toiseen laskee turvevesiä sekä maatalouden vaikutusalueelta vesiä ja toiseen vain maatalouden vaikutusalueelta vettä, näet selvän eron.
Turvelieju kun ei pysähdy minkäänlaisiin altaisiin, se menee lampien ja pienempien järvienkin läpi.
Velloo järven pohjalla ja ajautuu rannoille tuoden mukanaan pohjalta sinne normaalisti pysyvästi sedimentoituvat ravinteet.
Ja kannattaa käydä toteamassa sellainenkin seikka, esimerkiksi niihin vesiin jossa on sinileväkukintoja, laskee täysin varmasti viemärivesiä, enemmän tai vähemmän puhdistettuina.
Turve on uusiutuva vain siinä tapauksessa, että suo palautetaan turpeennoston jälkeen takaisin suoksi.

#186: Pohdiskelija - Tutkimus on niin kuin se tutkitaan 

Kirjoitin:

 

"Soita on ojitettu sekä maatalouden että metsätalouden käyttöön. Niistä on menneinä vuosikymmeninä tulleet valtaisat päästöt vesistöihin. Turvetuotantoalueillahan on lähes alusta saakka ollut velvoite johdattaa laskevat vedet altaiden kautta, nykyisin pintavalutuskenttien kautta vielä lisäksi, vaan maa- ja metsätaloudessa samaan asiaan on vasta aivan viime aikoina alettu kiinnittää huomiota. Maatalouden pelloilta tuleet vedet ja samoin metsien ojituksista tulleet vedet on surutta ohjattu suoraan järviin ilman mitään vastaavaa "esteytystä" mikä on ollut käytössä turvetuotantoalueilla jo todella pitkään."

Metsäojitettujen soiden pinta-ala on yhteensä noin 4,8 miljoonaa hehtaaria, suojeluohjelmissa soita on noin 1,1 miljoonaa hehtaaria ja maatalouskäyttöön soita on raivattu yhteensä 0,7 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannossa soita on noin 0,06 miljoonaa hehtaaria.

Kuten kirjoitin, niin noista maa- ja metsätalouskäyttöön ojitetuista soista on ne valtavat päästöt vesistöihin tulleet menneiden vuosikymmenten aikana. Maa- ja metsatalouden käyttöön on ojitettu yhteensä valtava noin 5,5 miljoonaa hehtaarin alue ja turvetuotantoon vain 60 000 hehtaarin ala. Metsäojituksia on parannettu suurimmassa osassa tuota määrää jo monia kertoja, ja joka kerta sieltä lähtee liikkeelle lisää päästöjä. Ja varsinkin kun mitään esteytystä ei ole ollut olemassa toisin kuin turvetuotannosta tuleville vesille.

Nämä luvut kertoo ihan tavallisellekin ihmiselle kuinka suuresta erosta on kyse. Vuosikymmenten kuluessa tuolta valtavalta 5,5 miljoonan hehtaarin valuma-alueelta on virrannut se mahdollinen lietekerros järvien pohjaan, jonka perään nyt "huudetaan". Huudon kohde vaan on aivan väärä. Vaikea on alkaa syyttää itseään, koska niin monet tavalliset ihmiset omistaa metsäalueita. Se oma nilkka on liian tuttu. Turvetuotannon osuus on vain pieni murto-osa kokonaisuudesta. Maa-ja metsätalouskäyttöön ojitettujen soiden valuma-alueet on aivan eri luokkaa kuin pienen pinta-alan ( 60 000 ha ) omaava turvetuotantoala Suomessa. Turvetuotantopinta-ala on vain kymmenesosa maa-ja metsätalouden osuudesta. Ja edelleen kuten kirjoitin, maa- ja metsätalouteen ojitetuilta soilta tulevat vedet on aina aivan surutta ohjattu suoraan vesistöihin, turvetuotantoalueiden vedet sensijaan on ohjattu aivan ojitusten alkuaikoja lukuunottamatta altaiden kautta vesistöihin. Kaikki lukijat varmasti tietävät myös sen, kuinka suuret lannoite ym päästöt maatalous aiheuttaa vesistöihin. Jo maalais/kaupunkilaisjärkikin kertoo sen, että turvetuotanto ei todellakaan ole se pahin vesistön kuormittaja. Tutkimukset kertoo totuuden.